Blogi: Timo Vihavainen, ke 17.10.2018 21:54

Melkein suomalainen supersankari

Melkein suomalainen venäläinen

 

Александр Суворов, Горжусь, что я русский. Ростов-на-Дону, «Феникс», 2015.  noin 50 s.

 

Venäjällä harrastetaan paljon pikkuruisia kirjoja, joissa on usein erinomaista materiaalia luppohetkinä luettavaksi, Puškinin epigrammeista arabialaisiin sananparsiin. Kulkevat kätevästi mukana, eikä niistä lopu virta.

Tämä generalissimus Suvorovin ajatuksia sisältävä kirjanen on julkaistu sarjassa Suurten ajatuksia (Мысли великих) ja painopaikka on Donin Rostov, jota hesarissa hiljattain mainittiin nimellä Rostov on Don

No, kohtahan saamme kai lukea sellaisestakin kaupungista kuin Frankfurt on the Main ja muukin nimistö arvatenkin palautetaan tai siis siirretäänkaikkialla ymmärrettävälle kielelle, eiköhän kehitys sitä vaadi.

Joka tapauksessa kirjasen (koko 4,5 cm x 5,5 cm) nimenä on ”Olen ylpeä siitä, että olen venäläinen”. Pidän todennäköisenä sitä, että tämä on autenttinen Suvorovin ajatelma. Venäläisyyshän oli hänelle tärkeää juuri siksi, että sen vastapuolena oli saksalaisuus, joka tunki päälle joka puolelta, etenkin keisari Paavalin aikana.

Saksalaisuus taas tarkoitti käytännössä preussilaista kankeutta, elämälle vierasta suunnitelmallisuutta ja hullunkurista ulkoasua puuteria ja kankipalmikkoja myöten. Armeijassa oli sen suuri pesäpaikka.

Niitä Suvorov ei voinut sietää, vaan uskoi pyhään kolminaisuuteensa, johon kuuluivat silmämitta (глазомер, Augenmass), nopeus ja päälle painaminen (натиск). Myös kova koulutus kuului asiaan, mutta toisaalta myös joustavuus ja rivimiehen tarpeiden huomiointi.

Suvorovin kymmenen käskyä sotilaille kiinnittää huomiota esimerkiksi jalkojen hoitamiseen ja kuivana pitämiseen. Niitä oli varjeltava kuin silmäterää. Mutta olennaista oli joukon henki. Suvorov viljeli kansallisia ja uskonnollisia symboleja: minä olen venäläinen, te olette venäläisiä, Jumala on kanssamme, kiirehtikää tekemään hyvää, hurraa!

Hyvän tekeminen tässä tapauksessa tarkoitti sitä, että ensimmäinen vihollinen tapettiin pistimellä, vasta toinen ammuttiin ja kolmas jälleen pistettiin kuoliaaksi, kuten keisarin ja Jumalan arveltiin haluavan. Ainakin Suvorov ohjeisti niin.

Mutta nämä seikathan ovat yleisesti tiedossa. Päällekäyvä tappamisen meininki kylmiä aseita käyttäen oli vanha Kaarle XII:n karoliinien perinne, jonka Pietarin joukot sitten oppivat. Kaarle oli hyvä opettaja, kuten Pietari syystäkin sanoi.

Joka tapauksessa Poltavan jälkeen alkoi Venäjän armeijan voittojen sarja ja karoliinit alkoivat jäädä alakynteen. Suvorovin aikana Venäjän armeija osoittautui erinomaiseksi nimenomaan hänen alaisuudessaan. Kaikista 60 taistelustaan Suvorov ei hävinnyt yhtään, väitetään.

Mutta olikos hän oikeasti venäläinen? Tässäkin kirjasessa näin väitetään parikin kertaa. Toki tällaiset pikku kirjaset vailla lähdeviitteitä ovat epäilyttäviä.

On aivan yleistä, että suurmiesten suuhun sijoitettuja lauseita hieman muotoillaan tarpeen mukaan. Suvorovin lausumana pidetään sitäkin periaatetta, että pieksetty mies vastaa kahta (pieksämätöntä). Tässä pikku kokoelmassa ei sitä ole, mutta sen sijaan kyllä aforismi, jonka mukaan koulutettu mies (ученый, ei tarkoita tässä tutkijaa) vastaa kolmea (kouluttamatonta).

No, vaikea sanoa. Toki se, joka on kantapään kautta oppinut, on oikeasti oppinut. Venäjän armeijassa, kuten muissakin armeijoissa, opittiin myös selkänahan kautta.

Sivumennen sanoen espanjassa on sananparsi, jonka mukaan varovainen mies on kahden veroinen: un hombre precavido vale por dos. Mutta tottahan se varmaan on sekin.

Suvorovin lapidaariset sanonnat korostavat usein sitä, ettei ihmisen hyveellisyys (joka usein mainitaan) ole hänen asemastaan kiinni. Sankari voi olla rivimieskin.

Toisaalta intellektuellit ovat epäilyttäviä: ne, jotka haluavat älyllään loistaa, ovat usein turmeltuneita ja heidän seurastaan kannattaa pysytellä kaukana.

Kohteliaisuus, jota aika tavattomasi arvosti, ei sinällään ollut yhtään mitään: pyövelitkin osaavat olla kohteliaita.

Vaatimattomuus ja kohtuullisuus olivat tärkeitä hyveitä. Sitä paitsi nälkä on lääkkeistä paras…

Jalomielisyys kuului tärkeisiin hyveisiin ja sillä saattoi saada aikaan enemmän kuin miekalla, tuumi Suvorov, joka muuten korosti sitä, ettei hän ollut koskaan allekirjoittanut yhtään kuolemantuomiota.

Tämä on kiinnostava piirre kenraalissa, jonka tehtäviin sentään kuului toimia ylimpänä tappamisen organisoijana. Sitä paitsi hänen joukkonsa kyllä osasivat teurastaa niin syylliset kuin syyttömät, jos niille annettiin vapaat kädet, kuten Varsovan (Pragan) valtauksen jälkeen tehtiin. Puolalaiset voivat kertoa lisää.

Joka tapauksessa Suvorov on aikansa henkilönä poikkeuksellinen ja kiinnostava ja täytyy sanoa, että hänen hahmossaan on kuin onkin jotakin suomalaista.

Itse hän kertoi sukunsa tulleen Suomesta ja ilmeisesti tämä on voinut tapahtua 1600-luvulla, kun Ruotsiin Stolbovan rauhassa liitettiin runsaasti alueita, joiden asukkaista moni sitten suunnisti itään.

Suvorovin vakuutus omasta venäläisyydestään on kirjasessa muodossa я не немец, а природный русак!

Sinänsä harvinainen muoto rusak (eikä russki) vahvistetaan tuolla sanalla prirodnyj, joka tarkoittanee tässä syntyperäisyyttä, tiettyä luontoa(luonnetta) tai molempia.

Tärkeää on, että sitä käytetään saksalaisuuden vastakohtana ja samassa yhteydessä pilkataan saksalaista sotataitoa: Пудра не порох, букля не пушка, коса не тесак и я не немец, а природный русак).Puuteri ei ole ruutia, palmikko ei ole tykki, viikate ei ole hukari enkä minä ole mikään saksalainen, vaan ehta venäläinen.

Tässä menneenä viikonvaihteena tapasin erään Putin-nimisen herran (oikeasti), joka edusti Suvorov-museota ja oli pahoittanut mielensä siitä, että Suomessa oli levinnyt tarina Suvorovin suomalaisista juurista. Tällainen ei hänen mielestään ollut mitenkään mahdollista.

Enpä olisi tästä lainkaan varma.

On totta, että Suvorovin venäläisyyttä on aina korostettu ja että hän on sitä tehnyt itsekin. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että hänen suonissaan olisi verrannut myös suomalaista verta, mikäli tällaista sanontaa halutaan käyttää.

Totta kai Suvorovilla oli vahva venäläinen identiteetti ja tänä päivänä häntä pidetään yhtenä venäläisyyden symboleista.

Mutta niinhän Mannerheimkin on suomalaisille kansallinen ikoni. Ei sitä ole lainkaan häirinnyt se, että hänen sukunsa on peräisin Hollannista ja sen jälkeen kovin ruotsalaistunut.

Ja mikäli nyt aletaan verenperintöä kaivella, niin onhan koko isovenäläinen kansakin suurelta osalta suomalaista ainesta…

 

Timo Vihavainen ke 17.10. 21:54

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Häpeänsä kullakin

ke 19.07. 21:26

Suurista erehdyksistä

to 23.02. 21:02

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01. 23:48

Saaliseläiminä

ke 15.12. 23:51

Tolstoin aivoituksia

ma 22.11. 23:49

Ajan kuvaa

to 18.11. 22:48

Kansan parhaaksi

ti 02.11. 23:57

Luonteikas kansa

pe 08.10. 01:15

Kohti pinnan katkeamista

to 16.09. 23:47

Symbolit

su 05.09. 20:39

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03.2024 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03.2024 08:51

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44