En aio tehdä tästä blogista hirvittävän tieteellistä. Aion vain kertoa teoreettisen koulutukseni saamilla opeilla muutamia totuuksia ja käsityksiäni valtion uusista ravitsemussuosituksista. Sydäntäni lähellä on edelleen tilastotieteen opettajani James Tonascia Johns Hopkinsissa, jonka mielilause ns. post hoc tutkimuksista (tiedät tuloksen etukäteen), oli, että "lopulta data tunnusti". Hän viittasi tällä, että tarpeeksi kidutettuaan dataa tutkija saa mieluisen tuloksen. Post hoc tutkimus eroaa aidosta a priori tutkimuksesta, jossa avoimin mielin testataan hypoteesia ilman ennakkoasenteita.

Nyt uusin ns. meta-analyysi (1) kertoo meille, että punaisen lihan syönti lisää 30 % paksun- ja 31 % peräsuolensyövän (kolorektaalisyöpä) riskiä. Meta-analyysi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että siinä yhdistetään kaikki relevantit tutkimukset yhdeksi isoksi tutkimukseksi, jotta saadaan lisää tilastollista voimaa. Minulla on epäilykseni meta-analyysien luotettavuudesta jopa siinä tapauksessa, että yhdistellään satunnaistettuja tutkimuksia, vaikka niissä on poissuljettu ns. sekoittavan tekijän vaikutus. Tällöinkin voi ilmetä merkittäviä virhelähteitä tutkittavan hoidon laadun tai ilmaantuvan tutkittavan taudin ilmaantumisen vertailtavuudesta, kun seuranta-ajat vaihtelevat ym ym.

Muodikkaat meta-analyysit ovat kelvottomia ja niillä voidaan dataa kiduttaa loputtomasti

Ns. havaintotutkimusten kohdalla meta-analyysin ongelmat ovat valtavat. Edellä mainitsemani kolorektaalisyövän riskin lisäys johtuen punaisen lihan ja prosessoitujen lihatuotteiden ylensyönnistä perustuu havaintotutkimusten summaamiseen (1; taulukon puolivälissä ja alla lappeellaan olevat "timantit", jotka ilmaisevat tilastollista merkitsevyyttä).  Ylimpänä taulukossa on meidän SETTI-tutkimus (taulukossa ATBC), jonka aineistolla olen itsekin olen tehnyt havainnoivaa epidemiologista tutkimusta (esim 2). En meinannut löytää ensiksi tuota taulukon ylimmän rivin (1) SETTI tutkimustulosta, koska törmäsin aina ainoaan 1999 julkaistuun SETTI-julkaisuun, jossa ei havaita mitään lisäystä kolorektaalisyöpään. Siinä on tutkittu lehmän, sian ja lampaan lihan ylensyönnin vaikutusta kolorektaalisyövän esiintyvyyteen miesten keskuudessa (3). Tutkimuksessa ilmenee, että paljon em. lihaa syövillä on vähemmän kolorektaalisyöpä kuin vähän punaista lihaa syövillä. Tätä tutkimusta ei ole sisällytetty "todistusvoimaiseen" meta-analyysiin.

Lopulta löydän taulukon SETTI-tuloksen julkaisusta (4), jossa on yhdistelty ja vertailtu usean eurooppalaisen kohortin tuloksia, jossa SETTI on mukana ja jossa tutkittiin sian- ja prosessoidun lihan ja lihatuotteiden ja perunan ylensyönnin vaikutuksia kolorektaalisyövän riskiin. Siinä sianlihaa ylensyövillä on jopa melkein kolminkertainen riski saada kolorektaalisyöpä, mutta prosessoidun lihan ja lihatuotteiden ylensyönnillä ei ole mitään vaikutusta syöpäriskiin. Kyseisen tutkimuksen kohorttivertailut antavat ristiriitaista tietoja ja tutkijat päätyvät loppupäätelmään:

"Vaikka tietyt ruokailutottumukset voivat olla yhdenmukaisia ​​eri Euroopan maissa, näiden ruokailutottumusten ja paksu- ja peräsuolen syövän riskin välistä yhteyttä ei ole voitu ratkaista."

WHO:n syöväntutkimuskeskus IARC jo vuonna 2018 valtavassa 500 sivuisessa monografiassaan (5) päätyi kaiken tieteellisen tiedon valossa, että punainen lihan ylensyönti todennäköisesti lisää kolorektaalisyövän riskiä ja prosessoidun lihan ja lihatuotteiden yleinsyönti lisää varmasti kolorektaalisyöpää. Myös IARC tukeutuu arviossaan havaintotutkimuksista tehtyihin meta-analyyseihin. 

Havaintotutkimuksista saatuja pieniä riskejä ei voida luotettavasti todistaa

Punaisen lihan ja prosessoidun lihan ja lihatuotteiden riskin lisäys on siis noin 1,3 kertainen tieteellisen tiedon mukaan. Minulle opetettiin aikoinaan Johns Hopkinsissa epidemiologian kursseilla, että näin pientä riskinlisäystä ei voida aukottomasti todistaa havaintotutkimuksilla, koska em. sekoittavan tekijän vaikutusta tulokseen ei voida poissulkea. Näin pieniä riskin lisäyksiä tai alenemia voidaan osoittaa vain kokeellisen epidemiologian avulla. 

Kun tupakka osoitettiin 1964 (USA:n Lääkintöhallituksen lausunto) havaintotutkimuksin aiheuttavan varmasti syöpää keuhkosyöpää miehillä ja todennäköisesti myös naisilla, riskin lisäys oli 10-20 kertainen, jota ei voitu selittää sekoittavalla tekijällä. Lisäksi tiedettiin, että enemmän polttaneilla oli suurempi riski kuin vähemmän sauhuttelevilla. Lisäksi tiedettiin tuolloin, että tupakoinnin lopettaminen vähensi keuhkosyöpäriskiä. Mitään näin monipolvista ja vahvaa osoitusta punaisen lihan ja prosessoidun lihan ja prosessoitujen lihatuotteiden kyvystä lisätä kolorektaalisyövän riskiä ei ole olemassa.

Ravitsemustieteen keskeinen ongelma on se, että dieettiä on vaikea lähes mahdoton mitata luotettavasti, minkä vuoksi ravitsemuksen ja terveyden välisistä yhteyksistä tiedetään niin vähän. 

Maiden väliset vertailut antavat myös aihetta loputtomaan pohdiskeluun. Miksi Norjassa on melkein kaksi kertaa enemmän kolorektaalisyöpää kuin Suomessa, vaikka siellä syödään vähemmän lihaa kuin Suomessa? Tällaisia kysymyksiä voisi tehdä pilvin pimein. 

Suomen uusiin ravitsemussuosituksiin vaikutti politiikka ei tiede 

IARC:n päätöksiin leimata jokin altiste syöpää aiheuttavaksi vaikuttaa myös politiikka. Räikein esimerkki tästä on, kun 1997 IARC arvioi dioksiinin aiheuttavan varmasti syöpää, vaikka en tiedä yhtäkään epidemiologista tutkimusta, jossa tämä olisi osoitettu edes suuresti altistuneissa kohorteissa.

Nyt Maailman Talousfoorumin neomalthusilainen ihmisiä alistava epätieteeseen perustuva ilmastopolitiikka (6) on vaikuttanut uusiin ravitsemussuosituksiin ja suosituksia ohjaa ilmastonmuutoksen torjunta. Sen verran älliä näillä suomalaisilla ravintotietäjillä oli vielä päässä (7), että he eivät päätyneet suosittamaan hyönteisruokaa Maailman Talousfoorumin suositusten mukaisesti (8), vaan tyytyivät ilmastollisista ja terveydellisistä syistä lähes kieltämään punaisen lihan ja prosessoidun lihatuotteiden syönnin. Tällä tulee olemaan vaikutusta mm. koululaisten, varusmiesten ja vankien ruokailuun.  

Viitteet

1. https://aacrjournals.org/cebp/article-abstract/33/3/400/734666/Genome-Wide-Gene-Environment-Interaction-Analyses?redirectedFrom=PDF (skrollaa alas ja mene sivulle 8)

2. https://pure.johnshopkins.edu/en/publications/hdl-cholesterol-and-mortality-in-finnish-men-with-special-referen-4

3. Pietinen P, Malila N, Virtanen M, Hartman TJ, Tangrea JA, Albanes D et al. (1999). Diet and risk of colorectal cancer in a cohort of Finnish men. Cancer Causes Control, 10(5):387–96. doi:10.1023/A:1008962219408 PMID:10530608

4. Dixon LB, Balder HF, Virtanen MJ, Rashidkhani B, Männistö S, Krogh V, van Den Brandt PA, Hartman AM, Pietinen P, Tan F, Virtamo J, Wolk A, Goldbohm RA. Dietary patterns associated with colon and rectal cancer: results from the Dietary Patterns and Cancer (DIETSCAN) Project. Am J Clin Nutr. 2004 Oct;80(4):1003-11. doi: 10.1093/ajcn/80.4.1003. PMID: 15447912.

5. https://publications.iarc.fr/Book-And-Report-Series/Iarc-Monographs-On-The-Identification-Of-Carcinogenic-Hazards-To-Humans/Red-Meat-And-Processed-Meat-2018

6. https://www.weforum.org/stories/2021/02/plant-based-diet-biodiversity-report/

7. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/150005/URN_ISBN_978-952-408-405-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y

8. https://www.weforum.org/stories/2022/02/how-insects-positively-impact-climate-change/