Blogi: Juha Ahvio, ma 06.05.2019 23:38

Mistä vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa on kyse?

Europarlamenttivaalit lähestyvät. Perustava avainkysymys tässä vaiheessa on: millaisia tehtäviä Euroopan unionin parlamentti hoitaa ja mitkä ovat europarlamenttivaalien keskeisiä kysymyksiä, joihin voimme ottaa nyt kantaa äänestämällä? Eli: Miksi kannattaa ehdottomasti äänestää europarlamenttivaaleissa?

Joka viides vuosi käytävät europarlamenttivaalit käydään Suomessa sunnuntaina 26.5.2019. Ennakkoäänestys on kotimaassa 15.–21.5.2019 ja ulkomailla 15.–18.5.2019. Hyvän ja tiiviin tietopaketin europarlamenttivaaleista tarjoaa Aamulehden 26.4.2019 päivätty artikkeli ”Eurovaalit 2019: Ehdokkaat, aikataulut ja kaikki mitä europarlamenttivaaleista tarvitsee tietää”.

Europarlamentissa on 751 paikkaa, joista Suomen osalle lukeutuu 13 tai 14, riippuen siitä, milloin Britannian Brexit-ero tapahtuu. Ehdokkaita voivat europarlamenttivaaleissa asettaa puoluerekisterissä olevat puolueet ja valitsijayhdistykset. Kukin lista voi asettaa enintään 20 ehdokasta.

Merkittävää on, että näissä vaaleissa koko Suomi muodostaa yhden vaalipiirin. Äänestäjä voi äänestää ketä ehdokasta hyvänsä. Europarlamentaarikot valitaan, kuten viitattu Aamulehden artikkeli muistuttaa, seuraavasti.

Ensin lasketaan kunkin ryhmittymän tai vaalilistan saama kokonaisäänimäärä. Sen jälkeen asetetaan kukin ehdokas paremmuusjärjestykseen oman henkilökohtaisen äänimääränsä perusteella. Tämän jälkeen kullekin ehdokkaalle lasketaan niin sanottu vertausluku. Tämä luku saadaan siten, että eniten henkilökohtaisia ääniä saanut saa luvukseen listansa koko äänimäärän, toiseksi eniten henkilökohtaisia ääniä saanut saa vertausluvukseen puolikkaan kokonaisäänimäärästä, kolmanneksi tullut kolmanneksen ja niin eteenpäin. Suurimmat vertausluvut saaneet valitaan edustajiksi.     

Huomattavaa on, että äänestämme jälleen, kuten eduskuntavaaleissakin, sekä henkilöä että puoluetta/listaa ja sen kokonaisnäkemystä! Molemmat ja varsinkin jälkimmäinen tulee ottaa lukuun äänestyspäätöstä tehdessään.

Tärkeää on näissä vaaleissa huomata myös se, että valitut edustajat liittyvät jäseneksi johonkin europuolueryhmittymään tai muuhun europarlamentissa edustettuna olevaan poliittiseen ryhmittymään. Ole siis selvillä eri europarlamenttiryhmien tosiasiallisesti ajamasta politiikasta ja siitä, mihin europarlamenttiryhmään kukin suomalainen puolue valitut edustajansa lähettää!

Euroopan unionin parlamentilla on tärkeitä tehtäviä siten, että europarlamentilla ja sen poliittisella koostumuksella on väliä ja merkitystä. Belgian Brysselissä, Ranskan Strasbourgissa ja Luxemburgin pääkaupungissa toimiva europarlamentti on kolmas keskeinen EU:n lainsäädäntöön osallistuva ja vaikuttava elin, EU:n etuja ajavan Euroopan komission ja jäsenvaltioiden kansallista etua edustavan Euroopan unionin neuvoston eli niin sanotun ministerineuvoston ohella. Europarlamentti ei ole merkityksetön toimija.

Europarlamentilla, joka instituutiona edustaa eurokansalaisten demokraattista sanavaltaa, on laajat valtuudet. Parlamentti vaikuttaa lainsäädäntöön, esimerkiksi hyväksymällä komission antamat lakiehdotukset. Parlamentti käyttää taloudellista budjettivaltaa eli vaikuttaa vahvasti aina tärkeään rahankäyttöön. Parlamentilla on myös valvontavaltaa: parlamentti hyväksyy komission puheenjohtajan ja jäsenet sekä valvoo yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Euroopan unionin parlamentti on kannanottoineen mukana perussopimusten tarkistusmenettelyssä ja toimittaa asioita unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Parlamentti voi tehdä aloitteen unionin perussopimusten muuttamiseksi, mikä on varsin oleellinen seikka. Parlamentti voi siten vaikuttaa siihen, mikä ja millainen EU on ja tulee jatkossa olemaan. Parlamentin hyväksyntä tarvitaan siihenkin, jos halutaan todeta jonkun jäsenvaltion rikkovan unionin perusperiaatteita.

Ylen 2.5.2019 päivätty artikkeli ”Maailman 2. suurimmissa vaaleissa yksi ääni vaikuttaa enemmän kuin edusuntavaaleissa – 10 syytä innostua eurovaaleista” nostaa esiin tärkeitä ulottuvuuksia, lähtien liikkeelle siitä, että 18–80% Suomen laeista tulee nyt EU:sta eli osaltaan myös europarlamentin sääteleminä. Joka tapauksessa europarlamentissa päätetään monilta osin meidän suomalaistenkin arjestamme. Halusimme tai emme, näin nyt on asian laita. Mutta nimenomaan eurovaalit ovat se väylä, jonka kautta tähänkin asiaintilaan voidaan vaikuttaa.

Ei kannata aliarvioida merkitystä, mikä yhdelläkin hyvin verkostoituneella ja asioista jyvällä olevalla europarlamentaarikolla voi parhaimmassa tapauksessa olla. Siksi on syytä katsoa tarkkaan, ketä ja kenen listoilla olevaa ehdokasta äänestää. Niin tai näin, me voimme vaikuttaa äänellä, jonka annamme.    

Näiden vaalien oleellisia teemoja, joihin otamme kantaa, ovat esimerkiksi: EU:n tiivistyminen liittovaltioksi Merkel/Macron-linjalla tai suuntautuminen kohti isänmaiden Eurooppaa; yhteisen euroarmeijan muodostuminen; EU-tasoisten sananvapausrajoitusten voimaan astuminen; massamaahanmuuttoon ja maahanmuuttajakiintiöihin reagoiminen; Euron kohtalo ja ilmastokysymyksiin kantaa ottaminen. Helsingin Sanomien 3.5.2019 päivätty artikkeli ”HS:n eurovaalikone on nyt auki” valaisee lisää näiden vaalien tärkeitä kysymyksiä ja niiden taustoja.  

Euroopan unionin parlamentin merkittävimmät poliittiset ja puolueryhmittymät, joiden jäseniksi 26.5.2019 valittavat suomalaisetkin europarlamenttiedustajat liittyvät, ovat seuraavat.

Euroopan kansanpuolue, European People’s Party, EPP, johon kuuluvat esimerkiksi Saksan CDU:n parlamentaarikot ja Suomen kokoomuksen sekä kristillisdemokraattien edustajat. EPP on edustanut Merkel- ja liittovaltiohenkistä niin sanottua maltillista keskustaoikeistolaisuutta, joka on varsinkin nyt profiloitu ohjelmallisen kansallismielisyydenvastaiseksi EU-henkisyydeksi.

Euroopan parlamentin sosialistit ja demokraatit, Progressive Alliance of Socialists and Democrats in the European Parliament, S&D, johon kuuluvat Suomen SDP:n edustajat. Tämä ryhmittymä on ajanut liittovaltiohenkistä ja arvoliberaalia eurososialismia.

EPP ja S&D ovat tähän asti olleet merkittävimmät ryhmittymät, jotka ovat voineet suunnata EU:n kehitystä oman yhteisen federalistisen makunsa mukaan. Mutta nyt vuoden 2019 eurovaaleissa näille puolueille mitä ilmeisimmin tulee vahva takaisku siten, että ne eivät enää yksin kykene sanelemaan EU:n tulevaisuutta.

Euroopan liberaalidemokraattien liitto, Alliance of Liberals and Democrats for Europe, ALDE, johon kuuluvat Suomen keskustan ja RKP:n europarlamentaarikot. ALDE:n linjana on ollut täysiverisen liittovaltiohenkinen arvoliberalismi.

Vihreät/Euroopan vapaa allianssi, Greens/European Free Alliance, Greens/EFA, johon kuuluvat Suomen vihreät edustajat. Tämä ryhmittymä on ajanut punavihreää radikalismia ja arvoliberalismia kautta linjan, kuten on menetellyt myös Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä, Pohjoismaiden vihreä vasemmisto, GUE/NGL, jonka vasemmistoradikaaleihin riveihin lukeutuvat Suomen vasemmistoliiton edustajat.

Europarlamentin kolmanneksi suurimman ryhmän ovat tähän asti muodostaneet Euroopan konservatiivit ja reformistit, European Conservatives and Reformists, ECR, johon ryhmään ovat kuuluneet Suomen perussuomalaiset. ECR:n linjana on ollut euroskeptinen perinteinen konservatismi.

Mutta mitä ilmeisimmin ECR-ryhmä hajoaa vaalien seurauksena, koska brittikonservatiiviedustajat lähtevät Brexitin myötä pois ja toisaalta siksi, koska vaalien jälkeen syntynee uusi suuri ja useimpia europarlamentin kansalliskonservatiivisia edustajia yhdistävä ryhmä, josta saattaa parhaassa tapauksessa tulla jopa parlamentin toiseksi suurin ryhmä.

Mikäli tällainen kansalliskonservatiivinen ja isänmaiden Eurooppaa sekä Euroopan kristillistä kulttuuriperinnettä voimakkaasti puolustava ja ajava suuri ryhmittymä – jossa Suomen perussuomalaiset ovat mukana - Italian Matteo Salvinin johdolla syntyy, on sillä oleva merkittävä vaikutus koko EU:n ja sen mukana Suomen tulevaisuuteen, koska europarlamentti kykenee vaikuttamaan muun muassa Unionin perussopimuksiinkin.

Tästäkin syystä eurovaalit 2019 ovat ratkaisevan tärkeät!

Europarlamenttivaaleissa kannattaa ehdottomasti äänestää.

 

 

Juha Ahvio ma 06.05. 23:38

Juha Ahvio

Juha Ahvio, teologian tohtori, dosentti, Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja

tuoreimmat

30.11.2019 on kulunut 80 vuotta Suomen itsenäisyyden turvanneen talvisodan alkamisesta

ma 09.12. 22:14

Suomessa näyttää vallitsevan kommunistinen etuoikeus

su 24.11. 22:35

Sanan- ja uskonnonvapautta on puolustettava nyt

su 10.11. 21:07

Vihapuhe-käsite on poliittinen ase

pe 01.11. 23:04

Ristiretkihistoriallisia mietteitä Portugalin Coimbrassa ja Lissabonissa

ma 21.10. 23:47

Kristittynä Suomessa: Miten olla, elää ja toimia? -kirja ilmestyy

su 06.10. 21:36

Greta Thunberg, IPCC ja hysteerinen ilmastovouhotus

la 28.09. 00:08

Miksi toisten sana on vapaampi kuin toisten?

su 15.09. 22:34

Mitä koulun historian oppikirjat kertovat kristinuskosta?

ma 09.09. 19:22

Wilhelm Röpken kristillissosiaalisen konservatiivinen talousajattelu

pe 30.08. 23:09

blogit

Vieraskynä

Jälleen kerran kaikki alkoi siitä, kun Israel ampui takaisin

su 17.11.2019 00:37

Juha Ahvio

30.11.2019 on kulunut 80 vuotta Suomen itsenäisyyden turvanneen talvisodan alkamisesta

ma 09.12.2019 22:14

Professorin Ajatuksia

Uusi jäsen demareiden otuskerhoon ja hallitukselle välikysymys kansan harhauttamisesta

ke 11.12.2019 22:11

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Sätkynukkehallitus, marionettiministerit

ke 11.12.2019 22:16

Petteri Hiienkoski

Sananvapaus on jakamaton

ti 17.09.2019 01:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Haluan provosoida ihmisiä tutkimaan asioita itse

la 12.10.2019 11:17

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Espoon nuorisotiloissa jatkuvia etnisiä konflikteja

la 05.10.2019 23:55

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Sanna Marin ja Suomen epärehellisin hallitus

ke 11.12.2019 22:13

Mika Niikko

Mielipide tai vihainen puhe ei ole rikos!

ma 11.11.2019 22:02

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Hourulan väen ilmastovallankumous julkistettiin

su 17.11.2019 09:51

Heikki Porkka

Miksi punaiset, vihreät ja keskusta vihaavat turvallista yhteiskuntaa?

ke 11.12.2019 10:26

Tapio Puolimatka

Voiko mies synnyttää?

ma 07.10.2019 23:31

Olli Pusa

Oikeusviranomaiset vastaan kansa

pe 22.11.2019 18:37

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Mikä on muuttunut 30-vuodessa.

pe 11.10.2019 00:57

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Vetäytyjät

ke 11.12.2019 22:12

Matti Viren

Vesi maksaa

su 08.12.2019 12:49