Blogi: Matti Viren, ti 19.02.2019 23:20

Populismia

Populismi johtaa sivilisaation tuhoon! Näin jyrisi EU:n komission varapuheenjohtaja ja entinen Suomen pääministeri Jyrki Katainen Politico.eu-lehden haastattelussa marraskuussa 2016. Mutta mitä se populismi oikein on? Yleensä maalitauluna näyttävät olevan ns. kansallismieliset puolueet (Orban, Salvini…), mutta onko todella niin, että populismi koskee vain ja ainoastaan näitä puolueita. Asia rupesi minua vaivaamaan, kun katselin Vihreiden tänään (17.2) julkaisemaa eduskuntavaaliohjelmaa. Toki tiedän, että vaaliohjelmia ei pidä ottaa kovin vakavasti, eikä puolueiden välillä ole mainittavaa eroa ohjelmien suhteen, mutta jotenkin tuntuu, että nyt mennään riman alta oikein rohkeasti.

 

Ohjelmassa on 53 kohtaa, mutta katsotaan lähinnä niitä, joilla on suoranaista tekemistä rahan kanssa. Eli edetään seuraavan lyhyen listan kanssa. Sitaatit ovat kursiivilla.

 

”Panostetaan miljardi euroa lisää koulutukseen ja tutkimukseen”. Valtion talouden alijäämä on kuluvana vuonna (vajaa) kaksi miljardia euroa; tämä tulee ilmeisesti ”kaupun päälle” Vaikuttaa siltä, että on samantekevää, mihin koulutukseen rahaa lisätään.

 

”Helpotetaan työntekijöiden liikkumista. Kehitetään kaupunkien välisiä nopeita junayhteyksiä ja panostetaan kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämiseen”. Laitetaanko likoon miljoona vai miljardi euroa? No, se käynee selväksi, että juna (metallipyörät) on ”hyvä” ja auto on ”paha”.

 

”Poistetaan työvoiman liikkuvuutta haittaava asuntokauppojen varainsiirtovero ja kompensoidaan budjettivaikutusta korottamalla kiinteistöveroa”. Varainsiirtoveron tuotto on vajaa miljardi ja kiinteistöveron (kunnille) vajaa kaksi miljardia. Seuraus olisi, että kiinteistövero (veron euromäärä) nousisi 50 %. Eläkkeellä asuvat (syrjäseutujen) pientuloiset varmaan pitävät ehdotuksesta. Mutta on aiheellista kysyä, miksi esimerkiksi oman asunnon myyntivoittoon ei rohjeta puuttua?

 

”Edistetään työhyvinvointia ja työstä palautumista tukemalla työpaikkojen investointeja esteettömyyteen, työhyvinvointiin ja sisäilmaongelmien korjaamiseen”. Onko tarkoitus kasvattaa yritystukia, vai miten tuetaan? Miten paljon?

 

”Poistetaan EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut ja tarjotaan opiskelijoille pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen”. Tuleeko tämä edellä mainitun miljardin euron lisäksi? Otetaanko kaikki halukkaat ilmaisen koulutuksen perässä tulevat ulkomaalaiset? Onko (tarpeen) tehdä mitään kustannusarviota?

”Tuetaan kestävää kaupungistumista ja turvataan kohtuullinen asumisen kustannusten taso muun muassa kasvattamalla vuokra-asuntotuotantoa”. Tämäkin kai maksaa, mutta turha kai puhua rahasta? Miten kohtuullinen kustannustaso toteutetaan (muutoin kuin verbaalisena ilmaisuna)?

”Toteutetaan sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Siirrytään kohti perustuloa, joka takaa perusturvan kaikissa elämäntilanteissa ja tekee työn vastaanotosta kannattavaa”.Käynee selväksi, että jotkut ovat saamassa lisää rahaa, mutta (tarkoituksellisen epäselväksi jää?) kuinka paljon ja keneltä otetaan? Eikö työn vastaanottamisen kannattavuus riipu mitenkään veroasteista, eli onko työn tarjonnan palkkajousto aina nolla? Miten tämä ”kannattavuusargumentti” suhteutuu kansainväliseen tieteelliseen kirjallisuuteen, vai onko sillä mitään väliä? Pitäisikö SOTE (kokonais)uudistuksen kohtalosta ottaa jotain oppia?

”Kevennetään ansiotulojen verotusta pienituloisia painottaen osana verotuksen rakenteen uudistamista”. Jos kevennetään, joiltain pitää varmaan ottaa pois? Keltä otetaan? Otetaanko lapsilta (lisää valtion velkaa)?

”Vähennetään sukupuolten välisiä palkkaeroja”. Miten tämä toteutetaan? Toteutetaanko palkkasäännöstely ja kiintiöt kaikki ammatteihin, vai?

”Palautetaan subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen ja edistetään maksutonta varhaiskasvatusta”. Kai tällekin pitää laittaa joku hintalappu.

”Otetaan käyttöön kulutusta ja tuotantoa ohjaavia haittaveroja, kuten kaivosvero, muovivero, eläintuotevero ja lentovero”. Ideana näyttää olevan verotuksen muuttaminen mielipidevetoiseksi vastakohtana verotuksen tehokkuus- ja neutraalisuusperiaatteille. Kaikkia josta ei pidetä, verotetaan ”sikana” ja ”minun mielestäni hyvää” ei veroteta ollenkaan. Erityisesti verotuksen neutraalisuudella ei ilmeisesti ole mitään tekemistä vero-ohjelman kanssa.

”Uudistetaan yritystuet siirtämällä painopiste pieniin kasvuhakuisiin yrityksiin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Parannetaan yrittäjien ja itsensä työllistävien sosiaaliturvaa muun muassa lisäämällä YEL-vakuutuksen joustavuutta ja edistämällä yhdistelmäturvaa, jota voi kerryttää sekä palkkatyöstä että yrittäjänä. Helpotetaan pienten kasvuhakuisten yritysten käyttöpääoman ja kasvun rahoituksen saatavuutta. Tuetaan uusien työpaikkojen syntymistä mikroyrityksiin ensimmäisen työntekijän työnantajamaksujen huojennuksella ensimmäisen työskentelyvuoden ajan”. Kovasti toistetaan termiä ”pienet” (ehkä ”äänestäjien lukumäärä on vaikuttanut sanavalintoihin”), mistä tiedetään, mitkä ovat ”kasvuhakuisia”. Yritysten kasvujaksot ovat äärimmäisen vaihtelevia ja lyhytkestoisia; miten niitä kyetään ennustamaan. Rahoituksen saannin helpottaminen tarkoittaa vain lisää yritystukia, vai miten helpottaminen hoidetaan? Miten työnantajamaksujen huojennus rahoitetaan? Valtio maksaa työeläkelaitoksille, vai? Yritysverotuksen keventäminen kaikille on ilmeisesti liian vaikeaa.

”Kasvatetaan kysyntää matalasuhdanteiden aikana tulevaisuuden kannalta olennaisilla investoinneilla muun muassa ekologisesti kestävään rakentamiseen, raideliikenteeseen sekä henkilöliikenteen sähköistämiseen. Mitenkähän investoinnit (tässäkin tapauksessa) rahoitetaan? Kuka tietää, koska on matalasuhdanne? Mikä suhdanne on muuten nyt? Onko ensi syksynä korkea- vai matalasuhdanne? Onko joku maa maailmassa, joka on onnistunut tasoittamaan suhdannevaihtelut kysyntää säätelemällä?

”Säilytetään yhteisövero nykytasolla”. Ihan hyvä, mutta jos muut maat laskevat veron vaikka kymmeneen prosenttiin, mitä sitten tehdään?

”Hallitaan varallisuuseroja korottamalla kiinteistöveroa”. Tuntuu olevan hieman omintakeista verotuspolitiikkaa ajatellen kiinteistöveron kohtaantoa. Miten asuntovarallisuus on erityisen paha asia esimerkiksi suhteessa osakeomistukseen? Eikö loogisempaa olisi keskittyä tulonjaon tasaamiseen, jos se nyt Suomessa olisi jokin ongelma?

”Työllistämisvaikutus: n. 100000 uutta työllistä hallituskauden aikana”. Palataan siihen alussa mainittuun populismi -teemaan. Eikö tällainen heitto ole populismia, vai koska se muuttuu populismiksi. Sittenkö, kun luku on 500 000? Jonkinlainen säädyllisyys varmaan vaatisi kertomaan, mistä moinen luku oikein tulee? Onko se laskettu jollain mallilla tai edes tietokannan avulla? Vai voiko vaaliohjelmissa heittää ilmaan minkä tahansa luvun. Voisi edes kertoa, mihin (toimialoille/ammatteihin) 100 000 työpaikkaa on syntymässä – vai onko sillä mitään väliä: julkiseen hallintoon, teollisuuteen vai maatalouteen? Sitä paitsi riippuuko luku mitenkään maahanmuutosta? Koska ohjelmassa kuitenkin ehdotetaan poistettavaksi kaikki rajoitukset ”työperäiseltä” maahanmuutolta, työvoiman tarjota voi periaatteessa kasvaa miten paljon tahansa, vai mikä sen estää? Eivätkö työllisyys ja palkat riipu mitenkään työvoiman kysynnän ja tarjonnan määristä?

Eikö populismia ole juuri se, että ihmisille tarjotaan ilmaista hyvää. Jätetään kertomatta, mitä hillopurkki maksaa ja kuka sen maksaa? Eikö olisi ”rehellisempää” sanoa: ”äänestä meitä, mutta lasku voi olla yllätys”?

 

Matti Viren ti 19.02. 23:20

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Koulutus avain kaikkeen

ti 23.04. 22:31

Pieni- ja keskituloisille

ma 01.04. 20:37

Paula ja Donald

ma 25.03. 21:20

Populismia

ti 19.02. 23:20

Taas se Impivaara

ma 06.08. 22:40

Wir schaffen das!

ma 25.06. 01:52

Hyvinvointivaltio voi pahoin

ti 08.05. 11:28

Vehviläinen

ke 11.04. 00:52

Plagiointi

pe 19.01. 16:36

Paha saa palkkansa, vai saako?

ma 20.11. 12:49

blogit

Vieraskynä

Pääsiäinen ei unohdu edes taivaassa!

la 20.04.2019 00:43

Juha Ahvio

Vaikuta vaaleissa kristillissosiaalisen ja kansallismielisen arvokonservatismin puolesta!

la 13.04.2019 23:49

Professorin Ajatuksia

Yllättäviä käänteitä

ti 23.04.2019 22:21

Marko Hamilo

Kuinka muutosta äänestetään - miksi oikeistolaisen kannattaa äänestää perussuomalaisia

su 14.04.2019 09:35

Jukka Hankamäki

Vahvoja suosituksia

ke 17.04.2019 21:44

Petteri Hiienkoski

Jeesuksen kuolemantuomio ja valtapoliittinen suhmurointi

su 21.04.2019 03:29

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Miksi europarlamenttiin?

ke 24.04.2019 10:45

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Perussuomalaiset ei ole oikeistopuolue

ma 22.04.2019 17:25

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Keskusteluja Suur-Pormestarin kanssa ihmisarvosta

ma 22.04.2019 22:09

Mika Niikko

Somekampanja käänsi tuhansien turvapaikkavaeltajien suunnan

su 07.04.2019 23:11

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

YLE: "Kunhan vain osaat takoa kyrpänä kontenttia"

to 18.04.2019 16:04

Heikki Porkka

Demokratia - Virossa toteutuu, Suomessa halveksitaan

ke 17.04.2019 10:07

Tapio Puolimatka

Seksuaalinen normittomuus tekee nuorista helppoja uhreja

ke 10.04.2019 22:55

Olli Pusa

Eduskuntavaalien jälkeen

ke 24.04.2019 13:56

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Chile ja media

to 04.04.2019 21:30

Reijo Tossavainen

SDP romahtaa pysyvästi. PS pysyy vahvana

su 21.04.2019 08:16

Jessica Vahtera

Säästöjä ammattiylpeyden hinnalla

to 04.04.2019 19:27

Pauli Vahtera

Etuoikeutetut

la 20.04.2019 00:46

Timo Vihavainen

Kömmähdyksiä

ti 23.04.2019 22:22

Matti Viren

Koulutus avain kaikkeen

ti 23.04.2019 22:31