Ministeri Timo Harakka kertoi, että Suomessa 60 000 ihmistä janoaa päästä töihin. Hän tarkoitti erilaisia osatyökykyisiä, joiden markkina-arvo työnantajille on alhainen.

Harakka saattaa sinänsä olla oikeassa, eli paremman tiedon puutteessa uskon kyllä häntä. Sen sijaan jäin miettimään hänen esittämiään keinoja.

Niistä ensimmäinen on näiden ihmisten työllistämisen tukeminen veronmaksajan varoilla. Se lienee järkevää sikäli kun työpaikan ansiosta säästyvät tukirahat ovat suuremmat tai korkeintaan samankokoiset kuin palkkatuki.

Sen sijaan Harakan toinen keino, eli julkisiin hankintoihin asetettava ehto sosiaalisesta työllistämisestä, jonka avulla kuntia kannustettaisiin - käytännössä pakotettaisiin - tekemään hankintoja osatyökykyisille työtä tarjoavilta yrityksiltä ja järjestöiltä, olisi vakavasti markkinoita vääristävää. Näin siksi, että yritysten huomio siirtyisi varsinaisesta toiminnasta ja sen kehittämisestä viranomaisen silmänpalvonnaksi.

Näin Suomessa astuttaisiin askel siihen suuntaan, joka aikanaan tuhosi sosialistisen itäblokin kilpailukyvyn suhteessa länteen. Ja jonka jäljet näkyvät tänäkin päivänä esimerkiksi Kuubassa, Pohjois-Koreassa ja Venezuelassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitä jokaisen suomalaisen pitäisi oppia Venezuelasta?
Ollako sosialisti vai ei, kas siinäpä vasta kysymys!
Sanna Marinin märkä päiväuni