Yllä oleva kuva saattaa arvoisasta lukijastani näyttää tutulta. Syynä on se, että tammikuun 27. päivänä 2018 aloitin blogimerkintäni hyvin samankaltaisella kuvalla.

Kuvassa on esitetty X-akselille merkityistä vuosista eteenpäin laskettuna niiden vuosien määrä, joiden jälkeen yhteys ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja pohjoisen napajään minimikoon välillä on regressio-analyysin mukaan tilastollisesti merkitsevä yhden prosentin riskitasolla (P < 0,01) kahtena vuotena peräkkäin.

Hiilidioksidipitoisuuden estimaattina olen käyttänyt Mauna Loan pitkää aikasarjaa ja globaalina lämpötilaestimaattina napajään kokoa sinä kuukautena (syyskuu), jolloin se on pienimmillään. Napajäähän päädyin siksi, että olen aiemmin havainnut kaikenlaisten mittauksiin perustuvien ilmakehän lämpöestimaattien muuttuvan vuosien kuluessa (enkä siksi luota niihin). Napajään vuotuinen minimikoko kuitenkin korreloi tilastollisesti erittäin merkitsevästi lämpötilaestimaatteihin.

Yhden prosentin riskitason käyttämiseen päädyin puolestaan siksi, että laskin tätä kirjoitusta varten 740 regressiota, joten tavanomaisella viiden prosentin riskitasolla (P < 0,05) olisi ollut odotettavissa lähes 40 "väärää tilastollista merkitsevyyttä".

Koska yhden prosentin riskitasollakin sellaisia oli odotettavissa noin seitsemän, päätin laskea aikasarjat aina siihen asti, kunnes vastaan tuli kahden peräkkäisen vuoden tilastollisesti merkitsevä riippuvuus. Vain yhteen tilastolliseen merkitsevyyteen päätyviä aikasarjoja oli aineistossani yllättävänkin hyvin odotuksia vastaavasti eli viisi kappaletta.

Palautan arvoisan lukijani mieleen vielä sen teoreettisen viitekehyksen, johon alussa ollut kuva liittyy. Vallitsevan ilmastoteorian mukaan globaali lämpeneminen on riippuvainen ilmakehän kasvihuonekaasuista (tärkeimpänä hiilidioksidi) ja vieläpä siten, että tuo muutos on ajan myötä kiihtyvä. Siitä voidaan johtaa käyttämieni tilastojen avulla testattavissa oleva hypoteesi, jonka mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja sen lämpötilan välinen tilastollinen riippuvuus saavutetaan ajan myötä lyhenevässä aikajaksossa.

Se tarkoittaa, että mikäli testattavana oleva hypoteesi on oikea, eli ilmaston lämpeneminen johtuu ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta, tulisi kuvassa olevien pylväiden lyhentyä koko esitetyn aikasarjan ajan vasemmalta oikealle. Mikäli näin ei käy, on hypoteesi hylättävä.

Edellä oleva kuva ei vasemman laitansa osalta ole muuttunut viime vuodesta. Se tarkoittaa, että vuodesta 1979 vuoteen 2001 asti pylväät lyhenevät. Sen sijaan kuvan oikeassa laidassa oleviin vuoden 2001 jälkeisiin pylväisiin on tullut pituutta yhden vuoden verran lisää, koska näiltä punaisella värillä merkitsemiltäni vuosilta alkaviin tilastoihin ei edelleenkään sisälly kahta perättäistä yhden prosentin riskitasolla tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja napajään pinta-alan välillä. Siten nyt tekemäni analyysi vahvistaa vuoden takaista johtopäätöstäni.

Sen mukaan tämä analyysi ei tue ilmastomalleihin kirjattua kasvihuonekaasujen ratkaisevaa roolia viime vuosikymmenien ilmaston lämpenemisen perimmäisenä syynä. Sen sijaan se näyttäisi osoittavan, että hiilidioksidin ja ilmaston lämpenemisen välinen yhteys vuosina 1979-2001 oli vain korrelatiivinen, eikä syy-seuraussuhde.

Tulos on samansuuntainen kuin myös aiempina vuosina tekemissäni analyyseissä ilmakehän hiilidioksidin ja ilmastotilastojen mukaisen lämpenemisen välisestä riippuvuudesta (niitä voi seurata alkaen täältä ja edeten kohti menneisyyttä hyperlinkkien kautta). Siten tämän blogin historiassa tehdyt analyysit asettavat yhä kyseenalaisempaan valoon ilmastotieteilijöiden esittämän hypoteesin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ratkaisevasta merkityksestä globaalin ilmaston lämpenemisen taustalla.

Nähtäväksi jää, muuttuuko tämä tilanne ja siitä tehty johtopäätös tulevina vuosina. Tiedehän ei tunne lopullisia totuuksia, vaan korjaa tarvittaessa itse itseään. Niin myös tässä blogissa esitetyt analyysit, joista tämä merkintä raportoi viimeisimmän.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hämmentäviä ilmastouutisia
Jääkarhujen epäselvä kohtalo
Kasvihuonekaasuilla ja globaalilla lämpenemisellä ei ole syy-seuraussuhdetta