Blogi: Heikki Porkka, la 01.09.2018 11:44

Suomalaisten älykkyydestä, viisaudesta ja tyhmyydestä

 

Sanotaan, että suomalaiset ovat keskimäärin melko työteliäitä ja älykkäitä ihmisiä. Pitää varmasti paikkansa, kun miettii millä tavalla Suomi on aikoinaan noussut ahdingosta, jossa oli sotien jälkeen. Ilman ahkeruutta ja kohtuullista älykkyyttä nousu ei olisi ollut mahdollista.

Älykkyyden täytyi tietysti korreloida viisauden kanssa jalostuakseen koko kansakunnan hyvinvoinnin palveluun, ei ainoastaan pienen eliitin tai jonkun ulkopuolisen tahon edun ajamiseen.

Jotta älykkyys jalostui viisauden kautta kansakunnan hyväksi, tarvittiin kyvykkäitä, epäitsekkäitä ja isänmaallisia miehiä ja naisia päättäjiksi, poliittisia päätöksiä tekemään.

Kansa valitsi päättäjiksi pääasiassa miehiä ja naisia, joiden sydän sykki isänmaalle ja joiden päällimmäisenä tavoitteena oli ajaa koko kansan etua samalla, kun he edustivat omia äänestäjiään.

Toki poikkeuksia eli mustia lampaita osui jonkin verran joukkoon, sillä huijarit ja silmänkääntäjät iskevät aina sinne, missä haistavat helppoa rahaa, jota voi suunnata suoraan tai mutkan kautta itselle ja lähipiirille.

Mikä on muuttunut menneistä ajoista tähän päivään? Näkemykseni mukaan suurin muutos on tapahtunut poliitikkojen moraalin rajussa heikkenemisessä ja kokonaisvaltaisessa tyhmyyden etenemisessä.

Ja toisaalta siinä, että kansalaistenkaan älykkyys ei enää jalostu samalla tavoin viisaudeksi, vaan yhä enemmän itsekkääksi minä, minä, minä, kaikki mulle heti mulle –ajatteluksi, erääksi tyhmyyden muodoksi, jollaisen ominaisuuden laajahko levinneisyys on toiminut mahdollistajana poliitikkojen moraalisen selkärangan rajulle notkistumiselle.

Itsekkyys ja tyhmyys näkyvät myös merkillisenä ominaisuutena, jonka mukaan ulkomaalaisia voi auttaa, mutta suomalaisten auttaminen on vähän niin ja näin, koska ”ei ne kuitenkaan ihan oikeasti mitään apua tarvitse”.

Useat suomalaiset ovat kokeneet viime vuosina itsensä hyviksi ja arvostetuiksi osallistuessaan jonkin hieman eksoottisemman henkilön tai kansanryhmän avustamiseen sen sijaan, että osoittaisivat solidaarisuutta oman maan ihmisille. Periaate on täysin nurinkurinen verrattuna mennen ajan suomalaiseen toimintakulttuuriin.

Hyvinvoinnin kasvun myötä monille keskiluokkaisille ja hiukan varakkaammille suomalaisille on muodostunut käsitys, jonka mukaan muutkin suomalaiset voivat hyvin, joten hyvän tekemisen tarmon voi suunnata rajojen ulkopuolelle tai sellaisille ihmisille, jotka saapuvat Suomeen ”turvaa hakemaan”.

Samalla itsetunto kohoaa, koska ”on paljon hienompaa auttaa ulkomaalaisia kuin suomalaisia”. Kansainvälisyys, muodossa tai toisessa, on poliittisen eliitin puheissa ja valtamedian kirjoittelussa paljon arvostetumpaa kuin iänikuinen sisäänpäin kääntynyt omien kanssa puuhastelu.

Ironisesti voi todeta, että onhan presidenttikin antanut ymmärtää, että Suomi sulkeutuu, jos kaikki halukkaat eivät pääse Suomeen. Kun kerran presidentti on tällaista mieltä ja pääministeri kutsui kaikki maailman köyhät ja hädänalaiset kotiinsa asumaan, täytyy yksittäisen kansalaisen olla vähintään yhtä hyväsydäminen.

Varmaan presidentti kutsuu itsenäisyysjuhliin ja pääministeri ottaa puheissaan esiin kuinka mahtavia suomalaiset ovat asuttaessaan vieraan ja länsivihamielisen kulttuurin ihmisiä koteihinsa itsensä ja perheensä uhraten?

Miksi Suomi on muuttunut maaksi, jossa poliittinen johto tuntuu ajavan kaikkien muiden paitsi omiensa asiaa? Ja miksi suomalaiset äänestävät toistuvasti poliitikkoja ja puolueita, jotka valehtelevat ja kaivavat kuoppaa niille, joita heidän pitäisi palvella?

Älykkyyden tason muuttumisesta en osaa sanoa, mutta jos oletetaan, että älykkyyden suhteellinen taso on osapuilleen sama kuin aiemmin, täytyy syytä etsiä älykkyyden jalostumisesta.

Jalostuuko nykypäivän poliittisen johtajan älykkyys viisaudeksi, jolla edistetään oman kansan hyvinvointia? Vai jalostuuko älykkyys tyhmyydeksi, jossa poliitikko tosiasiassa ajaa itsensä ja lähipiirinsä taloudellista etua ajatellen samalla omaa tulevaisuuttaan maailmalla arvostettuna poliittisena vaikuttajana?

Itsekkyyden merkitystä ei voi sulkea pois. Ajattelen sen olevan osa tyhmistymisprosessia. Prosessin mukaan ymmärrys siitä, miten valtion itsenäinen päätöksenteko ja oman kansan huomioinen vaikuttavat yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jossa turvallisuus näyttelee isoa roolia, on vaikuttanut jo pitkään olevan katoavaa kansanperinnettä.

Toisin sanoen uskon vahvasti, että älykkyys ei enää jalostu viisaudeksi vaan itsekkyydeksi ja tyhmyydeksi, jotka heijastuvat henkilökohtaisena ahneutena ja sisäisen solidaarisuuden katoamisena.

Prosessista voidaan käyttää sanaa kansakunnan tyhmentyminen, sillä mitä muuta voidaan sanoa laajasta kokonaisuudesta, joka johtaa kansakunnan identiteetin ja itsemääräämisoikeuden katoamiseen?

Poliittiset päättäjät, ne, jotka ovat istuneet politiikan korkeimmilla portailla viimeisen 20 – 30 vuoden aikana, eivät ole enää olleet kansakunnan asialla, vaan siirtyneet palvomaan isoa veljeä, jonka palvontaan orientoituivat neuvostoajan luontaisena jatkeena.

Samalla mammonan palvonnasta on tullut merkittävä motiivi useille poliitikoille. Rikastuminen ei ole väärin ja paha asia, mutta jos ahneus tuottaa merkittävää ja jopa ratkaisevaa haittaa koko kansakunnan näkökulmasta, se on ehdottoman tuomittavaa.

Ikävä kyllä, en muista vuoden 2000 jälkeen kuin muutaman johtavan poliitikon, joka ei olisi langennut henkilökohtaiseen ahneuden tautiin, jota voidaan kansakunnan näkökulmasta kutsua jalostuneeksi tyhmyydeksi. Yhdessä pohjattoman vallanhimon ja minä, minä –luonteen kanssa ahneus ja tyhmyys ovat äärimmäisen tuhoisia voimia.

Onko toivo mennyttä? Voivatko suomalaiset saada takaisin maan, jossa suomalainen on ykkönen?

Suomalaisuuden ja suomalaisen määritelmästä en nyt kirjoita muuta kuin sen, että Suomessa asuu myös paljon ulkomailta tulleita ihmisiä, jotka ovat mielestäni suomalaisempia kuin useat johtavat poliitikot. Kyseiset ulkomailta Suomeen tulleet henkilöt ihmettelevät laillani miten on mahdollista, että kantaväestön enemmistö antaa yhteiskunnan edetä suuntaan, jonka tuhoisat jäljet ovat jo nyt nähtävissä läntisessä Euroopassa.

Jos olisin harras uskovainen ihminen, ristisin joka ainoa ilta käteni yhteen ja rukoilisin jumalaani palauttamaan kansakunnalle sen viisauden, joka sillä oli aiemmin.

En kaipaa köyhyyttä ja muita ikäviä asioita, joita oli riittämiin menneinä aikoina. Sen sijaan kaipaan yhteishengen omaavaa Suomea, jossa ihmisten käyttäytyminen oli kohtuullisen ennustettavaa ja jossa väkivaltaiset ja länsimaista kulttuuria vihaavat henkilöt, olivat ne omia tai vieraita, tuomittiin samalla volyymilla ja halveksunnalla. Suomi, jossa kaikki noudattavat samaa lakia ja hyväksyvät mukisematta länsimaisen sivistysvaltion tapakulttuurin, sitä kaipaan.

Uskon ja toivon, että Suomessa on satoja tuhansia kaltaisiani.

Tosiasia on kuitenkin se, että kädet yhteen liittämällä ei tapahdu yhtään mitään, sillä ainoa rauhanomainen tapa pyrkiä takaisin sivistysyhteiskunnan tielle on kansallismielisen aatteen edustajien äänestäminen vaaleissa.

On olemassa toinenkin tapa, mutta se on äärimmäisyyden tie, juuri se, jota terroristit ja vasemmistolainen vallankumousväki käyttävät. Sille tielle ei ole syytä lähteä, kuten lukuisat esimerkit historiasta osoittavat.

Älykkyyden, viisauden ja pitkäjänteisyyden sekä yhteishengen voimalla on mahdollista saavuttaa lähes mitä tahansa. Sen sijaan uhoamalla tai hetken mielijohteesta tehdyillä typeryyksillä voidaan tuhota kaikki hyvä, jota aiemmin on saatu aikaiseksi.

On uskottava itseensä ja päämäärään, tehtävä työtä ja oltava juuri niin rohkea kuin oma luonne sallii. Näillä eväillä pärjää pitkälle.

Heikki Porkka la 01.09. 11:44

Heikki Porkka

Ulkosuomalainen, jonka mukaan realismi ja tosiasioiden tunnustaminen ovat ainoat oikeat lähtökohdat yhteiskunnallisista asioista päätettäessä.

tuoreimmat

Yle pimittää merkittävää tietoa Ranskan antisemitismistä

Klo 19:22.

Pahuuden kultin palvonta palvelee liittovaltion tavoittelua

to 14.02. 10:18

Rappio raastaa Suomi-politiikkaa

ti 12.02. 12:18

Hybridivaikutetaan

ma 11.02. 14:11

Sdp:n poliittisesta uskottavuudesta

to 07.02. 11:43

Grooming, Helsingin Sanomat ja ikävämpi todellisuus

ke 06.02. 15:50

Vihaisesta puheesta

ti 05.02. 10:59

Poliittinen Yle Urheilu

ma 04.02. 12:28

Ilmastoa, säätä ja maahanmuuttopolitiikkaa

ti 29.01. 13:22

Venezuela - sosialismia vaikka väkisin

to 24.01. 12:23

blogit

Vieraskynä

Miten Amerikan eliitti jakoi kansan kahtia

la 02.02.2019 00:40

Juha Ahvio

Vuoden 2019 vaalit ovat ratkaisevan tärkeitä

su 17.02.2019 21:28

Professorin Ajatuksia

Elin Erssonin uhrit jäivät ilman korvausta

ti 19.02.2019 22:46

Jukka Hankamäki

Miksi Perussuomalaisten kannatus nousee?

ti 19.02.2019 22:49

Petteri Hiienkoski

Demokratia ja uskonnonvapaus edellyttävät sananvapautta

su 10.02.2019 04:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Rajatonta välinpitämättömyyttä

pe 08.02.2019 19:19

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kantasuomalaisia syrjitään yo-kirjoituksissa järjestelmällisesti

la 26.01.2019 22:07

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Suomi intiaanina - viekö EVM maat ja mannut?

ma 18.02.2019 22:18

Mika Niikko

Kuka opettaa sinun lapsellesi seksuaalisuudesta?

ma 28.01.2019 22:12

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Vihertynyt valtaeliitti ja identiteettipolitiikan moraalikaaos

la 16.02.2019 11:57

Heikki Porkka

Yle pimittää merkittävää tietoa Ranskan antisemitismistä

ke 20.02.2019 19:22

Olli Pusa

Raha ja hoiva

ma 18.02.2019 22:53

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Neuvostotaide oli propagandan väline

ke 20.02.2019 17:49

Reijo Tossavainen

Tee oma arvovalintasi ja äänestä!

ma 11.02.2019 09:16

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Ammunnan kysymyksiä

ti 19.02.2019 22:47

Matti Viren

Populismia

ti 19.02.2019 23:20