Katselin viime sunnuntaina MTV3:n presidentinvaalitentin, joka pidettiin Kallion kirkossa. Paikka oli erikoinen politiikan näyttämöksi muistaen, että Jeesus Nasaretilainen kaatoi temppelissä ”rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien jakkarat” – syy, jonka vuoksi hänet sittemmin pidätettiin ja saatettiin tuomittavaksi.

Yhtä kaikki, juontaja Merja Ylä-Anttila kysyi eräässä kohdassa lähetystä ehdokkailta, eikö Suomeen pitäisi ottaa alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Lapsikortin käyttöä pakolaispolitiikan verukkeena siis! Tai ainakin sillä lätkimistä, niin kuin moraaliposeerauksen foorumilla, kirkossa, tietysti sopii.

On säälittävää, kuinka helposti argumentti hyväksyttiin poliittisen korrektiuden vuoksi. Länsimaat yritetään saattaa tuntemaan syyllisyyttä vieraiden kansakuntien tekemien väestöpoliittisten virheiden vuoksi.

Enkä tarkoita vain väestönkasvua. Sen juurisyy on islam, joka kohtelee naisia lapsitehtaina. Tätä ei kuitenkaan sanota, eikä islamia edes yritetä kumota, vaan uskonnon aiheuttamaa kurjuutta käytetään verukkeena naisten olosuhteiden loputtomaan ja tuloksettomaan parantamiseen. Ihmisoikeudet eivät kuitenkaan ole erillisoikeuksia vaan toteutuvat vain, jos koko poliittista järjestelmää muokataan länsimaiseen suuntaan.

Lapsiargumentti on pakolaispolitiikan keppihevosena huono. On tarpeetonta tehdä sosiaalipornoa näyttämällä Välimerellä hukkuneita ja Euroopan rantaan huuhtoutuneita lapsia.

Heidän kohtalonsa on heidän vanhempiensa syytä. Länsimaissa ajatellaan, että ensisijaisesti lapsista ovat vastuussa heidän omat vanhempansa. Kehitysmaissa asuvat vanhemmat ovat ilmeisesti niin vastuuttomia tai opportunistisia, että he lähettävät alaikäiset jälkeläisensä tahallaan merelle hukkumaan tai ylös ongittaviksi, ihan vain saadakseen heitetyksi ankkurin Euroopan puolelle – niin sanotun ankkurilapsen siis.

Kun ankkuri on heitetty ja turvapaikka viranomaisten itkuisilla myötätunnon osoituksilla myönnetty, perässä seuraa Kleinbussillinen sukulaisia. Suurin määrä, jonka entinen Maahanmuuttoviraston johtaja on kertonut yhden ihmisen perässä saapuneen, oli hänen taannoisen kokemuksensa mukaan 42. Aika paljon pelkän perheenyhdistämisen verukkeella. – Ovelaa.

Maailma ei lopu pamahtaen vaan kitisten. Kehitysmaat käyttävät painostuksensa välineenä väestönkasvun voimaa, kun taas länsimaisilla ihmisillä ei ole lapsiin enää varaa korkeiden verojen ja sosiaalikustannusten vuoksi. Elätettäviä riittää.

Niinpä on turha kyynelehtiä alaikäisten turvapaikanhakijoiden vuoksi. He ovat vanhempiensa lähettämiä syöttejä – vanhempien, joiden syytä on myös heidän seilaamisensa ja hukkumisensa merellä. Sillä alaikäisistä ovat vastuussa ensisijaisesti heidän vanhempansa.

On hyvä, että Italian ja Libyan tekemällä sopimuksella meritaksitoimintaa ja ihmissalakuljetusta on saatu vähennettyä ja ihmisvirtaa tukittua Pohjois-Afrikan puolelta. Aika monet lapsina tulleet ovat myös osoittautuneet täysi-ikäisiksi sotilaskarkureiksi, kuten Turun terroristi, jonka eräänä motiivina saattoi olla kielteinen turvapaikkapäätös. Parempi olisi siis torpata maahantulo jo rajoilla.

En myöskään tarkoita, että aikuisia pitäisi syrjiä lapsiargumentin tai Titanic-tasa-arvon perustella. Onhan palavasta talostakin yhteiskunnallisesti edullisempaa pelastaa oppinut ja yhteiskunnallisesti hyödyllinen aikuinen kuin kehittymätön lapsi. Alaikäisen turvapaikanhakijan vuosikustannukset ovat 3–4-kertaiset aikuiseen verrattuna, ja 135 kertaa tehokkaampaa apukin olisi lähtömaissa annettuna.

Väärin on, että länsimaisia ihmisiä syyllistetään ja laitetaan maksamaan toisten ajattelemattomuudesta johtuvia laskuja. Samanaikaisesti, kun lapsiargumenttien ja perheenyhdistämisten verukkeilla tehdään kovaa ja tunteisiin vetoavaa maahanmuuttopolitiikkaa, jälkeisyyteen vetoamista ei hyväksytä perusteeksi sosiaaliturvan ja yhteiskunnallisten etujen pidättämiseksi vain oman maan väestölle, eli veronmaksajille itselleen.

Vihervasemmisto ja löperöliberaali punaporvaristo eivät sallisi, että jälkeläisyyteen vetoamista, perillisyyttä ja oman kansakunnan sisäistä vallanperimystä käytettäisiin argumenttina oman kansakunnan puolesta.

Maahanmuuttajia suositaan työpaikkojen täytössä esimerkiksi Helsingin kaupungissa. Ritva Viljasen (sd.) junaileman säännön mukaan tasatilanteessa valitaan maahanmuuttaja suomalaisen asemasta.

Koulutuksemmekin on myynnissä, sillä yksityistämisen tuloksena eräs firma aikoo tuoda maahamme 150 000 ulkomaalaista opiskelijaa, joiden kouluttaminen on pois suomalaisilta nuorilta, kun he eivät pääsekään vanhempiensa verovaroilla luotuihin ja ylläpidettäviin oppilaitoksiin (aiheesta tarkemmin kirjoituksessani Maahanmuuttajien erityiskohtelu lopetettava).

Kunnallisissa asuntojonoissa turvapaikanhakijat menevät kärkeen huonon tilanteensa vuoksi, sillä täyttöparametrit suosivat kurjimmassa asemassa olevia. Oikeuttamatta on kuitenkin peruslähtökohta. Vierasperäisillä ei pitäisi lainkaan olla asiaa Suomen valtion ja kuntien palveluihin, joiden tuottamiseen he eivät ole osallistuneet edes jälkeläisyyden, historiallisen kansaan kuulumisensa tai kansakuntaan kuulumisesta seuraavan luonnonoikeudellisen vallanperimyksen kautta.

Jälkeläisyys hyväksytään perheidenyhdistämisten yhteydessä argumentiksi, mutta jälkeläisyyttä tai laajemmin ottaen kansaan kuulumista ei hyväksytä argumentiksi, kun on tarkoitus puolustaa oman kansan ja kansakunnan asemaa ja oikeuksia. – Taas näyttö vihervasemmiston kierosta kaksinaamaisuudesta ja kulttuurimme mädätyksestä, epäoikeudenmukaisuudesta ja kantaväestön ihmisarvon polkemisesta.