Blogi: Heikki Porkka, la 15.09.2018 12:31

Li Andersson ja Jussi Halla-aho - utopia vastaan realismi

 

Parivaljakko Li Andersson Jussi Halla-aho välinen keskustelu sujui poliittisesti ajatellen ennakko-odotusten mukaisesti Marja Sannikan ja Sanna Ukkolan luotsaamassa viihdeohjelmassa (14.9.2018).
Vastakkain olivat utopistista internationalismi-sosialismia edustava Andersson ja sisäistä (Suomi-) solidaarisuutta painottava, jalat maassa -realismia edustava Halla-aho.

Siinä missä Andersson halasi koko maailmaa eikä piitannut siitä, kuka lystin maksaa ja miten maksaa, Halla-aho esitteli realismiin perustuvan kantansa, jonka [kannan] noudattaminen takaisi kaikille suomalaisille (ja ruotsalaisille ja tanskalaisille ja saksalaisille jne.) hyvän yhteiskunnan.

Historiaa tuntevan ihmisen ei ole vaikea oivaltaa kumman kantaa suomalaisten järisyttävän enemmistön pitäisi edustaa, jos kansakunta haluaa ylipäätään säilyttää olemassaolonsa.

Li Anderssonin edustama internationalismi on kaikkien maailman sosialistien ”kattoaate”, joka tähtää rajattomaan maailmaan. Päämäärän saavuttaminen on mahdollista vain yhteiskunnallisessa asetelmassa, jossa ihmiset ajattelevat samansuuntaisesti kaikista merkittävistä asioista.

Lopullisessa internationalistisessa maailmanvaltiossa ylintä valtaa käyttäisi ”maailmanhallitus”.

Kuten jokainen järjissään oleva ymmärtää, internationalismin päämäärän mahdollisesti toteutuessa on pieni ihminen entistä pienempi ja avuttomampi vallankäyttäjien mielivallan edessä.

Jokainen internationalismia tarjoileva sukupolvi unohtaa ideologisessa kiimassaan ihmiseen liittyvän inhimillisen totuuden, jonka mukaan internationalismi ei tule koskaan valtaamaan maailmaa, jossa merkittävä osa ihmisistä uskaltaa ajatella omilla aivoillaan.

Neuvostoliitto yritti yhdenmukaistaa kansalaistensa ajattelua ja nyt EU pyrkii päämääräänsä samantyyppisellä metodilla saaden massiivista tukea vasemmalle kallellaan olevalta medialta. Euroopan unionissa suositaan enenevässä määrin sensuuria, kirjoituskieltoja ja käräjillä istumista vain siksi, että ihmiset ajattelevat ”väärin”.

Politiikassa alueiden hallintaan ja / tai valtaamiseen pyritään monin tavoin. Päälinjana voidaan pitää

1) suostuttelua ja neuvottelua,
2) taloudellista pakottamista, erilaisia sanktioita, joiden avulla vastahankaiset pyritään samaan polvilleen,
3) muunlaista pakottamista ja väkivaltaa, joka tarkoittaa äärimmilleen vietynä sotaa.

Nykypäivän internationalistit toimivat kuten entisajan sosialistit. Ideologian päämäärän, rajattoman maailman tavoitteluun, johon pyritään a) valehtelemalla, b) omia lakeja ja sääntöjä rikkomalla sekä c) pakottamalla ja uhkailemalla, on siirrytty EU:n johdossa jo aika päiviä sitten.

Anderssonin ja Halla-ahon keskustelussa kiintyi huomio erityisesti kahteen asiaan:

1) edellä mainittuun, Anderssonin edustamaan utopistiseen internationalistiseen ajatteluun, "maailmanhalaukseen", ja

2) siihen, että todellisuudessa yhtä lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet ovat internationalistisen ajattelun suhteen Anderssonin linjalla, hylkäämässä kansallisvaltioon perustuvan sisäisen solidaarisuuden politiikan, jonka lippua pitävät korkealla ainoastaan perussuomalaiset poliitikot.

Internationalismia edustavat väittävät aina ajavansa parempaa demokratiaa ja puhuvat toistuvasti eriarvoisuudesta ja syrjäytymisestä painottaen samalla ”kaikkien mukaan ottamista”.

Tosiasiassa internationalismi on elitistien aate, jonka oivaltaa, kun miettii sosialistivaltioiden valtarakenteita.
Internationalismin tavoittelu ei ole tuonut yhteenkään valtioon vaurautta JA vapautta, vaan aivan päinvastoin, useimmissa sosialistivaltioissa kansalaisten olot ovat kurjat eikä vapaudesta, ajattelun ja / tai tekemisen, kannata edes puhua.

Sosialismi on jaetun kurjuuden aate, jolla ei ole mitään tekemistä vapauden kanssa, kun tarkoitetaan kansalaisten aitoa vapautta. Eliitti sen sijaan porskuttaa ja voi hyvin.

Yllä kerrotut asiat huomioon ottaen on vaikea ymmärtää, miksi suomalaiset keskusta-oikeistolaiset puolueet ovat langenneet sosialistisen harhaopin pauloihin.

Olisiko eräänä merkittävänä syynä sosialistien ja islamin edustajien usein historiassa ja nykyisyydessä käyttämä sana ”rauha”?
Sosialistit ovat aina väittäneet edustavansa rauhan aatetta, islamin edustajat puolestaan rauhan uskontoa. Historian faktat kertovat aivan päinvastaisia asioita.

EU:n kannattajat mainostavat rauhaa yhtenä merkittävimmistä tekijöistä, jota unioni on pystynyt ylläpitämään ja ”luomaan”.

Kun katsoo läntiseen Eurooppaan, ei voi ymmärtää miksi EU-fanaattiset puhuvat rauhasta samaan aikaan, kun ovat tuottaneet maanosaan satoja tuhansia tai jopa miljoonia ihmisiä kulttuureista, joiden edustajilla ei ole pienintäkään halua sopeutua länsimaiseen yhteiskuntaan.

Eivätkö poliittiset johtajat ymmärrä millaiseen lopputulemaan internationalistinen politiikka tulee jälleen johtamaan, jos radikaalia suunnanmuutosta ei tehdä välittömästi.

Eihän voi olla niin, että kaiken taustalla kummittelee joku taho, joka ajaa tietoisesti väkivallan politiikkaa, jonka loppupisteenä on perinteinen sota tai uusimuotoinen, Lähi-idästä tuttu krooninen kaupunkisota Euroopan eri kolkissa?

Turvattomuuden, tosiasiallisen tai pelkän tunteen, kasvu on merkki siitä, että kantaväestö kokee asioiden kehittyvän täysin väärään suuntaan.

Kansalaisten turvattomuuden tunteen kasvu perustuu realismiin. Kun kotiseudun kaduilla ei voi enää kulkea vilkuilematta toistuvasti olan yli, kun tietyntyyppiset jengit pulpahtelevat säännöllisesti esiin, kun kansakunta kokee terrori-iskun ja tunnistaa naisrauhan katoavaisuuden ulkomaalaisten toteuttamien raiskausten määrän järkyttävän kasvun myötä, pitäisi kehitykseen reagoida päättäväisesti ja riittävällä volyymilla.

Ikävä kyllä, Suomen eduskunnassa istuu aivan liikaa Li Anderssonin kaltaisia maailmaa halaavia utopisteja sekä taloudellisista pikavoitoista haaveilevia ahmatteja, joille elämän ainoaksi johtotekijäksi on muodostunut rahankeruu hinnalla millä hyvänsä.
Anderssoneja ja ahneita ei kiinnosta tavallisen suomalaisen tila, heille ideologia tai ahneuden avulla hankittu omaisuus määrittävät elämän arvon.

Ehtiikö Suomi tulevina vuosina liian pitkälle ”Ruotsin tiellä”, sen päättävät kansalaiset kaikissa seuraavissa vaaleissa. Rehellisesti on sanottava, että pahalta näyttää.

Heikki Porkka la 15.09. 12:31

Heikki Porkka

Ulkosuomalainen, jonka mukaan realismi ja tosiasioiden tunnustaminen ovat ainoat oikeat lähtökohdat yhteiskunnallisista asioista päätettäessä.

tuoreimmat

"Oikeusvaltio" Suomi - valehtelevien ja vastuuttomien poliitikkojen maa

pe 09.10. 13:52

Koronaviruspandemia syynä "nuorison" väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja uhoon?

pe 31.07. 10:55

Joko valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen lähtölaskenta on alkanut?

ti 14.07. 12:23

Älä koskaan luota Ylen uutisointiin tarkistamatta faktoja

ti 28.04. 09:51

Irakin Alin valekuolema ja suomalaisvastaiset suomalaiset

la 25.04. 15:38

Marinin hallituksen on aika väistyä

ma 20.04. 10:53

Marinin hallitus ja sdp - vastuu siirtyy toisaalle

la 11.04. 21:19

Sanna Marinin murkkuhallitus kiukuttelee, syyttelee ja väistää vastuuta

to 09.04. 10:56

Sosiaali- ja terveysministeri(ö) pakoilee vastuuta

ke 08.04. 11:29

Suomalaisten hengelle ja terveydelle vaarallinen sisäministeri Ohisalo

ti 31.03. 09:54

blogit

Vieraskynä

Pasi Turunen: Amerikan vaalijärjestelmän kiemuroista

ma 16.11.2020 13:59

Juha Ahvio

Pitääkö Trumpin kannattajat tutkia, tuomita ja uudelleenkouluttaa?

pe 27.11.2020 18:34

Professorin Ajatuksia

MTK:n puheenjohtaja: Ylen journalismi on ideologisesti värittynyttä

ke 25.11.2020 23:28

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Sulaako Bidenin "voitto" laittomien äänien myötä?

ma 23.11.2020 00:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

MEP Huhtasaari: EU:n ilmastolaki pahentaa ilmastoa

pe 11.09.2020 14:33

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Ollaanko me Ruotsin tiellä? Todistusaineistoa

la 28.11.2020 20:33

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Löfvengate - kun Suomen valtiovalta luovutettiin suullisesti Ruotsille

ke 18.11.2020 17:19

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Petteri Taalaksen epätieteelliset jorinat Osa 11b

to 12.11.2020 21:34

Heikki Porkka

"Oikeusvaltio" Suomi - valehtelevien ja vastuuttomien poliitikkojen maa

pe 09.10.2020 13:52

Tapio Puolimatka

Uusi tasa-arvoajattelu murentaa oikeusjärjestelmän perustaa

to 08.10.2020 22:52

Olli Pusa

Tarina hiilidioksidista

ti 24.11.2020 21:44

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Kohti konfliktia?

ke 25.11.2020 23:32

Matti Viren

Gallupit eivät äänestä, vai äänestävätkö?

ke 18.11.2020 17:06