Olen Professorin ajatuksissa dokumentoinut niitä villejä muutoksia, joita Australian keskiosissa sijaitsevan Alice Springsin ilmastohistoriaa kuvaavissa tilastoissa on vuosien kuluessa tapahtunut. Se, että seuraan juuri tuota tilastoa johtuu pelkästä sattumasta, mutta kun neiti Fortuna on kerran vienyt mennessään, ei siltä tieltä näytä olevan poispääsyä.

Surukseni jouduin taas tänään nimittäin huomaamaan, ettei tämän tilastohistorian villi elämä osoita vieläkään pysähtymisen merkkejä. Niinpä päätin kirjoittaa tänään toisenkin blogimerkinnän.

Kävi nimittäin niin, että Alice Springsin ilmastohistoria oli jälleen pantu uusiksi. Verrataan siis edellisessä asiasta kertovassa blogimerkinnässäni olevaa kuvaa siihen, minkä löysin tänään.

Tässä GISS:in virallinen homogenisoitu kuva noin neljän kuukauden takaa.
 

Ja tässä tänään löytämäni GISS:in virallinen homogenisoitu kuva.
 

Kuten arvoisa lukijani heti huomasi, on Australiassa noin vuotta 1940 edeltänyt ilmasto viimeisen puolen vuoden aikana viilentynyt kovasti - ainakin asiasta kertovassa tilastossa. Syitä voimme itse kukin vain arvailla - etenkin kun noita korjailuja on tehty ainakin vuodesta 2012 alkaen. 

Itselleni asialla ei ole enää merkitystä, sillä olen ajat sitten lakannut pitämästä GISS:in julkaisemia ilmastotilastoja edes viitteellisesti luotettavina. On kuitenkin mielenkiintoista, että Alice Springsin ilmastotilastojen muutos ei ole ollut pelkästään yksisuuntainen, vaikka kehitys jossain vaiheessa näyttikin siltä, kuten esimerkiksi tästä vuodelta 2016 peräisin olevasta tallennuksestani voisi päätellä.

* * * 

Koska nyt näyttää kiistattomalta, että Keski-Australian ilmasto elää omaa elämäänsä päätin katsoa, mitä tapahtuu meille tutumman paikan eli Helsinki-Vantaan ilmastohistorialle GISS:in käsissä. Turvauduin asiassa pelkästään GISS:in omiin tilastoihin eli seuraavassa kuvassa on heidän ilmoittamansa alkuperäisdata.

Verratkaamme seuraavaksi yllä olevaa alkuperäisdataa GISS:in viralliseen homogenoituun kuvaajaan. 

Ihan ensin huomioni kiinnittyi siihen, että kuvaajavalikko oli sijoitettu eri tavoin kuin Alice Springsin ilmastohistoriaa kuvaavassa tilastossa. En tiedä onko siinä mitään tarkoitusta, mutta joka tapauksessa se peittää alleen viime vuosisadan lämpöpiikit, jotka on homogenisoidussa tiedostossa muutettu nykyaikaa viileämmiksi.

Toinen havaintoni liittyi siihen, että alkuperäisten mittausten korjailua on harrastettu erityisesti 1950-luvulta taaksepäin koskeviin tilastoihin. Myöhemmiltä ajoilta oleellisin muutos lienee noin vuoden 2010 kohdalla olevan pisteen ympärillä olevien arvojen poistaminen tilastoista. Piste on kuitenkin jätetty jäljelle. En tiedä liittyykö tämä siihen, että oman Ilmatieteen laitoksemme tilastojen mukaan vuosi 2010 oli vuoden 1996 jälkeisen ajan kylmin pääkaupunkiseudulla.

Sivumennen sanoen, Ilmatieteen laitoksen mukaan viime vuosi 2019 oli pääkaupunkiseudulla lämpötilansa puolesta varsin lämmin, mutta Sodankylässä tavanomainen. Ja juuri kulunut tammikuu 2020 oli pääkaupunkiseudulla mittaushistorian ylivoimaisesti lämpimin, mutta Sodankylässä melko tavanomainen. 

Sodankylässä viime tammikuu jäi vuoden 1925 tammikuun ennätyslämmöistä peräti 4,4 astetta pakkaselle. Sen sijaan Helsingin Kaisaniemessä vanha vuoden 1930 ennätys lyötiin peräti 1,6 asteella.

* * *

Lopuksi vielä pieni katsaus pohjoisen merijään tämän hetken tilanteeseen. Juuri nyt se on nimittäin peräti mielenkiintoisessa tilanteessa, koska jään laajuus ylittää lähes päivittäin niitä kokoja, joita se on saavuttanut suurimmillaan aikaisempina vuosina. 

Jotta asia olisi selvä, otin siitäkin tilastosta kuvakaappauksen, jossa ovat mukana vain ne vuodet, jolloin arktisen merijään laajuus on jäänyt myös suurimmillaan pienemmäksi kuin eilen.

Kuvasta näkyy, että tämän vuoden jää on jo nyt laajempi kuin kertaakaan vuosina 2006, 2011, 2015, 2016, 2017 ja 2018. Toisaalta arktisen merijään nopea kasvu on juuri taittunut, joten saattaa olla, ettei se saavuta enää muiden vuosien maksimilaajuutta. Tässä yhteydessä on kuitenkin vielä huomioitava se, ettei arktisen jään koko ole koskaan saavuttanut suurinta kokoaan näin aikaisin, joten on todennäköistä, että kyse on vain jään laajenemisen väliaikaisesta hidastumisesta. 

Lopuksi totean, että tämän kirjoituksen kaltaiset blogimerkinnät ovat tarpeellisia vain siksi, ettei näitä uutisia nähdä valtamediassa, joka uutisoi näyttävästi vain narratiivia ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta tukevia tilastotietoja. Toisin sanoen välitän näitä havaintojani pelkästään siksi, ettei kukaan ole antanut journalisteille valtaa valikoida niitä tietoja, jotka liittyvät siihen mahdolliseen ympäristökatastrofiin, jonka torjumiseksi meiltä tavallisilta ihmisiltä vaaditaan suuria uhrauksia alkaen ruokavalion muuttamisesta ja päätyen lasten hankkimisesta pidättäytymiseen.

Jääkäämme siis odottamaan mitä seuraavien noin puolentoista kuukauden aikana tapahtuu siellä, missä ilmastonmuutoksen sanotaan etenevän nopeimmin. Näin saamme mahdollisimman aikaista dokumentoitua tietoa siitä, kuinka ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos etenee. Tai vaihtoehtoisesti aiheen epäillä nykyisten ilmastomallien toimivuutta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Vihervasemmisto ja maaseudun kurittaminen

Valaistusta suomalaiseen uutispimentoon

Etelä-Amerikassa hurjia lämpökausia