Blogi: Timo Vihavainen, pe 23.11.2018 22:17

Pörssit ja kukkarot

Pörssiasiaa

 

Kun yöllä ei nukuta, ei pitäisi ajatella mitään. Se on kuitenkin vaikeaa ja ellei osaa laskea lampaita, joutuu helposti miettimään kaikkea joutavaa. Kuten nyt minäkin noita pörssiasioita.  

Ne taas toi mieleeni lutukka, joka latinaksi on capsella bursa pastoris.

Muistan jonkun joskus pitäneen huvittavana sitä, että kukan nimi on pastorin kukkaro. Sitähän se toki tarkoittaakin, mutta se on syytä ymmärtää sanan alkuperäismerkityksessä eli paimenen kukkarona tai pussina.

Paimenhan on latinaksi pastor, ranskaksi pasteur ja niin edelleen. Venäjäksikin se on pastuh, mutta ruotsiksi herde, kuten sanassa kyrkoherde, kirkkoherra.

Samainen Herde-sana taas saksaksi viittaakin itse paimennettaviin eli laumaan. Miten kuuluvatkaan Schubertin iki-ihanan liedin sanat: Ich folge der weidenden Herde / mein Hündchen bewahret mir sie…

Paimen taas saksaksi on kaiketi Herder, vaikka sitä ei taideta juuri käyttääkään. Lammaslauman paimen ainakin on Schäfer ja mahtanee olla anglien ja saksien perintöä, että englannissa on samaa tarkoittava sana shepherd. Sehän on ilmeinen deformoitunut germaaninen sana.

Mutta tuon Herde-sanan täytynee olla samaa kantaa kuin muinaisgermaaninen Hird eli päällikön asemiesten joukko. Siitä taas nähdään tulevan niin ruotsin här ja sitä myöten kai myös härad. Saksan Heerhän on ilmetysti sama sana hieman eri muodossa. Ja entäs verbi verheeren, hävittää? Kun sotajoukko eli Heer (tapfer tai ei) jossakin kulkee, niin kyllähän tuloksena lähes aina on jonkinasteinen Verheerung, vaikka isänmaallinen historiankirjoitus ei aina asiaa erikseen mainitse.

No pastorien, niin hengellisten kuin maallisten, tehtävänä on kaitsea laumaansa ja he, kuten kaikki ihmiset, tarvitsevat sitä varten hartsua tai provianttia, joka voidaan kätevästi sijoittaa pussiin eli kukkaroon, bursa.

Nythän bursa on sama sana kuin ranskan bourse, joka tarkoittaa sekä pörssiä että stipendiä. Ruotsiksi ja saksaksi se on börs ja suomeksi siis tietenkin pörssi. Italiaksi eli rahvaanlatinaksi sana on säilyttänyt alkuperäismuodon: bursa.

Huomattakoon, että suomessakin vanhat ihmiset vielä saattavat tai ainakin vielä hiljattain saattoivat nimittää kukkaroaan pörssiksi.

Mutta venäjäksi sana on hieman virtaviivaistunut ja esiintyy muodossa birža. Birževyje vedomosti oli aikoinaan hyvä liberaali lehti, jota Lenin suuresti vihasi ja haukkui birževkaksi. Tämähän on vain merkki siitä, että jotakin se teki oikein.

Työnvälitystoimisto oli venäjäksi birža truda ja neuvostoaikana siellä oli aina tapana ylvästellä sillä, että maan viimeinen birža truda eli työpörssi suljettiin jo vuonna 1930…

Yhtä kaikki, suomeen tuo birža tuli muodossa pirssi. Niinpä sen, joka halusi issikan eli vossikan (izvoztšik) kyytiin, oli syytä mennä vossikkapirssiin.

Samoin halot ja tukit koottiin metsästä pirssipaikalle, josta sitten matka jatkui. Ehkäpä joskus siellä tehtiin kauppaakin? Ainakin Pietarissa, Nevan rantojen halkopirsseissä oli sitä tavaraa myytävänä. Usein se oli tuotu Suomesta esimerkiksi Saimaan kanavaa myöten.

No, kun issikka vaihtui hyrysysyyn eli puhkuriin (automobiili), pääsi sellaisen kyytiin myös pirssipaikalta. Silloin kiivettiin pirssiautoon. Kuormurit olivat erikseen.

Niinkin sitten kävi, että sanasta pirssi tuli ainakin osittain henkilöauton synonyymi ja vielä puoli vuosisataa sitten pirssiauto ja henkilöauto olivat usein sama asia.

Nythän sekin on muuttunut, kuten niin monet asiat ja merkitykset tässä matoisessa maailmassa.

Vain vanha latinan kieli säilyy ja mielestäni sitä olisi syytä käyttää joka päivä, jotta asioiden vanhat merkitykset säilyisivät tuoreina mielessä.

Niin, että miksi niiden pitäisi? No jaa. Vaikkapa siksi, ettei kuvitella Jumalan äidinkielen olleen ja olevan englanti. Latinalla on tähän asemaan paljon paremmat edellytykset, kuten jo tarina septuaginta-käännöksestä osoittaa.

Ja mitä on sanottava englannin sanasta stock exchange? Ehkä se ainakin osoittaa sen, että nuo sumuisten saarten asukkaat ovat jotenkin jääneet syrjään siitä syvästä eurooppalaisuudesta, joka ilmenee myös pörssiin liittyvässä terminologiassa.

 

Timo Vihavainen pe 23.11. 22:17

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Häpeänsä kullakin

ke 19.07. 21:26

Suurista erehdyksistä

to 23.02. 21:02

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01. 23:48

Saaliseläiminä

ke 15.12. 23:51

Tolstoin aivoituksia

ma 22.11. 23:49

Ajan kuvaa

to 18.11. 22:48

Kansan parhaaksi

ti 02.11. 23:57

Luonteikas kansa

pe 08.10. 01:15

Kohti pinnan katkeamista

to 16.09. 23:47

Symbolit

su 05.09. 20:39

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03.2024 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03.2024 08:51

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44