Näinä päivinä ilmestyy uusin kirjani Kristittynä Suomessa: Miten olla, elää ja toimia? (Kuva ja Sana, 2019). Kirja tarjoaa perustellut vastaukset seuraaviin peruskysymyksiin: Mitä kristinusko on? Miksi kristityn tulee toimia ja vaikuttaa tietyllä tavalla? Miten kristityn tulee elää, toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa? Millaiseen maailmankatsomuksellisaatteelliseen perusnäkemykseen ja millaisiin yhteiskunnallisiin käytännön tavoitteenasetteluihin Jumalan kymmenen käskyä meitä velvoittavat? Miten nämä velvoitteet on historiallisesti Suomessa ymmärretty?  

Kirjan esipuheessa kirjoitan seuraavasti:

Kristityn olemisen reunaehdot määrittää Jumala ja kristillinen usko. Lähden liikkeelle kristillisen uskon ytimestä siten kuin sen on tiivistänyt uskonpuhdistaja Martti Luther Vähän katekismuksen uskontunnustusselityksissään. Vähä katekismus on sekä merkittävimpiin evankelisen uskonpuhdistuksen tunnustus- ja oppikirjoihin lukeutuva että edustava yleiskristillinen eli katolinen uskon ja etiikan oppikirja. 

Tämä katekismus on edelleen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallinen tunnustuskirja. Tähän katekismukseen nojaava luterilaisuus on ollut Suomessa valtavirtaista kristillisyyttä viidensadan vuoden ajan. Suomalainen kristillisyys on yhtä hyvin uskonopillisesti kuin sosiaalieettisesti perustunut tämän katekismuksen linjauksiin. 

Edellä mainituista syistä Vähän katekismuksen uskontunnustusselitykset ja Jumalan Kymmenen käskyn selitykset tarjoavat mitä parhaimman lähtökohdan sen selvittämiseksi, miten kristityn tulee olla ja elää sekä toimia ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Sekä luterilainen että reformoitu ja roomalaiskatolinen sosiaalieettinen ajattelu on perinteisesti nojannut vahvaan luomisen teologiaan ja vakaumukseen, jonka mukaan Jumalan erityisesti ilmoittamat kymmenen käskyä vastaavat sisällöltään yleisen ilmoituksen pohjalta tunnettavaa luonnollista lakia, luonnonoikeutta. 

Käsittelen tässä kirjassa kristittynä olemista, elämistä ja toimimista Suomessa. Käsittelen sitä, miksi ja miten kristityn tulee toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjan teemat liittyvät sosiaalietiikan ja yhteiskuntaopin alaan. Määrittelen perustellen, mitä ovat kristilliset arvot, mistä ne kumpuavat ja millaiseen aatteelliseen suuntaan ne viitoittavat. Kirja on kirjoitettu kaikille tämän aihepiirin kysymyksistä kiinnostuneille. 

Kristillisen uskon ytimen esitettyäni perustelen, miksi kristityn tulee, uskonsa ja sen johdonmukaiset johtopäätökset vakavasti ottaen, toimia ja vaikuttaa tietyllä tavalla. Tämän jälkeen vastaan kysymykseen siitä, miten kristityn tulee elää, toimia ja vaikuttaa. Käsittelen kaikkia kymmentä käskyä ja osoitan, että niiden mukaiset arvot ja aatteelliset vakaumukset ovat kristillissosiaalisen arvokonservatismin mukaisia, vieläpä kansalliskonservatismin mukaisia. 

Kymmenen käskyn pohjalta on ilmeistä, että raamatulliseen ilmoitukseen ja luonnonoikeuteen sitoutuvan kristityn tulee puolustaa konservatiivisia perhearvoja ja kansallista yhteisöään. Kymmenen käskyn vakavasti ottaminen osoittaa, että kristillinen usko sosiaalieettisine yhteiskunnallisine seurauksineen on luonnollinen liittolainen arvokonservatiivisen kansalliskonservatismin kanssa. Kristityn tulee elää, toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa kristillissosiaalisen kansallismielisesti. 

Osoitan, että edellä mainittu ja vankasti kristilliseen luomisen teologiaan nojaava johtopäätös saa vahvaa tukea niin Isä meidän -rukouksen sisällöstä kuin Herran Jeesuksen Kristuksen suorittamaa lunastustyötä selittävästä toisesta uskonkappaleesta ja Pyhän Hengen pyhitystyötä selittävästä kolmannesta uskonkappaleesta. Lunastuksemme takaavaan Herran Jeesuksen Kristuksen taivaaseenastumiseen sekä pyhityksemme takaavaan ja helluntaina tapahtuneeseen Pyhän Hengen vuodatukseen liittyvä raamatullinen ilmoitus osoittaa, kuinka tärkeä pelastushistoriallinen merkitys Jumalan luomalla kansallisella järjestyksellä on. 

Herran Jeesuksen Kristuksen antama Uuden liiton seurakunnalle perustavan tärkeä lähetyskäsky edellyttää sitoutumista kansalliseen järjestykseen Jumalan hyvänä luomisjärjestyksenä. 

Muistutan myös siitä, että suomenmielisen fennomanian eli suomalaiskansallisen konservatismin historiallinen perinne on kummunnut vahvoista raamatullisluterilaisista kristillissosiaalisista juurista. Tämä suomalainen perinne meidän on syytä tuntea. Tämän perinteen mukainen koti, uskonto ja isänmaa -eetos edustaa historiallista suomalaista yhteiskunnallisaatteellista valtavirtaa. 

Huolimatta siitä, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja yhteiskuntamme muutoinkin ovat tehneet 1960-luvulta alkaen hartiavoimin töitä tuhotakseen historialliset kansalliskonservatiiviset luterilaiskristilliset juurensa, ovat nämä juuret edelleen elinkelpoiset. Ne täytyy elvyttää uudelleen. Meidän on juurruttava jälleen Jumalaan ja isänmaahan. Niiden varassa Suomella on tulevaisuus ja toivo.

Näin kirjoitan kirjan esipuheessa.

Kristittynä Suomessa: Miten olla, elää ja toimia? (Kuva ja Sana, 2019) on hankittavissa Kuvan ja Sanan verkkokaupasta.