Blogi: Timo Vihavainen, ke 27.12.2017 14:33

Maa vailla menneisyyttä

Maa vailla menneisyyttä

 

Suomi lukuina 2017. 52 s. Tilastokeskus 2017.

Rautatieasemalla tässä syksymmällä oli iloinen yllätys. Siellä tyttö jakeli pieniä tilastovihkosia ja antoi vielä kullekin Suomi 100-karkin kaupan päälle.

Nämä taskutilastot ovat aina kuuluneet lemppareihini. Kun luvut on ainakin minun helppo unohtaa, niin vihkosesta saa tarvittaessa uskon ja jopa tiedon vahvistusta.

Nykyään tiedot toki löytyvät myös netistä ja tämä nimenomainen kokoelma on osoitteessa tilastokeskus.fi/suomilukuina.

Kirjanen alkoi lupaavasti, siinä oli yksi aukeama Suomesta ennen/nyt ja kyseessä olivat noin sadan vuoden toisistaan erottamat luvut. Väkiluku oli vuonna 1917 jo niin paljon kuin 3 143 300 ja vuonna 2016 peräti 5 503 297 henkeä. Kasvu oli 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alussa ollut huimaa, mutta siitä ei kerrota.

Suosituimmat nimet olivat silloin ennen Anna ja Eino ja nyt Sofia ja Onni. Kahvin kulutus oli silloin 1,7 ja nyt 9,9 kg/hlö. Autojen määrä oli silloin 1754 ja nyt 3 957 153 kappaletta…

Tämähän on ihan kiinnostavaa. Niinpä vihkosta silmäileekin odotukset korkealla. Meidän maassammehan tilastolaitos on maailman vanhimpia ja parhaimpia (mikäpä asia ei meillä olisi maailman paras?).

Niinpä sitä odottaa kiinnostuneena pitkiä aikasarjoja kiinnostavista kysymyksistä, sellaisia, joista näkee tasaisen kehityksen ja kriisit, nousut ja laskut.

Turhapa on odottaa. Tekijöitä näyttää vaivanneen joku selittämätön historiattomuus, sillä miltei kaikki luvut ilmoitetaan vain muutamalta vuodelta ja yleensä ei vuotta 2000 vanhempia tietoja ole lainkaan. Vuosi 1980 on jo harvinaisuus tässä julkaisussa.

Koska lähden siitä, että tekijät ovat olleet korkeakoulututkinnon suorittaneita, ihmettelen suuresti moista lyhytnäköisyyttä. Odottaisin sille perusteluja.  Pelkkien kontekstia vailla olevien lukujen esittämistä ei kai tässä voi selittää ihan typeryydelläkään. Onko tämä meidän aikamme nyt vain tällainen?

Joka tapauksessa on pakko kysyä mitä ihmeen merkitystä on sellaisilla luvuilla, joita ei suhteuteta mihinkään? Miksei mukana ole edes muutamien muiden maailman maiden lukuja samoilta vuosilta ja miksi pitkiä aikasarjoja on vain ani harvoissa tapauksissa?

Tämähän on varma keino piilottaa lukijalta esitettyjen lukujen todellinen merkitys. Tokihan me elämme koko ajan muuttuvassa, dynaamisessa maailmassa emmekä ole putkahtaneet tänne vuonna 2000 valmiina kuin Pallas Athene Zeuksen päästä. Muutos kai se meitä kiinnostaa ja sen täytyy kiinnostaa.

On hyvä tietää, että vuonna 1917 oli solmittiin avioliittoja 20004 kertaa ja purettiin 368 kertaa, kun taas vuonna 2016 niitä solmittiin 24464 kertaa ja purettiin 13541 kertaa. Tämä harvinainen näköala menneisyyteen on peräisin vihkosen ensi aukeamalta. Kiitos siitä, mutta pitkä aikasarja olisi tässäkin tapauksessa ollut vielä parempi. Miten tähän on tultu? Milloin?

 Väestöpyramidin kohdalla esitetään harvinainen vertailukohta vuoteen 1917. Siitä näkee havainnollisesti sen, miten alhaalta leveä ja ylhäältä kapea pyramidi on muuttunut lähes pallomaiseksi: nuorimmat ikäluokat ovat pieniä, keskimmäiset suuria. Milloin se muuttui ja miten?

On sanottu, että länsimaissa pyramidista on muotoutunut tuhkauurnan muotoinen ja että se hyvin kuvaakin sitä, minne ollaan matkalla. Kehityksen dynamiikka kai voisi kiinnosta meitä yhä?

En väitä, että pitkien aikasarjojen puute tekisi luvuista aina suorastaan käyttökelvottomia. On varsin hjyödyllistä tietää myös tämänhetkisestä tilanteesta sellaisia asioita kuin tietynsuuruista eläkettä saavien määrä, perhetyyppien määrä ja perheiden lapsiluku. Toki näissäkin tapauksissa tieto kehityksestä olisi monin kerroin kiinnostavampi kuin yksi ainoa otos, olkoonkin että tästä päivästä tai siis vuoden –parin ikäinen.

Rikostilastot ovat aina kiinnostavia, joskin vaikeatulkintaisia, sillä niihin ei välttämättä kerry aina vertailukelpoista tietoa. Kuitenkin tiedot esimerkiksi hengenmenoon johtavista rikoksista tai vaikkapa liikenneonnettomuuksista ovat aika paljon puhuvia. Ollapa niitä vaikkapa parin sadan vuoden ajalta. Sivumennen sanoen, liikenneonnettomuuksissakin on ihmisiä kuollut jo ennen kuin autot tulivat teillemme.

Minusta käsittämätöntä on, että tilastot Suomen kansalaisuuden saaneista ulkomaalaisista alkavat vasta vuonna 2011 ja tilastot turvapaikanhakijoista ja pakolaisista vasta vuonna 2012. Tällä tavoin jää kokonaan näkemättä se suuri mullistus, joka näissä asioissa on tapahtunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Onko se vailla mielenkiintoa? Miksi?

Outoa on mielestäni myös se, että Helsingin ja Sodankylän keskilämpötilat ja sadepäivien määrä annetaan vain vuosilta 1981-2010 ja sitten erikseen vuodelta 2016. Mitä hyötyä tästä on? Tapahtuuko kaikki kiinnostava luonnossakin vain nykyisyydessä ja lähimenneisyydessä?

Entä mitä kiinnostavaa on siinä, että saamme tietää suurimpien kuntien väkiluvun ja siinä tapahtuneen muutoksen vain vuodelta 2016? Tässäkin asiassa muutos sadan vuoden aikana on ollut huikea.

Myös eduskuntavaaleista olisi kiinnostavampaa tietää puolueiden saama kannatus kuin äänestysaktiivisuuden muutokset vuodesta 1907 lähtien, vaikka kyllähän se jälkimmäinenkin kiinnostava on, joten kiitos siitä.

Kaiken kaikkiaan vihkonen ja nettisivu eivät toki ole ihan hyödyttömiä. Mielestäni on joka tapauksessa harmillista, että tekijät ovat langenneet moiseen historiattomuuteen ja laiminlyöneet herkullisen mahdollisuuden suhteuttaa asioita. Toki vasta se antaa niille merkityksen ja auttaa meitä ymmärtämään myös omaa aikaamme.

Muistaakseni vuonna 2000 ilmestyi kirja, jossa eri elämänalojen kehitystä Suomessa oli kuvattu tilastojen valossa. Sellainen olisi tarvittu nytkin. Toivottavasti se on tulossa kunhan vuoden 2017 tilastot valmistuvat?

Timo Vihavainen ke 27.12. 14:33

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Entropia kasvaa

la 17.11. 23:54

Muistoja Saksasta

pe 16.11. 23:34

Teatteri-ilta Moskovassa

ke 14.11. 23:17

Harmaa eminenssi

ti 13.11. 23:09

Muistoja lännestä

ma 12.11. 23:09

Mitä maailma ajattelee?

su 11.11. 01:10

Jätkäsaari

pe 09.11. 23:56

Erikoinen neitsyt

to 08.11. 22:28

Ätläke

ke 07.11. 23:21

Alatyylin ylösnousemus

ti 06.11. 22:17

blogit

Vieraskynä

Kirja-arvio: Kiinalainen juttu

su 18.11.2018 00:00

Juha Ahvio

YK:n GCM-sopimus uhkaa sekä kansallisia rajoja että sananvapautta

to 15.11.2018 23:38

Professorin Ajatuksia

Susanna Koski havaitsi kaksinaismoralismia

la 17.11.2018 23:52

Jukka Hankamäki

Mikä GCM? Vähemmän on enemmän myös maahanmuuttopolitiikassa

pe 16.11.2018 23:36

Petteri Hiienkoski

Kuka pelkää natseja?

su 09.09.2018 06:07

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Synnytyssairaalassa näet Suomen tulevaisuuden

ti 13.11.2018 23:33

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Eduskunnan stalinistinen Unkari-ryhmä?

ke 14.11.2018 23:17

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Muuttuuko ihminen - ja mihin suuntaan, laulaa Georg Ots

ma 12.11.2018 10:38

Olli Pusa

EU-liittovaltio

la 10.11.2018 14:24

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

"Eurooppalaiset arvot" on osoitus uudesta suvaitsemattomuudesta

to 08.11.2018 23:28

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Entropia kasvaa

la 17.11.2018 23:54

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40