Blogi: Timo Vihavainen, la 16.02.2019 11:04

Kiväärit ja kevirit

Kummallisia kivääreitä

 

Muistan joskus ihmetelleeni sana korsgevär, joka liittyi niihin suomalaisiin karoliiniarmeijan rippeisiin, jotka paleltuivat Norjan tuntureilla.

Ilmeni, ettei kyseessä olekaan ampuma-ase, vaan aliupseerin tunnusmerkki, lyhyt keihäs tai paremminkin hilpari. San on väännös saksan sanasta kurzgewehr, siis lyhytkivääri.

Mutta gewehr ei siis välttämättä ollutkaan aikoinaan vehje, jolla ammutaan, vaan jolla puolustaudutaan –sich wehren. Siis sitä samaa kantaa kuin vaikkapa Wehrmacht tai myös ruotsin värn.

Upseereilla oli samantapaiset keihäät, spontonit eli jonkin verran pitemmät hilparit, ainakin museoesineistä päätellen.

Kun Vera Tuntemattomassa puhuu  keviristä, hän joka tapauksessa on lähempänä kantamuotoa, kuin suomalaiset sotilaat, jotka puhuvat kivääristä.

Itse asiassa kivääri –gevär- ei taidakaan olla kovin vanha aseen nimitys. Ennen kivääriä olivat musketit, kevyet musketit eli fusilit ja sitä ennen arkebuusit, mikä on ranskalainen väännös saksan sanasta Hakenbüchse eli hakapyssy, joka taas oli pientä tykkiä muistuttava ase, joka ammuttaessa tuettiin hakaan eli maahan pistettyyn haarukkaan.

Termithän jäivät elämään, kuninkaallisia fusilierejä taitaa olla tänäkin päivänä ja ampumalla teloittaminen oli meilläkin arkebuseerausta vielä vuonna 1918.

Mutta meillä Ruotsin armeijassa tunnettiin myös tussarit –studsare- jotka eivät siis olleet kotona kyhättyjä leikkipyssyjä, vaan kivääreitä, jotka ampuivat vain yhden projektiilin kerrallaan. Niitähän kutsutaan ruotsissa myös sanalla kulgevär – kuulakivääri-, mikä suomessa kuulostaisi huvittavalta toistolta, hiukan niin kuin rullarevolveri.

Mutta kyllä haulikoita, haulipyssyjäkin käytettiin sotilasaseina. Roope Ankka tunnetusti vartioi rahasäiliötään kädessään niin sanottu väkipyssy eli blunderbuss. Tuo englannin sana, joka siis alkuosaltaan näyttäisi liittyvän möhläämiseen, tulee itse asiassa saksan sanasta Dunderbüchse, ukkospyssy.

Kyseessähän oli trumpetinmuotoisella , eli siis laajenevalla piipulla varustettu lyhyt ase, jollaista käytettiin etenkin laivoissa.

Mistä sitten tulee itse sana pyssy –siis tuo ruotsin bössa? Ilmeisesti saksan sanasta Büchse, joka tarkoittaa myös säiliötä. Se merkitys voisi selittää sen, että ollaan täysiä kuin Turusen pyssy. Toisaalta kyllähän pyssyn piippukin saattoi olla hyvä paikka piilottaa vaikkapa rahoja. Onhan säästöpossu ruotsissa sparbössa.

Suomeen sana joka tapauksessa on tullut ruotsista samoin kuin myös myssy –mössa. Vaahteramäen Eemelin pössykkä ja mössykkä ovat suomalaiselle ilman muuta ymmärrettäviä.

Mikä on sitten varsinaisesti musketin, kiväärin ja tussarin ero? Se taitaa olla liukuva.

Kuitenkin tulee mieleen, että musketti yleensä oli sileäpiippuinen, mikä suuresti nopeutti lataamista, mutta heikensi osumatarkkuutta ja kai kantomatkaakin.

Rihlatut aseet kuitenkin tulivat jo 1700-luvulla täydentämään asevalikoimaa. Sellaisia käyttivät esimerkiksi jääkärit eli metsästäjät, jotka taistelivat vapaassa muodostelmassa, eivät linjassa ja joita pidettiin tarkka-ampujina.

Rihlat aseen piipussa muodostivat ruuvimaisen kierteen ja panivat myös kuulan pyörimään. Myöhemmin pyöreät kuulat alettiin korvata pitkänomaisilla luodeilla, jotka siis muodoltaan muistuttivat rakentajien käyttämiä mittausvälineitä. Pyörimisliike esti niitä lentämästä sivuttain ja siis epätarkasti.

Joka tapauksessa tuosta ruuvimaisesta kierteestä sai kivääri venäjässä nimen vintovka. Vint/vintikhän tarkoittaa ruuvia. Kivääri on siis venäläisittäin ruuvikko.

Ennen rihlakivääreitä venäjässäkin toki käytettiin muita nimityksiä, pyssyn yleisnimihän on siellä ružjo, jolla nykyään viitataan haulikkoon.

Vanhassa venäjässä ružjo tarkoitti asetta yleensä, kuten gewehr saksassa ja niinpä saatettiin puhua ”pertuskoista ja muista ružjoista” . Merkitys oli siis sama kuin asetta tarkoittavalla oružije-sanalla.

Ja englannin rifle-sana tietenkin on merkitykseltään sama kuin vintovka: rihlakko.

Mutta onhan niitäkin monta sorttia. Yksi on karbiini eli lyhyt ratsuväen kivääri, italian sanasta carabina, josta tulee sana karabinieeri, jollaisia yhä tapaamme Italiassa. Santarmihan taas tarkoittaa vain asemiestä gens d’armes, jollaisia taas on Ranskassa ja oli ennen meillä Suomessakin, Venäjältä tulleita.

Sana kuulemma tulee arabian tuliasetta tarkoittavasta sanasta karab, josta se on diminutiivimuoto.

Näin kertoo wikipedia: Il termine carabina deriva dalla parola araba karab, arma da fuoco più il diminutivo "ina", nel senso di piccolo. Questo tipo di arma venne ideato sul finire del XVI secolo per venire incontro ai bisogni dei soldati a cavallo: dragoni e carabinieri.

Vanhaa perua näyttää siis olevan. 1500-luvun ratsupistoolithan olivat lähes kiväärin kokoisia ja rataslukkoisia, mikä vie jo hieman toiseen asiaan.

Joka tapauksessa nykyään suomessa erotetaan toisistaan ennen muuta kiväärit ja haulikot, mikä jokaisen toimittajan kannattaisi muistaa.

 

Timo Vihavainen la 16.02. 11:04

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Taurian palatsi

Klo 00:31.

Notre Dame ja hänen kirkkonsa

to 18.04. 23:58

Maailman fiksuin kansa on puhunut

ma 15.04. 23:47

Naapureita ei voi valita

la 13.04. 00:26

Muuan reportaasi

pe 12.04. 00:08

Vaarallinen raja puolin ja toisin.

ke 10.04. 22:53

Venäjä ja fasismi

ma 08.04. 23:50

Alaspäin mennään

su 07.04. 23:13

Maailman fiksuin maa

su 07.04. 00:10

Keltaliivit eivät ole mitään

pe 05.04. 22:05

blogit

Vieraskynä

Pääsiäinen ei unohdu edes taivaassa!

la 20.04.2019 00:43

Juha Ahvio

Vaikuta vaaleissa kristillissosiaalisen ja kansallismielisen arvokonservatismin puolesta!

la 13.04.2019 23:49

Professorin Ajatuksia

HS:n rikosuutisista pohjaa EU-vaaleihin

la 20.04.2019 00:30

Marko Hamilo

Kuinka muutosta äänestetään - miksi oikeistolaisen kannattaa äänestää perussuomalaisia

su 14.04.2019 09:35

Jukka Hankamäki

Vahvoja suosituksia

ke 17.04.2019 21:44

Petteri Hiienkoski

Ilmastopopulismin petolliset kulissit eli ilmastonmuutoksen "kyllä" ja "ei"

pe 12.04.2019 13:01

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Riittää, että kansa on sitä mieltä

ti 05.03.2019 14:48

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Vaaliteltalla: Irakilainen persu ja muita tositarinoita

ma 08.04.2019 00:16

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Perussuomalaisille jokaisen ihmisarvo on jakamaton

la 20.04.2019 00:38

Mika Niikko

Somekampanja käänsi tuhansien turvapaikkavaeltajien suunnan

su 07.04.2019 23:11

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

YLE: "Kunhan vain osaat takoa kyrpänä kontenttia"

to 18.04.2019 16:04

Heikki Porkka

Demokratia - Virossa toteutuu, Suomessa halveksitaan

ke 17.04.2019 10:07

Tapio Puolimatka

Seksuaalinen normittomuus tekee nuorista helppoja uhreja

ke 10.04.2019 22:55

Olli Pusa

Seuraava maahanmuuttaja-aalto tulee jo kesällä?

to 11.04.2019 13:09

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Chile ja media

to 04.04.2019 21:30

Reijo Tossavainen

Suomalainen arvopohja mahdollisti perussuomalaisten vaalivoiton

ke 17.04.2019 09:28

Jessica Vahtera

Säästöjä ammattiylpeyden hinnalla

to 04.04.2019 19:27

Pauli Vahtera

Etuoikeutetut

la 20.04.2019 00:46

Timo Vihavainen

Taurian palatsi

la 20.04.2019 00:31

Matti Viren

Pieni- ja keskituloisille

ma 01.04.2019 20:37