Eduskunta saa tällä viikolla käsiteltäväkseen kansalaisaloitteen elvytyrahastosta. Kansalaisaloitteessa vaaditaan asiasta kansanäänestystä. Valitettavasti tämä kansalaisaloite tullaan todennäköisesti hautaamaan valiokuntaan, eikä siitä päästä siksi äänestämään eduskunnan täysistunnossa. Vain hallituksen mielestä tärkeät kansalaisaloitteet päätyvät saliin äänestykseen, kuten kävi sukupuolineutraalia avioliittolakia koskevalle aloitteelle. 

EU-johtajien heinäkuussa sopiman koronaelvytyspaketin voimaansaatto on jumissa Unkarin ja Puolan käyttämän veton vuoksi, sillä nämä kaksi maata eivät hyväksy monivuotisen rahoituskehyksen ja koronapaketin kylkiäisenä tulevaa uutta oikeusvaltiomekanismia. Riippumatta Unkarin ja Puolan motiiveista koronapaketin pysäyttämiselle, Suomen etu on koko paketin kaatuminen. Tällä hetkellä EU:ssa pohditaan kuumeisesti miten myös tätä yksimielisyysvaadetta, mikä perussopimuksiin on kirjattu, voitaisiin kiertää. Minkälaista hirviötä EU:sta ollaan luomassa, koska aina kun säännöt eivät miellytä, niitä manipuloidaan? 

Fiskaalipoliittinen suvereniteetti on viimeisiä itsenäisyyden rippeitä, mitä EU-Suomella on enää jäljellä. Kansallisen fiskaalipolitiikan liikkumatilaa ovat leikanneet jo eurokriisin aikana sovitut tukipaketit, pankkiunioni ja EVM. Koronaelvytyspaketti jatkaa tätä eduskunnan budjettivallan nakertamista. Elvytyspaketti avaa oven EU:n omalle verotusoikeudelle, jolloin unionin ei enää tarvitse neuvotella jäsenmaiden kanssa rahankäytöstään, vaan se voi EU-veroilla suoraan nyhtää budjettivaransa eurooppalaisilta. Elvytyspaketti lisäksi johtaa Suomen EU-velkavankeuteen. 

Elvytysrahaston sijaan Suomen olisi järkevämpi investoida Suomeen teollisen tuotantokapasiteettimme monipuolistamiseksi. Tällä olisi myös Eurooppaa elvyttävä vaikutus, sillä teollisuusyrityksemme tarvitsevat tuotantoprosesseissaan välituotteita toisista EU-maista. 

Suomen valtapuolueiden vuoden 1994 EU-kansanäänestyksen alla esittämät väitteet EU-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle ovat kerta toisensa jälkeen osoittautuneet täysin vääriksi. Suomi on menettänyt 26 jäsenyysvuotensa aikana oman valuuttansa, rajavalvontaoikeutensa ja nyt vielä budjettipoliittisen päätäntävaltansa Brysselille. EU:n perusluonne on muuttumassa kovaa vauhtia federalistiseksi byrokratiaunioniksi, jonka päätöksenteossa Suomen sanalla ei ole mitään väliä. Tämän vuoksi olisi korkea aika kysyä Suomen kansalta kansanäänestyksessä, onko se valmis luopumaan viimeisestä itsenäisen kansallisvaltion tunnusmerkistään, fiskaalipolitiikasta, EU:n elvytyspaketin myötä.