Blogi: Tapio Puolimatka, to 04.04.2019 23:31

Uhriutuminen poliittisen vaikuttamisen välineenä

Suomalaisiin yliopistoihin on rantautunut Amerikan yliopistomaailmassa levinnyt ilmiö, jota Greg Lukianoff ja Jonathan Haidt ovat kuvanneet kirjassaan Coddling of the American Mind (”Amerikkalaismielen paapominen”, Penguin Press 2018). Amerikkalaiset opiskelijat pyrkivät lisääntyvässä määrin suojautumaan omien käsitystensä vastaisilta käsityksiltä, ideoilta, kirjoilta ja luennoitsijoilta.

Opiskelijat kuvaavat omaa ahdistustaan, pelkoaan, haurauttaan ja turvattomuuttaan kohdatessaan ideoita, jotka haastavat heidän perususkomuksiaan. Lukianoffin ja Haidtin mukaan tällainen reaktiotaipumus on omiaan vahvistamaan opiskelijoissa asenteita, jotka lopulta tekevät heille vaikeaksi selvitä normaalissa elämässä, jossa he eivät voi välttää kohtaamasta ideoita ja ihmisiä, jotka ovat heidän kanssaan eri mieltä.

Amerikkalainen uhriutumiskulttuuri rantautuu Suomeen

Suomessakin löytyy esimerkkejä edellä kuvatusta amerikkalaisesta ilmiöstä. Eräs politiikassa vaikuttava opiskelija kirjoitti Keskisuomalaisen mielipidekirjoituksessa 2.8. 2018 pidätelleensä kyyneliä eräällä luennollani ensimmäisenä opiskeluvuotenaan eli vuonna 2013. Twitterissä hän 3.8. 2018 kertoo voivansa ”fyysisesti pahoin” aina tavatessaan minut. Syynä tähän ahdistukseen on se, että puolustan lapsen oikeutta isään ja äitiin, ja vastustan vihreän puolueen ohjelmaa kasvattaa aikuisten oikeuksia lasten oikeuksien kustannuksella.

Erään minulle sähköpostilla viestineen opiskelijan mielestä ”kiusaan” kyseistä opiskelijapoliitikkoa muistuttaessani jatkuvasti kirjoituksissani, että lapsen oikeus isään ja äitiin on perustava ihmisoikeus, jota aikuisten oikeudet eivät koskaan voi ylittää merkityksessään.

Uhriutuminen antaa mahdollisuuden solvata ideologisia vastustajia. Samalla kun poliitikko kertoo omista peloistaan ja ahdistuksistaan, ja saa tällä kertomuksellaan runsaasti palstatilaa paikallislehdessä ja empaattisia tukijoita sosiaalisessa mediassa, hän saa syyttää ideologista vastustajaansa sukupuolivähemmistöjen ”demonisoinnista”. Uhriutuva poliitikko voi toistuvasti vaatia ideologisen vastustajansa erottamista työpaikasta pelkästään vedoten turvattomuuden tunteisiinsa. Uhriutumisella etsitään oikeutusta henkilökohtaisille hyökkäyksille, jotka muuten tuomittaisiin epäasiallisina.

Syytös kiusaamisesta ja väkivallasta

Julkisuudessa usein esiintyvä uhriutuja saa puolustajia: uhriutumisesta tulee sosiaalisesti tarttuva ilmiö. Transisäksi itseään luonnehtiva opiskelija kertoo Jyväskylän ylioppilaslehdessä 27.2. turvattomuuden tunteistaan vähemmistöopiskelijana. ”Olen seurannut kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkaa ja sitä, kuinka hän saan kiusata yksittäisiä oppilaita ilman, että kukaan ulkopuolinen puuttuu asiaan.” Transisä jatkaa: ”On myös mahdollista, että keskeytän pelon takia haaveeni pedagogisten opintojen jatkamisesta.” Opiskelija kertoo olevansa ”melko ahdistunut” oman opiskelukykynsä puolesta. Kirjoituksensa lopuksi hän esittää yliopistolle kysymyksen: ”Mitä aiotte tehdä tämän asian suhteen varmistaaksenne, ettei Jyväskylän yliopistossa enää tapahdu laitonta syrjintää ja että kiusaamiseen eli väkivaltaan puututaan?”

Mitä sitten on se ”yksittäisten opiskelijoiden kiusaaminen” ja ”väkivalta”, josta transisä puhuu? Kuten edellä kuvasin, kiusaamista ja väkivaltaa on olla uhriutujan kanssa eri mieltä jostakin periaatteellisesta kysymyksestä kuten avioliittonormeista, lapsen ihmisoikeuksista tai sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden tarkoituksesta. Uhriutuja pyrkii vaientamaan eri mieltä olevat vetoamalla siihen, että jo pelkkä erilaisten mielipiteiden olemassaolo tekee opiskelupaikasta hänelle turvattoman ja luo ylitsepääsemättömiä esteitä opintojen jatkamiselle.

Uhriutuminen aktivistien strategiana

Aktivistit esiintyvät intersukupuolisten ja sukupuolihämmentyneiden ihmisten puolustajina, koska samaistamalla oman vallantavoittelunsa sorretun luokan asian edistämiseen ja esiintymällä heidän puolustajinaan he voivat suojata omat käsityksensä kritiikiltä: transideologian kriitikot voidaan kuvata pahantahtoisina ihmisinä, jotka haluavat jatkaa pienen vähemmistön sortamista. Näin aktivistit voivat tulkita kaiken kritiikin sorroksi ja syrjinnäksi.

Esiintyessään sortoa vastustavina ihmisoikeustaistelijoina he voivat hyökätä aggressiivisesti vastustajiaan vastaan ja perustella hyökkäyksensä sillä, että vastustajat edustavat epäoikeudenmukaista sortoa. Vastustajia voidaan estottomasti mustamaalata, koska mustamaalaus voidaan esittää välttämättömänä toimenpiteenä sortajien paljastamiseksi ja sorrettujen puolustamiseksi.

Uhriutuminen on tehokas poliittisen mielipidevaikuttamisen muoto, koska sen avulla on mahdollista paeta velvoitetta vastata kritiikkiin avoimella keskustelulla ja perusteluilla. Tunteenomaisen leimaamisen avulla järkiperusteet sivuutetaan, ja ideologisille vastustajille vaaditaan erilaisia rangaistuksia.

Uhriutujan pelotevaikutus

Koska kukaan ei halua joutua vaaraan menettää hyvää mainettaan tai esimerkiksi työpaikkaansa, ideologiset vastustajat pystytään tehokkaasti vaientamaan altistamalla heidät hyökkäyksille ja solvauksille. Tämä menetelmä on tehokas, koska ihmiset luonnostaan suojelevat mainettaan. Näin politiikassa voi menestyä uhriutumisen turvissa toteutetun mustamaalaamisen avulla.

Yhteiskunta ei kuitenkaan voi uudistua, jos yhteiskunnan kehityksen kannalta tärkeistä asioista ei käydä avointa keskustelua, jossa erilaisten näkökantojen edustajat voivat vapaasti perustella näkemyksiään. Välttääkseen tulemasta leimatuiksi ihmiset luonnostaan ottavat etäisyyttä poliittisesti epäkorrekteina pidettyihin näkemyksiin. Näin luodun sosiaalisen paineen aikaansaama keskustelun yksipuolistuminen uhkaa demokratian toimintaa. Lopulta on olemassa vain yksi hyväksytty mielipide ja kaikkia sen kyseenalaistavia pidetään moraalisesti epäilyksenalaisina.

Yhteiskunnallisen keskustelun rapautuminen

Vaikka keskusteluun osallistujille annetaan periaatteessa oikeus ilmaista mielipiteensä, sosiaalisen eristämisen uhka tekee heidät haluttomiksi ilmaisemaan ajatuksiaan rehellisesti, vilpittömästi ja perustellusti. Ihmiset mukautuvat vaistomaisesti vallitseviin käsityksiin sosiaalisen eristämisen pelossa. He tiedostavat maineensa ja sosiaalisen imagonsa kärsivän vakavia seurauksia, jos he puolustavat poliittisesti epäkorrekteja näkemyksiä.

”Tämä vaara saa keskusteluun osallistujat ajattelemaan kahdesti ennen kuin he ilmaisevat potentiaalisesti kiistanalaisia ajatuksia.” (Kuran 1998: 535.) Ihmiset tietävät joutuvansa maksamaan kalliin hinnan siitä, jos he ilmaisevat vilpittömän mielipiteensä kielteisillä mielikuvilla leimatuista kiistakysymyksistä.

Kun yhä useampi ihminen välttelee ilmaisemasta todellisia näkemyksiään, poikkeavat näkemykset häviävät vähitellen julkisesta keskustelusta. Koko yhteiskuntaa alkavat hallita mielikuvat, jotka ovat irrallaan todellisuudesta. Näin yhteiskunta vähitellen ajautuu kohti massailluusiota.

Duke -yliopiston taloustieteen ja valtiotieteen professori Timur Kuranin (1998: 536−537) mukaan tekopyhyys ja vilpittömyyden puute ovat aikamme demokratian vakavia ongelmia. ”Yhteiskunta voi joutua maksamaan valtavan hinnan sosiaalisesta paineesta, joka saa ihmiset vääristelemään arvojärjestystään, arvojaan ja tietoaan.” (s. 542.) Vilpittömyys murenee helposti sosiaalisen paineen alla. Tämä estää demokratian toimintaa ja johtaa potentiaalisesti katastrofaalisiin yhteiskunnallisiin ratkaisuihin.

www.tapiopuolimatka.net

www.tapio.blog


 

Tapio Puolimatka to 04.04. 23:31

Tapio Puolimatka

Tapio Puolimatka on suomalainen kasvatustieteen professori. Hän toimii kasvatuksen teorian ja tradition professorina Jyväskylän yliopistossa

tuoreimmat

Teknokraattinen bioturvallisuuden järjestelmä

la 25.12. 08:37

Pelon politiikka luo mukautuvia kansalaisia

su 31.10. 06:27

Ovatko rokottamattomat itsekkäitä ja moraalittomia?

ti 19.10. 21:01

Miten virallista koronakertomusta valvotaan?

pe 08.10. 11:29

Rokotepassien avulla kohti digitaalista diktatuuria?

to 09.09. 21:09

Britannian kristityt johtajat varoittavat rokotepassista

ke 04.08. 23:25

Uusi tasa-arvoajattelu murentaa oikeusjärjestelmän perustaa

to 08.10. 22:52

Nuorten transhoidot - lääketieteellinen skandaali?

ke 09.09. 22:21

Päivi Räsänen perusteettoman kritiikin kohteena

ke 29.07. 23:29

Suuren valheen propagandatekniikka

ti 21.07. 20:55

blogit

Vieraskynä

Miksi en toistaiseksi ota koronarokotetta?

to 16.12.2021 00:39

Juha Ahvio

Onko vihreä energia puhdasta?

la 20.11.2021 00:36

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Miksi koronarokotetta vastustetaan?

ti 04.01.2022 00:01

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Puolalla ja Saksalla on eri suunta

ke 22.12.2021 18:09

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Virolaisen päihderiippuvaisen tarina

la 22.01.2022 01:44

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Löfvengate - kun Suomen valtiovalta luovutettiin suullisesti Ruotsille

ke 18.11.2020 17:19

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Paljon deltaa vaarattomampi omicron leviää nyt kulovalkean tavoin ilmateitse - Torjuntatoimilla ei voida enää vaikuttaa epidemian kulkuun

to 20.01.2022 17:36

Heikki Porkka

Aluevaalit, rahoitus, maahanmuutto ja kehitysapu

pe 21.01.2022 12:50

Tapio Puolimatka

Teknokraattinen bioturvallisuuden järjestelmä

la 25.12.2021 08:37

Olli Pusa

Ylen ilmastohätätila?

ma 17.01.2022 22:28

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01.2022 23:48

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44