Blogi: Timo Vihavainen, la 21.04.2018 18:35

Leninin kätyrit

Leninin kätyrit

 

Harry Halén, Kiinalaiset Mantšuriassa ja Venäjällä. Rosvojoukoista Puna-armeijan palkkasotureiksi. Unholan aitta 49, Helsinki 2018. 36 s.

 

Harry Halén on kiitettävästi laatinut koosteita erilaisista, lähinnä orienttia ja Suomea koskevista aiheista. Unholan aittoja on koossa jo puolen sataa ja niiden kiehtovan aihepiirien moninaisuuden voi todeta googlaamalla.

Halén on tehnyt myös monia tutkimuksia ja käännöksiä, mutta tämä Unholan aitta- sarja koostuu lähinnä historiallisista makupaloista, dokumenteista ja niiden osista ilman varsinaista analyysiä. Silti ne tarjoavat kiinnostavaa, autenttista luettavaa menneisyydestä. Esimerkiksi venäjänkieliset tekstit on suomennettu, mikä auttaa monia kiinnostuneita lukijoita.

Nyt esillä oleva julkaisu ei perustu arkistolähteisiin toisin kuin monet aiemmat, vaan lähinnä suomalaiseen ja venäläiseen lehdistöön, jota on nykyään kätevästi käytettävissä internetin välityksellä. Aineiston perusteella ei kannata mennä tekemään kovin rohkeita johtopäätöksiä, mutta ainakin se osoittaa, miten tärkeänä aihepiiriä pidettiin.

Näin asia nimittäin oli. Jokainen, joka oli tutustunut bolševikkivallan alkutaipaleeseen, on voinut todeta, miten suuri rooli silloin annettiin niille kiinalaisille joukoille, jotka olivat bolševikkien palveluksessa. Leninin vallan sanottiin usein nojaavan ulkomaalaisiin eli latvialaisiin ja kiinalaisiin pistimiin.

Siinä ei oltu niinkään väärässä. Alkuvaiheessa bolševikeilla ei ollut juuri lainkaan venäläisiä taistelukelpoisia tai edes muuten kurinalaisia joukkoja. ”Svabodan” elähdyttämät matruusit ja punakaartilaiset toimivat lyhytjännitteisesti ja heillä saattoi olla omia poliittisia näkemyksiään, jotka eivät välttämättä olleet Leninin eli ”puolueen yleislinjan” mukaisia.

Ulkomaalaiset eivät sen sijaan yleensä osanneet edes kieltä ja tyytyivät tekemään, kuten käskettiin. Kiinalaisten ja latvialaisten lisäksi tällaisia sopivia aineksia ns. erikoisjoukkoihin olivat myös suomalaiset ja itävaltalaiset (mm. unkarilaiset). Suomalaiset punikit ovat muistelmissaan kuvanneet omaa rooliaan esimerkiksi vasemmisto SR:ien ns. kapinan kukistamisessa vuonna 1918 olennaisen tärkeäksi.

Kiinalaisiin verrattuna suomalaisia oli kuitenkin vähän. Kiinalaisia sen sijaan oli joidenkin arvioiden mukaan Venäjällä jopa puoli miljoonaa ja bolševikkien joukoissakin 50000, mikä alkuvaiheessa oli hyvin paljon verrattuna sotilaiden kokonaismäärään.

Luvut voivat olla liioiteltuja, mutta melkoinen määrähän noita kiinalaisia sodan aikana saapui töihin Venäjälle. Muutama tuhat oli Suomessakin linnoituksia rakentamassa ja Muurmannin radalla vielä paljon enemmän.

Ainakin osittain kyseessä olivat Mantšurian niin sanotut hunghuusit eli punaparrat, jotka olivat itse asiassa rosvoja. Myös Mannerheim kertoo käyttäneensä heitä Japanin-sodan aikana erilaisiin tehtäviin.

Muistelmien mukaan kiinalaiset olivat hyvin käyttökelpoisia muun muassa pyöveleinä, koska kaikkinainen sentimentalismi oli heille vierasta.

 Kun Pietari joutui kansalaissodan aikana nälänhädän kouriin, alettiin toreilla kaupitella ns. kiinalaista lihaa, joka itse asiassa oli ihmislihaa. Nuoria lapsia väitettiin kadonneen suuria määriä.

Ihmissyöntiä tietysti todella tapahtui ankaran nälänhädän aikana, näin on aina ollut ja varmaankin tulee myös olemaan. Kiinalaisten osoittaminen asiasta vastuullisiksi saattoi joissakin tapauksissa pitää paikkansa, mutta ei tietenkään tarkoittanut, että kyseessä olisi ollut jokin sikäläinen maan tapa. Ääriolosuhteet ovat ääriolosuhteita.

Kiinalaiset jäivät sitten Neuvostoliittoon ja muodostivat kansallisen diasporan, jota voitiin verrata vaikkapa suomalaisiin, puolalaisiin, virolaisiin ja muihin sellaisiin ryhmiin, joilla oli oma valtio Neuvostoliiton ulkopuolella.

Ns. suuren terrorin aikana näihin ryhmiin kohdistettiin ns. kansallisia operaatioita. En tunne asiaa tarkemmin, mutta arvelen, että kiinalaiset mahdollisesti niputettiin yhteen ns. harbinilaisten kanssa, eli ryhmään, joka käsitti Itä-Kiinan rautatiellä (КВЖД) asuneet henkilöt, jota olivat etupäässä venäläisiä. Joka tapauksessa he ryhmänä hävisivät kuvasta.

Tosin monet oli myös siirretty kotimaahansa jo aiemmin, tarkoituksena nostattaa Kiinassa kommunistinen vallankumous, jolle tämän ryhmän olemassaolo lieneekin merkinnyt paljon.

En ole missään huomannut, että Leninin kiinalaisia ”erikoisjoukkoja” olisi bolševikkien toimesta nostettu esille mallikelpoisina ”internationalisteina”. Latvialaisethan sen sijaan saivat ansaitsemansa arvon ja Riiassa pitivät nuorisoliittolaiset kunniavartiota punaisten tarkk’ampujien museon edessä vielä 1980-luvulla.

Nyt on Latviassakin ollut tällä rintamalla hiljaisempaa. Ne kiistämättömät ansiot, joita latvialaisilla oli bolševikkivallan tukena, haluttaisiin jo mieluimmin unohtaa, vaikka venäläiset niitä välillä nostelevat esille häijyssä hengessä.

Oliko koko bolševikkivalta itse asiassa ulkomaalaisten palkkasoturien avulla pönkitettyä hirmuvaltaa? Näinhän vastapuolella aluksi usein selitettiin, mutta tietenkään tällainen selitys ei kovin pitkälle kanna.

Näinä venäläis-kiinalaisen ystävyyden kukoistusaikoina olisi joka tapauksessa kovin kiintoisaa saada lukea perusteellinen tutkimus Neuvosto-Venäjän kiinalaisista ”internationalisteista” ja heidän palveluksistaan uudelle hallinnolle.

Lieneekö kummallakaan osapuolella innostusta ja intressejä sellaisen tekemiseen? Joka tapauksessa teema on varsin tärkeä ja siitä käytettävissä olevat tiedot ja käsitykset ovat ristiriitaisia ja hajanaisia ja osittain vielä varsin karmaisevia, kuten Halénin keräelmä osoittaa. Olisihan siinä jo varmaan aihetta projektin aloittamiselle.

Timo Vihavainen la 21.04. 18:35

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Eilispäivän elämää

ke 20.02. 22:35

Ammunnan kysymyksiä

ti 19.02. 22:47

Kollegoja pelastamassa

ma 18.02. 22:19

Koululaiset ja peruukit

su 17.02. 21:27

Kiväärit ja kevirit

la 16.02. 11:04

Uuden aikakauden alussa

to 14.02. 22:07

Vanhurskaat kolonialistit

ke 13.02. 17:06

Mitä rotu tarkoittaa?

ma 11.02. 18:06

Brodski lapsena

pe 08.02. 23:57

Heitspiits

pe 08.02. 13:19

blogit

Vieraskynä

Miten Amerikan eliitti jakoi kansan kahtia

la 02.02.2019 00:40

Juha Ahvio

Vuoden 2019 vaalit ovat ratkaisevan tärkeitä

su 17.02.2019 21:28

Professorin Ajatuksia

Eduskunnassa näyteltiin farssi aktiivimallin ympärillä

ke 20.02.2019 22:34

Jukka Hankamäki

Miksi Perussuomalaisten kannatus nousee?

ti 19.02.2019 22:49

Petteri Hiienkoski

Demokratia ja uskonnonvapaus edellyttävät sananvapautta

su 10.02.2019 04:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Rajatonta välinpitämättömyyttä

pe 08.02.2019 19:19

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kantasuomalaisia syrjitään yo-kirjoituksissa järjestelmällisesti

la 26.01.2019 22:07

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Suomi intiaanina - viekö EVM maat ja mannut?

ma 18.02.2019 22:18

Mika Niikko

Kuka opettaa sinun lapsellesi seksuaalisuudesta?

ma 28.01.2019 22:12

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Vihertynyt valtaeliitti ja identiteettipolitiikan moraalikaaos

la 16.02.2019 11:57

Heikki Porkka

Yle pimittää merkittävää tietoa Ranskan antisemitismistä

ke 20.02.2019 19:22

Olli Pusa

Raha ja hoiva

ma 18.02.2019 22:53

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Neuvostotaide oli propagandan väline

ke 20.02.2019 17:49

Reijo Tossavainen

Tee oma arvovalintasi ja äänestä!

ma 11.02.2019 09:16

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Eilispäivän elämää

ke 20.02.2019 22:35

Matti Viren

Populismia

ti 19.02.2019 23:20