Helsingin Sanomien mielipidesivuilla on syntynyt hassu keskustelu. Ensin turvapaikkabisneksestä leipänsä saavat Marjaana Laine ja Pia Lindfors väittivät vieraskynäkirjoituksessaan turvapaikanhakijoiden uusintahakemustulvan johtuvan ongelmista turvapaikanhakuprosessissa. Sen korjaamiseksi he esittivät turvapaikanhakijoille entistä kattavampaa oikeusapua - siis itselleen lisää töitä veronmaksajien piikkiin.

Kommenttiin vastasi tänä aamuna maahanmuuttoviraston Esko Repo, joka kertoi poliittisesti korrektisti, ettei yleisin syy uusintahakemuksiin ole turvapaikkaprosessin ongelmat. Niiden sijaan suurin osa uusintahakemuksista tehdään siksi, että hakija kertoo uudesta perusteesta, jota hän ei ole tuonut esille aiemmassa hakemuksessaan: puolessa hakemuksista hakija ilmoittaa joko luopuneensa islamista tai ruvenneensa kristityksi.

Samassa kirjoituksessaan Repo kertoi epäsuorasti myös asian, josta itse kukin voi päätellä hakemusten uusimisen todellisen syyn. Hänen mukaansa "viime vuonna noin puolet turvapaikkahakemuksista oli uusintahakemuksia. Uusintahakemuksiin tehdyistä päätöksistä 16 prosenttia oli myönteisiä ja 32 prosenttia kielteisiä." Toisin sanoen kaksi uusintahakemusta kolmesta oli tehtyjen päätösten perusteella arvioituna perusteettomia.

Itse tulkitsen tämän siten, että suurin osa hakemuksista tehdään puhtaasti maassaolon pitkittämiseksi. Tähän yllyttää erityisesti se, että - Revon sanoin - "uusintahakemusten määrää ei ole nykyisin rajoitettu".

Toisin sanoen veronmaksajien piikki turvapaikanhakijoiden oleskelulle on rajattomasti auki ja se houkuttelee uusintahakemusten väsäämiseen. Elintasopakolaisten lisäksi samaa piikkiä hyödyntävät Laineen ja Lindforsin kaltaiset Pakolaisneuvonnan ihmiset, jotka ymmärrettävästi pyrkivät pitämään tulonlähteensä avoinna hyvillä ja huonoilla syillä. Ja jopa tekosyillä kuten heidän vieraskynäkirjoituksensa osoitti.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ketkä ovat syyllisiä Lesboksen leirin kauhuihin?
Maahanmuuttokeskustelun vaikeudesta
Löyhähdys laittomuutta edistävien hyvien ihmisten maailmasta