Esimerkiksi Iltalehti ja Helsingin Sanomat kertoivat tänään, että poliisin ylikomisario Jari Taponen on tehnyt rikosilmoituksen kansanedustaja Ano Turtiaista (ps) vastaan tämän Twitter-viestistä. Tapaus on mielenkiintoinen sananvapauden kannalta.

Kaikki alkoi Taposen nyky-Suomen vihervasemmistolaisten käytäntöjen mukaisesta opastuksesta.

"#Sananvapaus on keskeinen #perusoikeus, joka ei kuitenkaan ole täysin rajoittamaton. Sanan kohteena olevilla ihmisillä on myös oikeutensa, joita yhteiskunta suojelee... Henkilöitä tai henkilöryhmiä loukkaavat sanat eivät ansaitse sananvapauden suojaa."

Kansanedustaja Turtiainen provosoitui viestistä ja kirjoitti siihen vastineen.

"Sananvapaus on vapaus sanoa mitä tahansa. Se on toinen juttu jos sanoilla syyllistyy johonkin rikokseen, esim uhkailuun tai vaikka rikokseen kehottamiseen. Mutta sinua tai kaltaistesi munatonta nillittäjäryhmää voi sanoin kuvailla ihan miksi vain. Turha uhriutua."

Jälkimmäinen oli se viesti, joka johti rikosilmoitukseen. Erityisesti sen kohta, jonka voi tulkita poliisimiehen nimittelyksi termillä "munaton nillittäjä".

Twitterissä syntyi tästä asiasta tietenkin mielenkiintoinen keskustelu. En ryhdy referoimaan sitä, koska jokainen voi katsoa edellä olevista linkeistä mitä sitten tapahtui. Referoitakoon tässä kuitenkin vielä seuraavat kaksi riitapukareiden Twiiteissä ollutta selventävää lausahdusta.

Taponen: "Sananvapautta ei voi käyttää perusteena muiden perusoikeuksien (esim 6, 7 ja 10§§) loukkaamiseen. Tai voi, mutta siitä voi joutua vastuuseen."

Turtiainen: "Virkamiehenä kyseenalaistat sääntömme, oikeutemme ja vapautemme. Loukkaat sillä koko Suomen kansaa. #Sananvapaus on tai ei ole, ei ole mitään siltä väliltä."

Nähdäkseni nämä kaksi näkemystä ovat asian syvässä ytimessä. Taponen on tulkinnut suhteellisen tavanomaisen, vaikka toki negatiivisen, ilmaisun omien perusoikeuksiensa rikkomiseksi ja perustellut asiaa vielä lakipykälillä. Turtiainen puolestaan on asettunut laveamman sananvapauden kannalle rajaamalla vain suoranaisen uhkailun tai rikokseen kehottamisen pois. Ja kuten alussa totesin, Taponen (tai joku hänen bulvaaninsa) on päättänyt viedä asian oikeuden ratkaistavaksi.

Jos asia etenee oikeuteen ja siellä loppuun asti - kuten itse asiassa toivon - saamme lopultakin linjauksen suomalaisen (hovi- tai korkein oikeus) ja eurooppalaisen (EU:n ihmisoikeustuomioistuin) sananvapauden rajoista. Mikäli näin käy, voimme katsoa Taposen tehneen palveluksen Suomen kansalle.

Jos sitten kuvittelemme, että molemmat oikeudenkäyttölinjaukset ovat Taposen kannalla, on suurena riskinä se, että suomalainen oikeuslaitos täyttyy kunnianloukkausjutuista. Tästä mahdollisuudesta varmistuin tehtyäni Twitterissä haun omasta mielestäni Turtiaisen käyttämää termiä rankemmasta loukkauksesta "kusipää".

Pelkästään kuluvan kuukauden aikana sitä oli käytetty kymmeniä kertoja kuvaamaan toista ihmistä - useimmiten keskustelukumppania. Näiden lisäksi kusipääksi solvattuihin kuuluivat mm. Björn Wahlroos,  Jussi Halla-aho, Sanna Marin, Jari Taponen, Jari Tervo, Tanja Vahvelainen ja Junes Lokka.

Itse luonnollisesti sanoudun irti kaikkien mainittujen osalta tästä luonnehdinnasta ja korostan nostaneeni tapaukset esille vain siksi, että voin näin osoittaa halventavien luonnehdintojen kohteita olevan runsaasti Twitterissä, missä Taposen ja Turtiaisen sanailu tapahtui.

Tässä todellisuudessa onkin mielenkiintoista nähdä, nostetaanko nyt myös edelle kirjaamistani tapauksista oikeusjuttuja nostettuani ne tässä esille. Itseäni kiinnostaa aivan erityisesti tekeekö ylikomisario Jari Taponen omalta kohdaltaan rikosilmoituksen, vai katsooko hän luonnehdinnan "munaton nillittäjä" olevan vähäisempi loukkaus - ja siksi lakipykälien suojaama - kuin kohteena olevan henkilön virtsan sijaintipaikkaan viittaava "kusipää".

Toisaalta onhan sekin mahdollista, että joko suomalainen esitutkinta, oikeus tai viimeistään EU:n ihmisoikeustuomioistuin toteavat Turtiaisen syyttömäksi. Tämä olisi hyvä siinä mielessä, että näin suomalaisten sananvapauden supistamiseen ei jatkossa voisi käyttää sanavalintoja, vaikka ne joissain tapauksissa olisivatkin huonoa käytöstä - kuten Turtiaisen sanavalinta kiistatta oli.

Lopuksi haluan muistuttaa Jari Taposta ja Ano Turtiaista siitä, että niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus, se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus.

Toivon heidän molempien lukevan kaksi edellistä virkettä vielä toiseenkin kertaan ja ymmärtävän miten niiden sanoma suhtautuu heidän viestintäänsä Twitterissä ja sen ulkopuolella.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Päivi Räsänen, Raamattu ja homoseksuaalisuus
Husu ei kiihottanut
Al-Taeen ja Halla-ahon kirjoitusten "pieni" ero