Blogi: Professorin Ajatuksia, pe 09.03.2018 09:09

Suuret uudistukset eivät saa johtaa alueiden väliseen polarisoitumiseen

Helsingin Sanomat kirjoitti tänään siitä, kuinka alueiden erot poliittisissa arvoissa ja asenteissa eivät ole polarisoituneet samalla tavalla kuin monissa muissa maissa. Jutun mukaan niissä on tapahtunut pikemminkin lähentymistä.

Etenkin suhtautuminen Euroopan Unioniin ja ja poliittisiin puolueisiin on muuttunut kautta maan samankaltaisemmaksi kuluvan vuosisadan aikana. Sen sijaan maahanmuuttoon liittyvät alueelliset asenne-erot ovat säilyneet ennallaan.

Maamme kehitys on ollut poikkeuksellista Euroopassa, sillä muissa maissa alueiden väliset kehityserot ovat näkyneet poliittisten arvojen ja asenteiden alueellisina kärjistymisinä. Jutussa arveltiinkin, että Suomessa alueiden samankaltaistumisen taustalla olisi toisaalta työvoiman monia muita EU-maita suurempi liikkuvuus ja toisaalta kohtuullisen hyvin toimiva tuloeroja tasaava tulonsiirtopolitiikka.

Jälkimmäisen selityksen osalta on mielenkiintoista, että samassa jutussa käytettiin esimerkkinä Britanniaa, jossa EU:n vastustus keskittyi erityisesti taantuville alueille, vaikka niille oli jaettu runsaasti EU:n tukirahoja. Sitä ei kuitenkaan kerrottu, oliko nuo tukirahat käytetty onnistuneesti vai menivätkö ne kuin kankkulan kaivoon. Selvää kuitenkin on, ettei pelkkä rahan kylväminen riitä yhteiskunnallisen polarisaatiokehityksen estämiseen.

Edellä kuvaamani tilanne on mielenkiintoinen nyt käsillä olevien suurten uudistusten suhteen. Suomeen ollaan luomassa maakuntahallintoa, jonka vastuulla ovat syvällisen muutoksen edessä olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi hallintomme on tehnyt päätöksen aktiivimallista, jonka yhtenä tarkoituksena on työvoiman liikkuvuuden parantaminen.

Jälkimmäisen osalta Suomessa on pitkä historia. Jo 1800-luvulla Suomesta lähdettiin paremman elintason perään valtameren toiselle puolelle ja 1950-luvulta alkaen syntyi uusi muuttoaalto maaseudun ihmisten siirtyessä työpaikkojen perässä Etelä-Suomen kasvukeskuksiin ja 1960-luvulta alkaen yhä useammin Ruotsiin.

Olisiko tämä suomalaisten syrjäseutujen historiallinen kehitys yksi syy sille, ettei Suomi ole altis polarisaatiolle? Maaseudullamme ei ole totuttu odottelemaan jonkun tuovan leivän suuhun, vaan on itse siirrytty sen perään. Kehitys ei ole pysähtynyt hyvinvointivaltion myötä, vaan maamme jakaantuu edelleen vahvasti muuttovoitto- ja muuttotappioalueisiin.

Niin tai näin. Yhteiskuntarauhan kannalta on hyvä, ettei väestö ole alueellisesti polarisoitunut kovin vahvasti. Tästä asiantilasta on syytä pitää kiinni myös nyt, kun sote-, maakunta- ja aktiivimalliuudistukset ovat pöydällä. Jos (ja kun) maakunnat ja sote-palveluiden valinnanvapaudet saavat lain voiman, on niiden ja aktiivimallin vaikutusten seurannassa syytä huomioida myös alueiden välisten erojen kehittyminen.

Ei siksi, että sillä torjuttaisiin poliittista populismia - joka syntyy aina yhteiskunnallisten epäkohtien seurauksena eikä syynä - vaan siksi että jo yli sadan vuoden ajan ja myös nykyisessä tilanteessa suomalaiset ovat kohtuullisen aktiivisesti vastanneet alueellisen kehityksen aiheuttamisiin paineisiin. Mikäli asenne ja toimintatavat kääntyvät passiiviseksi, ei siitä hyödy kukaan.

Lopuksi vielä sananen taantuville alueille. Sieltä pois lähtemiselle on aina olemassa vaihtoehto. Se on kehityksen ottaminen omiin käsiin, eli yrittäjyyden edistäminen alueilla. Työpaikat eivät synny itsestään, eivätkä ole kestäviä tukirahojen varaan rakennettuna. Sen sijaan hyvät bisnesideat kantavat pitkälle, kuten vaikkapa Ponssen toiminta Vieremällä, puusepänteollisuus Etelä-Pohjanmaalla  tai Lapin matkailun esimerkit osoittavat.

Vastaavasti kasvavat suomalaiset kaupungit eivät säily miellyttävinä asuinympäristöinä itsestään, vaan sielläkin on huolehdittava yhteiskunnallisen kehityksen laadusta. Vaikka talous olisi vahva, uhkaa juuri nyt ihmisten turvallisuudentunteen heikkeneminen myös kaupunkilaisten elämänlaatua.

Sen romahtamisella saattaisi olla suuremmat yhteiskunnalliset seuraukset kuin etukäteen saattaisi kuvitella, sillä luottamukseen perustuva yhteiskunta on tehokas ja toimiva kun taas vahvasti säännelty epäluottamuksen yhteiskunta johtaa taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen stagnaatioon kuten lukemattomat esimerkit historiassa ja nykyaikana osoittavat. Siksi myös kasvavien kaupunkien on kiinnitettävä huomiota väestönsä asenteiden ja kulttuurin kehittymiseen kaikille ihmisille suotuisaksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Työttömyysaste - aktivimallin toimivuuden mittari
Menestyksen avaimia kaikille Ylä-Savosta
Helsingin asuntopula ja maaseutu

Professorin Ajatuksia pe 09.03. 09:09

Professorin Ajatuksia

Professori on ammattitutkija, ja tullut valituksi professuuriin 2000-luvun alkupuolella. Kirjoitan blogia nimimerkillä voidakseni kommentoida vapaasti asioita, joista kaikki eivät välttämättä ole oikeaoppisia tai vallitsevan politiikan mukaisia.

tuoreimmat

Mistä humanitaarisessa maahanmuutossa tapahtuneet muutokset kertovat?

su 22.09. 23:25

Kaupungin vuokra-asunnoista ja sosialismin kirouksesta

to 19.09. 22:39

Arvoitus

ke 18.09. 23:00

Antti Rinne linjasi hallituksen rahankäyttöä

ti 17.09. 23:20

Äänikoikeus vaati ihmishenkiä, mutta sen käyttäminen ei kiinnosta

ma 16.09. 23:05

Budjetti heijastaa hallituksen uskoa keskusjohtoisuuteen

su 15.09. 22:30

Kansalaisuus pois terroristeilta ja heidän morsiamiltaan

to 12.09. 23:10

Onnea ja ohjeita komissaarillemme vaikeaan tehtävääänsä

ke 11.09. 22:24

Burkineista ja naisten tasa-arvosta

ti 10.09. 23:31

Talouskysymyksiä

ma 09.09. 19:17

blogit

Vieraskynä

Setan propaganda Elämänkatsomustiedon oppimateriaaleissa

su 22.09.2019 23:31

Juha Ahvio

Miksi toisten sana on vapaampi kuin toisten?

su 15.09.2019 22:34

Professorin Ajatuksia

Mistä humanitaarisessa maahanmuutossa tapahtuneet muutokset kertovat?

su 22.09.2019 23:25

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Miksi kenenkään ei pidä pukeutua #Suostumus-aloitteen punaviherburkaan?

su 22.09.2019 23:29

Petteri Hiienkoski

Sananvapaus on jakamaton

ti 17.09.2019 01:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Rauhan projekti ei etsi vihollisia omistaan

ti 30.07.2019 17:12

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Monikulttuurisuus lisää rikollisuutta

su 18.08.2019 04:14

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Antti - älä lyö!

to 19.09.2019 22:43

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

YK:n ilmastopaneeli IPCC tukeutuu pseudotieteeseen

la 07.09.2019 07:11

Heikki Porkka

Islamisaatio etenee

su 22.09.2019 11:50

Tapio Puolimatka

Yhteiskunnan perusteita murennetaan

to 12.09.2019 23:16

Olli Pusa

Ylen aivopesu ja valehtelu

ti 27.08.2019 04:28

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Ketkä olemme me?

su 22.09.2019 23:26

Matti Viren

Me elvytetään

su 15.09.2019 22:55