Blogi: Professorin Ajatuksia, pe 09.03.2018 09:09

Suuret uudistukset eivät saa johtaa alueiden väliseen polarisoitumiseen

Helsingin Sanomat kirjoitti tänään siitä, kuinka alueiden erot poliittisissa arvoissa ja asenteissa eivät ole polarisoituneet samalla tavalla kuin monissa muissa maissa. Jutun mukaan niissä on tapahtunut pikemminkin lähentymistä.

Etenkin suhtautuminen Euroopan Unioniin ja ja poliittisiin puolueisiin on muuttunut kautta maan samankaltaisemmaksi kuluvan vuosisadan aikana. Sen sijaan maahanmuuttoon liittyvät alueelliset asenne-erot ovat säilyneet ennallaan.

Maamme kehitys on ollut poikkeuksellista Euroopassa, sillä muissa maissa alueiden väliset kehityserot ovat näkyneet poliittisten arvojen ja asenteiden alueellisina kärjistymisinä. Jutussa arveltiinkin, että Suomessa alueiden samankaltaistumisen taustalla olisi toisaalta työvoiman monia muita EU-maita suurempi liikkuvuus ja toisaalta kohtuullisen hyvin toimiva tuloeroja tasaava tulonsiirtopolitiikka.

Jälkimmäisen selityksen osalta on mielenkiintoista, että samassa jutussa käytettiin esimerkkinä Britanniaa, jossa EU:n vastustus keskittyi erityisesti taantuville alueille, vaikka niille oli jaettu runsaasti EU:n tukirahoja. Sitä ei kuitenkaan kerrottu, oliko nuo tukirahat käytetty onnistuneesti vai menivätkö ne kuin kankkulan kaivoon. Selvää kuitenkin on, ettei pelkkä rahan kylväminen riitä yhteiskunnallisen polarisaatiokehityksen estämiseen.

Edellä kuvaamani tilanne on mielenkiintoinen nyt käsillä olevien suurten uudistusten suhteen. Suomeen ollaan luomassa maakuntahallintoa, jonka vastuulla ovat syvällisen muutoksen edessä olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi hallintomme on tehnyt päätöksen aktiivimallista, jonka yhtenä tarkoituksena on työvoiman liikkuvuuden parantaminen.

Jälkimmäisen osalta Suomessa on pitkä historia. Jo 1800-luvulla Suomesta lähdettiin paremman elintason perään valtameren toiselle puolelle ja 1950-luvulta alkaen syntyi uusi muuttoaalto maaseudun ihmisten siirtyessä työpaikkojen perässä Etelä-Suomen kasvukeskuksiin ja 1960-luvulta alkaen yhä useammin Ruotsiin.

Olisiko tämä suomalaisten syrjäseutujen historiallinen kehitys yksi syy sille, ettei Suomi ole altis polarisaatiolle? Maaseudullamme ei ole totuttu odottelemaan jonkun tuovan leivän suuhun, vaan on itse siirrytty sen perään. Kehitys ei ole pysähtynyt hyvinvointivaltion myötä, vaan maamme jakaantuu edelleen vahvasti muuttovoitto- ja muuttotappioalueisiin.

Niin tai näin. Yhteiskuntarauhan kannalta on hyvä, ettei väestö ole alueellisesti polarisoitunut kovin vahvasti. Tästä asiantilasta on syytä pitää kiinni myös nyt, kun sote-, maakunta- ja aktiivimalliuudistukset ovat pöydällä. Jos (ja kun) maakunnat ja sote-palveluiden valinnanvapaudet saavat lain voiman, on niiden ja aktiivimallin vaikutusten seurannassa syytä huomioida myös alueiden välisten erojen kehittyminen.

Ei siksi, että sillä torjuttaisiin poliittista populismia - joka syntyy aina yhteiskunnallisten epäkohtien seurauksena eikä syynä - vaan siksi että jo yli sadan vuoden ajan ja myös nykyisessä tilanteessa suomalaiset ovat kohtuullisen aktiivisesti vastanneet alueellisen kehityksen aiheuttamisiin paineisiin. Mikäli asenne ja toimintatavat kääntyvät passiiviseksi, ei siitä hyödy kukaan.

Lopuksi vielä sananen taantuville alueille. Sieltä pois lähtemiselle on aina olemassa vaihtoehto. Se on kehityksen ottaminen omiin käsiin, eli yrittäjyyden edistäminen alueilla. Työpaikat eivät synny itsestään, eivätkä ole kestäviä tukirahojen varaan rakennettuna. Sen sijaan hyvät bisnesideat kantavat pitkälle, kuten vaikkapa Ponssen toiminta Vieremällä, puusepänteollisuus Etelä-Pohjanmaalla  tai Lapin matkailun esimerkit osoittavat.

Vastaavasti kasvavat suomalaiset kaupungit eivät säily miellyttävinä asuinympäristöinä itsestään, vaan sielläkin on huolehdittava yhteiskunnallisen kehityksen laadusta. Vaikka talous olisi vahva, uhkaa juuri nyt ihmisten turvallisuudentunteen heikkeneminen myös kaupunkilaisten elämänlaatua.

Sen romahtamisella saattaisi olla suuremmat yhteiskunnalliset seuraukset kuin etukäteen saattaisi kuvitella, sillä luottamukseen perustuva yhteiskunta on tehokas ja toimiva kun taas vahvasti säännelty epäluottamuksen yhteiskunta johtaa taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen stagnaatioon kuten lukemattomat esimerkit historiassa ja nykyaikana osoittavat. Siksi myös kasvavien kaupunkien on kiinnitettävä huomiota väestönsä asenteiden ja kulttuurin kehittymiseen kaikille ihmisille suotuisaksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Työttömyysaste - aktivimallin toimivuuden mittari
Menestyksen avaimia kaikille Ylä-Savosta
Helsingin asuntopula ja maaseutu

Professorin Ajatuksia pe 09.03. 09:09

Professorin Ajatuksia

Professori on ammattitutkija, ja tullut valituksi professuuriin 2000-luvun alkupuolella. Kirjoitan blogia nimimerkillä voidakseni kommentoida vapaasti asioita, joista kaikki eivät välttämättä ole oikeaoppisia tai vallitsevan politiikan mukaisia.

tuoreimmat

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05. 20:23

Pettäjän tie on helppo nakki

to 29.04. 23:26

Nyt on tilauksessa lisää somaleita ja afgaaneja

to 15.04. 23:16

Peruuko tositalvi ilmastonmuutoksen?

ti 19.01. 11:04

Veronmaksajien tuki terroristeille on saatava loppumaan

la 19.12. 01:26

MTK:n puheenjohtaja: Ylen journalismi on ideologisesti värittynyttä

ke 25.11. 23:28

Lähes 10 prosenttia lapsista maahanmuuttajataustaisia

ke 18.11. 16:59

Muka-suvaitsevainen, muka-älyllinen ja muka-sivistynyt

to 12.11. 21:23

Kuntavaalit ratkaisevat hallituksen kohtalon

ti 10.11. 15:07

Onko Ohisalo tyhmä vai epärehellinen?

la 07.11. 23:06

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03.2024 12:06

Tapio Puolimatka

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08.2023 19:21

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44