Blogi: Professorin Ajatuksia, pe 29.12.2017 14:30

Aktiivimallia puoltaa moni asia

Lehdet ovat eilen ja tänään uutisoineen ns. aktiivimallin peruuttamista vaativasta kansalaisaloitteesta. Sen mukaan työnhakija ei päätä rekrytointiprosessin tuloksista, eikä järjestä työllisyyspalveluita, joten on kohtuutonta rangaista työnhakijaa.

Toisin sanoen kansalaisaloitteen allekirjoittajien näkemyksen mukaan aktiivimallissa on kyse rangaistuksesta syyttömille. Mallin kehittäneen hallituksen mukaan kyse ei kuitenkaan liene rangaistuksesta, vaan työttömyysturvan varaan jäämisen tekemisestä vähemmän houkuttelevaksi.

Tarkalleen ottaen aktiivimallissa on kyse siitä, että "työttömän työnhakijan on tarkastelujakson aikana täytettävä niin sanottu aktiivisuusedellytys, jotta työttömyysetuutta maksetaan täysimääräisenä myös tarkastelujakson jälkeen". Se tarkoittaa joko työn tekemistä tai sen saamisen mahdollisuuksia parantaviksi katsottuihin toimiin osallistumista.

Aktiivimallin puolesta ja sitä vastaan on julkisuudessa esitetty railakkaita argumentteja ja puhetta on ollut jopa lakoista. Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttäsen mukaan malli todennäköisesti vähentäisi jonkin verran työttömyyttä, vaikka kritisoikin sitä, etteivät työllistymisen tai edes koulutuksen mahdollisuudet ole kaikkialla samanlaiset.

Omalta osaltani olen mallin kannalla - tai ainakin sitä on syytä kokeilla. Ellei malli sitten osoittaudu toimivaksi, on sitä syytä kehittää. Näkemykseeni on kolme syytä.

Ensinnäkin työttömyys on rasittanut maatamme jo lähes puoli vuosisataa alkaen vuoden 1974 öljykriisistä. Tilanne on sekä taloudellisesti, sosiaalisesti, inhimillisesti että yhteiskuntamoraalisesti kestämätön.

Toiseksi on käynyt ilmi, että osa työttömistä on tehnyt toisten työnteon tuloksilla loisimisesta elämäntavan - minkä tulkitsen merkiksi työttömänä olemisen liiallisesta houkuttelevuudesta. Tarkennettakoon tässä, että loisimiseksi katson sen, kun työkykyinen henkilö jättää tarkoituksella oman kortensa kantamatta yhteiseen kekoon - en siis tarkoita tällä esimerkiksi työkyvyttömiä, joiden ei edes kuuluisi olla työllisyystoimien piirissä tai eläkeikää lähestyviä, joiden työllistymismahdollisuudet ovat todellisuudessa olemattomat.

Kolmanneksi maatamme on viime vuosikymmeninä kansoitettu ihmisillä, jotka eivät itse, eivätkä edes heidän jälkeläisensä, syystä tai toisesta näytä kykenevän työntekoon. Seurauksena on etnisesti jakautunut polarisaatio ja sen mukanaan tuomat yhteiskuntaongelmat. Tämä kehitys on pystyttävä estämään, mutta koska etnisesti suunnatut pakotteet eivät ole yleisesti hyväksyttyjä on uussuomalaisen väestönosan syrjäytymistä pyrittävä ehkäisemään yleisillä keinoilla.

Toisaalta olen sitä mieltä, etteivät yhteiskuntamme ongelmien todelliset ratkaisut löydy ainakaan pelkästään työttömien aktivoimisesta. Sen sijaan ne löytyvät kyvystämme menestyä kansainvälisessä kilpailussa ja sitä kautta alati uusien työpaikkojen luomisessa.

Se puolestaan edellyttää monia asioita: tutkimusta ja koulutusta, kannustetta ja rohkeutta toteuttaa omia ideoitaan yrittäjänä sekä valmiutta ottaa vastaan työtä sieltä, mistä sellaista on saatavilla - vaikka se sitten vaatisi uudelleenkouluttautumista tai olisi ns. paskaduunia. Näissä kaikissa yhdet avaimet ovat maan hallituksella ja muilla vallanpitäjillä. Toiset avaimet löytyvät yrityksiltä. Ja kolmannet kaikilta kansalaisilta.

Suorimmin julkisen vallan rooli näkyy tutkimuksen ja koulutuksen laadusta huolehtimisena, mutta ei voi väheksyä myöskään poliitikkojen vaikutusta yrittäjyysilmapiirin ja -edellytysten luomisessa. Tutkimuksen tekemisen osalta on viime vuodet menty pelkkää takapakkia, eivätkä uudenlaiset ongelmaoppilaat kouluissa ainakaan helpota ratkaisujen löytämistä osaajapulaan.

Sen sijaan yrityselämän toimintaedellytysten luomisessa Suomi on onnistunut ainakin kohtuullisesti. Sen osoitti kouriintuntuvasti Nordean pääkonttorin siirtyminen Ruotsista Suomeen - toki länsinaapurin yritysvihamielisen ilmapiirin saattamana.

Kaiken kaikkiaan Suomen talouden tulisi perustua ainutlaatuiseen osaamiseen, jolla on sellaista kysyntää koko maailmassa, joka mahdollistaa korkean tulotason koko väestölle. Esimerkkeinä voidaan nähdä vaikkapa peli-, metsä- tai laivanrakennusteollisuutemme, mutta samalla on muistettava, että ne kaikki ovat kovasti kilpailtuja ja/tai suhdanneherkkiä toimialoja, joten yritystoiminnan pohjan laajentaminen erityisesti kulutustavaroiden tuottamiseen loisi vakautta maamme taloudelle.

Mutta palatakseni itse kansalaisaloitteeseen. Kaikki se raha, jota käytämme työttömien elättämiseen on pois muusta julkisesta toiminnasta kuten tutkimuksesta, koulutuksesta ja terveydenhuollosta sekä myös maassamme tehdyn työn määrästä. Siten työttömyys luo paineita joko julkisen palvelutason laskemiseen tai veroasteen pitämiseksi korkealla tasolla - tai ellei poliittinen rohkeus riitä kumpaankaan, lisävelan ottamiseen.

Samalla työttömien työpanos on pois siitä osaamiskentästä, jonka pohjalta uudenlaiset innovaatiot voisivat syntyä. Otan esimerkiksi nyt puheena olevan kansalaisaloitteen tekijän, joka on tehnyt töitä muun muassa it-alalla markkinoinnin ja projektinhallinnan tehtävissä sekä opiskellut kahta eri korkeakoulututkintoa, vaikka ei olekaan valmistunut.

Tämä tausta antaa hänelle erinomaisen lähtökohdan kehittää osaamistaan tämän päivän työelämää tai vaikka yrityksen perustamista varten. Opiskeluaikana saamansa tiedot hän voisi halutessaan viedä loppuun tai ainakin päivittää tätä päivä vastaaviksi. Tai ellei siihen riitä kiinnostusta, hän voisi hakea ja ottaa vastaan ns. paskaduunin, jotta sitä varten maahamme ei tarvitsisi työllistää ulkomaalaista tekijää, vaan verot ja kulutus kiertäisivät takaisin koko suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Palkankorotusten sijaan investointi tulevaisuuteen
Köyhät kyykkyyn vai töihin?
Koska ja miten Suomen yrityssektori kääntyy kasvuun?

Professorin Ajatuksia pe 29.12. 14:30

Professorin Ajatuksia

Professori on ammattitutkija, ja tullut valituksi professuuriin 2000-luvun alkupuolella. Kirjoitan blogia nimimerkillä voidakseni kommentoida vapaasti asioita, joista kaikki eivät välttämättä ole oikeaoppisia tai vallitsevan politiikan mukaisia.

tuoreimmat

Rasisteja, sanoi Husu

Klo 22:28.

HS: Ruotsin väkivaltarikollisuudella ei maahanmuuttajakytkentää

ma 22.07. 21:42

Tuhoaako poliittinen korrektius ilmaston?

pe 19.07. 22:42

Kalajuttuja

to 18.07. 23:06

Altruismi ja pelko leimaamisesta luovat hyvän yhteiskunnan

ke 17.07. 23:07

Kissauutinen

ti 16.07. 23:07

Sukupuolten hermostot eroavat toisistaan noin 30 prosenttia

ma 15.07. 23:10

Vasemmistoliiton synkät juuret elävät ja voivat hyvin

su 14.07. 21:39

Kahdeksasta tuli kolmetoista

la 13.07. 23:48

Oikeusturvaa ei saa unohtaa raiskauslakia uudistettaessa

pe 12.07. 23:41

blogit

Vieraskynä

Kansallismielisten liittouma ry/188 -kukkavirta - terrori-iskun uhrien muistokulkue Turussa

ma 08.07.2019 22:05

Juha Ahvio

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

la 29.06.2019 00:01

Professorin Ajatuksia

Rasisteja, sanoi Husu

ti 23.07.2019 22:28

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

"Turvallinen" ja "totuudenmukainen" EU-Suomi

to 18.07.2019 23:25

Petteri Hiienkoski

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06.2019 22:22

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

EU:n huippuvirat

ke 03.07.2019 14:39

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Filippiinit on lapsipornon ykköstuottaja - Suomen toimittava!

su 21.07.2019 04:29

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Ylen ja SDP:n pitää sanoutua irti Al-Taheen ja Husun näkemyksistä

ti 23.07.2019 22:30

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailma valitsee lopulta edistyksen vihreän dystopian sijaan

to 04.07.2019 15:38

Heikki Porkka

Ohjaaja Aku Louhimies vastaan päätoimittaja Jouko Jokinen (yle)

pe 05.07.2019 13:39

Tapio Puolimatka

Nuorison parissa leviävä vaarallinen muoti-ilmiö

ti 09.07.2019 22:18

Olli Pusa

Taas hyöky Afrikasta Suomeen

ti 23.07.2019 11:18

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Punavihreys on politiikan muotiväri, josta myös persut hyötyvät

su 14.07.2019 08:50

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Ennustelua

ti 23.07.2019 22:29

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06.2019 22:39