Sanna Marin sopi Suomen puolesta EU-paketin ja oli yllättynyt kuinka hyvä lopputuloksesta tuli. Näin siitä huolimatta, että koronaelpymispaketista Suomi arvioi saavansa 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023 ja maksavansa paketista 6,6 miljardia euroa vuosina 2021–2058.

Vähemmän yllättävästi hallituspuolueiden suunnasta on kuulunut lähinnä hymistelyä ja oppositiosta taas on ammuttu täyslaidallisia. Itseäni kiinnosti erityisesti, mitä asiaa kommentoineet suomalaistutkijat ovat sanoneet. Niinpä kokosin heidän eilisiä lausuntojaan tähän.

Tapausta kommentoi Twitterissä Turun yliopiston professori Matti Viren seuraavalla jutulla: "törmään Alkon nurkalla alkoholisoituneeseen ystävääni. Sanaillaan: ´Anna satanen, niin pääsen kuiville. Ei ole! Anna nyt. Ei ole, olen itsekin velkaa.´ Lopulta annan 50. Kotona kerron, että tein upean diilin, voitin 50 euroa. Miksi sanovat minua hulluksi?"

Eurooppa-tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta puolestaan totesi samassa yhteydessä päätetystä EU:n seuraavien vuosien budjetista, että "Suomenkin esillä pitämät tavoitteet budjetin uudistamisesta jäivät aikalailla saavuttamatta. Se on iso tarina, joka keskustelussa on jäänyt syrjään."

Koronapaketista hän totesi, että 100 miljoonan aluekehitystuella ja 400 miljoonan maataloustuella "ikään kuin ostettiin Suomen hyväksyntää". Samalla hän totesi muutamien maiden saamia jäsenmaksualennuksista, että "ei voi pitää erityisen hyvänä tavoitteena Suomen tai EU:n kannalta, että budjetin sisällä jatketaan tällaista kahden tason järjestelmää."

Politiikan tutkija Antti Ronkainen kiinnitti huomiota siihen, että "Unionin toimintaa on alettu rahoittaa velalla, ja sen lisäksi velalla on luotu kriisi-instrumentti. Ne ovat suuria, periaatteellisia päätöksiä." Hän kertoi myös, ettei paketti olisi toteutunut, mikäli Iso-Britannia olisi edelleen EU:n jäsen.

Professori Vesa Vihriälä totesi EU-sopimuksesta, että "se sisältää useampia ongelmia". Hänen mukaansa "iso periaatteellinen kysymys on, että nyt EU ryhtyy velkaantumaan ensimmäisen kerran merkittävästi itse. Aikaisemmin tämän on katsottu olevan mahdotonta perussopimuksen nojalla." Nyt tämä päätös tehtiin ilman siihen liittyvää periaatteellista ja laajaa keskustelua.

Vihriälä totesi myös sen itsestäänselvyyden, että sopimuksen suurimpia hyötyjiä olivat Italia, Ranska ja Espanja. Hän kuitenkin piti tärkeänä nyt nähtyä solidaarisuuden osoitusta näitä maita kohtaan, koska "Suomikin voi joskus olla sellaisen tuen tarpeessa".

Nähtäväksi jää, toteutuuko sovittu budjetti, vai tuleeko siihen vielä muutoksia. Mikäli se toteutuu - kuten on todennäköistä - olemme astuneet pitkän matkaa kohti Euroopan federalistista unionia, jossa kulkee säännöllinen rahavirta ahkerasta ja rankasti verotetusta pohjolasta koti etelää, jonka veteliä elintapoja joku suomalainen höpöhöpötoimittaja kertoi eilen ihailevansa. Tähän todellisuuteen sopii hyvin myös se, että maamme perustuslain antama suoja hallitsijoiden mielivallan edessä nollattiin samassa yhteydessä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sanna Marin oikeusvaltiota murtamassa
Mistä EU:n komission ehdottamassa elpymisrahastossa on kyse?
Merkelin/Macronin yhteisvastuulainan hinta olisi Suomelle kova