Blogi: Timo Vihavainen, pe 16.11.2018 23:34

Muistoja Saksasta

Suoraan sieltä

 

Heinz Guderian, Sotilaan muistelmia. Suomentanut Wolf H. Halsti, Otava 1956, 439 s.;  Yrjö Grönhagen, Himmlerin salaseura, Kansankirja 1948, 194 s.

 

Natsi-Saksasta on kirjoitettu valtava määrä kirjoja. Vuodesta toiseen on kaikkien läntisen maailman ja Venäjän suurten kirjakauppojen hyllyillä kokonainen suuri osasto tälle tavaralle.

Mukaan mahtuu kaikenlaista, kriittisistä tutkimuksista fantasiaan. Paras tieto luonnollisesti löytyy asiansa osaavien tutkijoiden kirjoista, mutta silminnäkijöiden ja asianosaisten muistelmilla on aina oma viehätyksensä.

Yrjö von Grönhagenin tarina on huikea. Pariisissa maalaustaiteen parissa askaroiva suomalainen ylioppilaspoika sai päähänsä lähteä Aasiaan tutustumaan salaperäisten kansojen kulttuureihin.

Sitä varten hän hankki asianmukaisen siirtomaa-asun eli khakipuvun ja hellekypärän. Erinäisistä syistä Aasia vaihtui Euroopaksi ja sinnepä sankari sitten tallusteli jalan, tutkimusmatkailijan asussaan. Tie vei Ranskasta Belgian kautta Saksaan.

Sattumalta hän joutui Heinrich Himmlerin piiriin ja peräti tuttavaksi. Itse asiassa hän, ilman mitään tieteellistä koulutusta tai edes pohajtietoja pääsi jopa tutkijaksi Ahnenerbe-instituuttiin, jossa mielenterveydeltään epäilyttävät henkilöt yhdessä enemmän tai vähemmän vakavien tutkijoiden kanssa etsivät arjalaista muinaisuskoa.

Tämä työ poiki Grönhagenille muun muassa matkan Karjalaan, jossa äänitettiin magnetofonilla runonlaulua. Himmler myös tilasi tukun kanteleita, joita arveli muinaisten arjalaisten soittimiksi.

Entä tuo salaseura? Siitä kirjoittaja tiesi vain kuulopuheelta, mutta näyttää uskoneen, että juuri se sai aikaan sodan puhkeamisen. Uskoo, ken nyt ihan ehdottomasti niin haluaa.

Grönhagen, joka kuoli Helsingissä vasta niin myöhään kuin vuonna 2003, kertoo kirjassaan aikansa Euroopasta monia patikkakyydillä kulkevan tutkimusmatkailijan havaintoja, jotka ovat osin kiinnostaviakin. Kansankirja opuksen julkaisijana on hieman yllättävä.

Heinz Guderian puolestaan oli huomattava ammattisotilas, joka kehitti ajatusta panssarijoukoista itsenäisenä aselajina ja myös saavutti niitä johtaessaan suurta menestystä.

Hän johti panssareitaan niin Puolan, Ranskan kuin Venäjänkin sotaretkillä ja siirtyi sittemmin panssarijoukkojen tarkastajaksi ja komentajaksi ja myöhemmin maavoimien esikuntapäälliköksi.

Guderian briljeeraa sillä, että hän aina johti edestä. Hänen johtopanssarinsa eteni kärkijoukossa, joutui usein tulituksen kohteeksi ja jopa suorastaan osallistui taistelutoimiin konekiväärillään. Se muun muassa otti vankeja.

Tyylistään hän sai myös ilmeisen ansaittuja nuhteita. Komentajan henki oli useamman kerran vaarassa ja mikäli johtovaunu miehineen olisi tuhoutunut, olisi vahinko luultavasti ollut melkoinen. Toisaalta miehet olivat innoissaan nähdessään Vikkelä-Heikin jakavan samat vaarat kuin he itsekin.

Kuten tunnettua, Puolan sota pelotti syystäkin ylintä upseeristoa ja sehän se myös laukaisi koko maailmansodan. Sodasta kirjoittaja syyttää puolalaisia.

Venäjän-retki taas kauhistutti Guderiania, joka tiesi, millaisia materiaalimääriä vihollisella oli käytettävissään. Se Hitlerinkin olisi pitänyt tietää, mutta hänhän ei koskaan suostunut uskomaan sellaisia asioita, jotka olivat vastoin hänen päähänpinttymiään.

Yllättävää kyllä, kirjassa ei ole mitään siitä yhteistyöstä, jota Venäjällä tehtiin puna-armeijan ja Reichswehrin välillä. Jostakin syystä suomentaja Halsti on lyhentänyt myös siitä kohtaa… Kirjassa vain mainitaan, että panssariasetta oli Versailles’n rauhan määräysten takia kehitettävä ulkomailla.

Venäläisten ja saksalaisten kohtaamisesta nujerretun Puolan raunioilla on kirjassa sentään yksi kuva.

Mitä Venäjän-sodan luonteeseen tulee, Guderian kertoo, ettei hänen joukoilleen edes jaettu kuuluisaa komissaarikäskyä. Muutenkin hän kuvailee muutamin esimerkein omien joukkojensa säädyllistä käytöstä valloitetussa maassa. Kuuluisa Vernichtungskrieg ei tule hänen kirjassaan mitenkään esiin.

Sen, että väestön mieliala nopeasti kääntyi miehittäjiä vastaan, kirjoittaja lukee natsipuolueen vähäjärkisen politiikan syyksi. Siviiliväestöön kohdistetut julmuudet olivat reaktiota sissisotaan, jonka kävijät olivat kansainvälisten sopimustenkin mukaan lainsuojattomia.

Kirjoittaja muuten väittää, että länsiliittoutuneiden ukaasit sissitoiminnan varalta olivat jopa ankarampia kuin saksalaisten. Toinen juttu on, ettei masennettu Saksan kansa enää pahemmin noussut vastarintaan.

Epäilemättä Guderianilla, kuten jokaisella niin vastuunalaisella paikalla toimineella oli paljonkin syytä selittää mennyttä parhain päin. Joka tapauksessa hän oli niitä, jotka säästyivät syytteiltä liittoutuneiden sodan jälkeen tekemissä puhdistuksissa.

Hitlerin kanssa kenraalilla oli paljon kiivaita yhteenottoja, mutta johtaja määräsi hänet pois virastaan vasta aivan sodan lopulla. Tarinat Hitlerin loputtomista tyhmyyksistä, jotka ajan mittaan vain pahenivat, ovat yleisesti tunnettuja. Harva kuitenkaan aikoinaan uskalsi niistä huomauttaa tai peräti yrittää niitä kumota.

Tässä epäilemättä oli muuan kohtalokas virhe, kuten kirjoittaja toteaakin. Korkeimpien upseerien olisi pitänyt yksissä tuumin esiintyen saada johtaja luopumaan hulluimmista tuumistaan. Sen sijaan he, kaikesta päätellen, keskittyivät enemmin kiipimiseen ja toistensa selän takan juonitteluun.

Entäpä ne juutalaiset? Grönhagen sanoo heistä muutaman lämpimän sanan ja vakuuttaa, ettei hänellä ollut Himmlerin rötöksistä harmainta aavistusta. Guderian puolestaan ei puutu koko teemaan.

Tässä on muuan eroavaisuus, joka vallitsee heti sodan jälkeen julkaistujen ja myöhempien sitä käsittelevien kirjojen välillä. Sellaiset ovat aina kiinnostavia.

 

Timo Vihavainen pe 16.11. 23:34

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Eilispäivän elämää

ke 20.02. 22:35

Ammunnan kysymyksiä

ti 19.02. 22:47

Kollegoja pelastamassa

ma 18.02. 22:19

Koululaiset ja peruukit

su 17.02. 21:27

Kiväärit ja kevirit

la 16.02. 11:04

Uuden aikakauden alussa

to 14.02. 22:07

Vanhurskaat kolonialistit

ke 13.02. 17:06

Mitä rotu tarkoittaa?

ma 11.02. 18:06

Brodski lapsena

pe 08.02. 23:57

Heitspiits

pe 08.02. 13:19

blogit

Vieraskynä

Miten Amerikan eliitti jakoi kansan kahtia

la 02.02.2019 00:40

Juha Ahvio

Vuoden 2019 vaalit ovat ratkaisevan tärkeitä

su 17.02.2019 21:28

Professorin Ajatuksia

Eduskunnassa näyteltiin farssi aktiivimallin ympärillä

ke 20.02.2019 22:34

Jukka Hankamäki

Miksi Perussuomalaisten kannatus nousee?

ti 19.02.2019 22:49

Petteri Hiienkoski

Demokratia ja uskonnonvapaus edellyttävät sananvapautta

su 10.02.2019 04:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Rajatonta välinpitämättömyyttä

pe 08.02.2019 19:19

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kantasuomalaisia syrjitään yo-kirjoituksissa järjestelmällisesti

la 26.01.2019 22:07

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Suomi intiaanina - viekö EVM maat ja mannut?

ma 18.02.2019 22:18

Mika Niikko

Kuka opettaa sinun lapsellesi seksuaalisuudesta?

ma 28.01.2019 22:12

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Vihertynyt valtaeliitti ja identiteettipolitiikan moraalikaaos

la 16.02.2019 11:57

Heikki Porkka

Yle pimittää merkittävää tietoa Ranskan antisemitismistä

ke 20.02.2019 19:22

Olli Pusa

Raha ja hoiva

ma 18.02.2019 22:53

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Neuvostotaide oli propagandan väline

ke 20.02.2019 17:49

Reijo Tossavainen

Tee oma arvovalintasi ja äänestä!

ma 11.02.2019 09:16

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Eilispäivän elämää

ke 20.02.2019 22:35

Matti Viren

Populismia

ti 19.02.2019 23:20