Tiivistelmä

Afrikasta, Aasiasta ja Venäjältä usein huonon suun terveyden omaavilla korkeakouluopiskelijoilla on oikeus maksuttomaan korjaavaan hammashoitoon, josta huonohampainen suomalainen voi vain uneksia. Me suomalaiset kustannamme nämä pitkät jopa viisinumeroa maksavat hoitotakuun piirissä olevat hoidot tilanteessa, jossa vanhuksista ja vammaisista ei pidetä huolta ja mm. vammaispalvelulain mukaisia harkinnanvaraisia avustuksia on leikattu esimerkiksi Helsingissä 60 %.

Kalliit hoidot kustannetaan pääosin Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) saamista valtionosuuksista ja KELA-korvauksista.

EU:n ulkopuolelta tulleita korkeakouluopiskelijoita on Suomessa noin 8500.

Nyt osana SOTE:a Lex Poskiparran säätämisen myötä ollaan em. etuutta laajentamassa myös ammattikorkeakouluissa opiskeleville Afrikasta, Aasiasta ja Venäjältä tuleville opiskelijoille, joita on myös noin 8500. Ammattikorkeakouluissa on patoutunutta suunterveyden hoidon tarvetta todennäköisesti erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevilla opiskelijoilla, mikä voi moninkertaistaa vaativat  (erikois)hammaslääkärin palvelut.

SOTE:n läpimenon myötä Suomessa olisi siis noin 17 000 pääasiassa Afrikasta, Aasiasta ja Venäjältä tulevaa opiskelijaa, joilla olisi vastaavanlainen melkein yhtä hyvä sosiaalivakuutuksellinen turva, joka oli minulla ja perheelläni (Blue Shield) toimiessani vanhempana asiantuntijana Maailmanpankissa Washington DC:ssä.

Lex Poskiparta on läpäissyt lähes kaikki lainsäätämisen asteet ja siitä on annettu noin 80 asiantuntijalausuntoa ennen ja jälkeen hallituksen esityksen (HE) antamisen. Mm. valtiosääntöoppineet professorit ovat suitsuttaneet esityksen edistävän yhdenvertaisuutta Suomessa. Yhdessäkään lausunnossa ei ole kiinnitetty huomiota, että Suomi kustantaa erittäin kalliit hoidot Suomeen koskaan veroja maksamattomille ihmisille, eikä HE:ssä ei tarkastella EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden usein vaativien pitkien hoitojen kustannuksia.

Ennakolta tehdyssä HE:n maavertailussa selviää, että Hollannissa, Isossa Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa ei tarjota ilmaisia korjaavia hammashoitoja Euroopan ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tai ylipäätään opiskelijoille.

Suomessa vallitseva journalistien identiteettipolitiikasta ammentama eettinen normisto on toistaiseksi tehokkaasti estänyt asiallisen keskustelun maahanmuuttopolitiikan räikeistäkin vääristymistä.

Somalilaisten diasporan (1990) käynnistämän Suomeenkin suuntautuvan humanitaarisen maahanmuuton myötä on nykyrahassa mitattuna jaettavan toimeentulotuen vuotuinen määrä lähes nelinkertaistunut 821 miljoonaan euroon vuoteen 2017 mennessä ja vuosittain jaettavan asumistuen määrä ylitti miljardin euron rajapyykin 2018. Nämä tulonsiirrot ovat olleet viimeisten kolmen vuoden ajan jyrkässä nousussa huolimatta alkaneesta korkeasuhdanteesta. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/aikuisten-sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/toimeentulotuki

Toivoa sopii, että nyt ennen eduskuntavaaleja käydään kunnon keskustelu maahanmuutosta.

Nyt Suomi niminen kaarnalaiva ajelehtii ilman vastuuta ottavaa kapteenia.

 Johdanto

Kansan syvien rivien keskuudessa kiertävän urbaanin legendan mukaan ”kunniakansalaisten” uskotaan tavoittelevan ”KELA Gold” korttia, jota vinguttamalla voi saada suomalaisia suurempia sosiaalietuuksia.

Meitä suomalaisia ohjeistetaan ns. Vastuullisessa mediassa suhtautumaan epäilevästi ja vihamielisesti näihin MV-lehdessä tai somessa julkaistuihin valeväittämiin. Näitä urbaaneja legendoja on suvaitsevaisten hyvisten pidettävä alhaisena pahisten äärioikeistolaisena propagandana ja vihapuheena.

Nyt meitä suomalaisia ohjeistetaan oikeusministeriön vihapuheen vastaisella 350 000 euroa maksaneella kampanjalla totaalitaarisisten maiden tapaan ilmiantoihin ulkomaalaisia syyllistävistä vihapuheista. Oikeusministeriön kampanjan primus motor on Johanna Suurpää niminen identiteettipolitiikan sisäistänyt virkamies.

Valitettavasti totuus KELA Gold’sta on taruakin ihmeellisempi.

Tämä pitkä juttuni on laajemmin kertomus suomalaisen yhteiskunnan kohtalokkaasta sairastumisesta identiteettipolitiikan aiheuttamaan oireistoon kenties osin jopa peruuttamattomasti. Äärivasemmiston piirissä synnytetyn identiteetti-ideologian ja politiikan ytimessä on ajatus yhdenvertaisuuteen (engl. equity) vetoamalla edistää politiikkoja, joilla kuvitellaan edistettävän tasa-arvoa.  Kuten aina tälläkin äärivasemmistolaisella tarinalla on synkkä loppu George Orwell'n Eläinten Vallankumouksen tapaan. Eläinten vallankumouksen myötä sioista tuli tasa-arvoisempia kuin muista eläimistä. 

Nyt alkaa olla viimeinen hetki alkaa keskustella asioista niiden oikeilla nimillä. Itse en ole eduskuntavaaliehdokas, koska en edes kehtaisi olla auttamassa puoluetovereitani (SDP), jotka ovat valitettavasti valinneet äärivasemmiston luoman identiteettipolitiikan linjaukset, vaikenemisen ja ajoittaisen  tekohurskastelun "arvomaailmaan" vedoten  vakavan yhteiskunnallisen analyysin sijaan. Tämä antaa minulle vapauden kirjoittaa tämä hyvin murheellinen tarina suomalaisen poliittisen elämän täydellisestä mahalaskusta.

Vammaiset jäämässä raavaiden nuorten miesten jalkoihin

Ennen varsinaista asiaani haluan kertoa, miksi kansalaisena otin perin juurin selvää osana SOTE-pakettiin sisältyvästä Lex Poskiparrasta eli opiskelijaterveydenhuollon uudistavasta hallituksen esityksestä. Katson oikeudekseni ja ennen kaikkea velvollisuudekseni vammaisen lapsen isänä ja terveysalan asiantuntijana kertoa tämä tarina. Yhteiskuntamme heikoimmat jäävät nyt muualta tulevien raavaiden nuorten miesten ja täysin avuttomien kielitaidottomien ulkomaalaisten perheiden jalkoihin, mutta myös joutuvat kilpailemaan tänne palveluiden perässä joukoittain tulleiden ulkomaalaisten erityislasten ja aikuistenkin vammaisten kanssa vähistä sosiaali- ja terveydenhuollon resursseista. Tämä prosessi edistää nyt nopeasti eriarvoistumista nopeasti ja luo katkeruutta erilaisten suomalaisten marginaaliryhmien joukossa. 

Olemme saaneet kokea kovia Suomen hallinto- ja oikeusjärjestelmän taholta. Ensin Helsingin kaupungin korkea viranomainen esti lihassairautta potevan lapsemme koulukyydit vuosien ajan kotia lähimpänä olevaan tavalliseen itähelsinkiläiseen peruskouluun. Samaan aikaan koululaisia kuljetettiin takseilla koulupäivien aikana vuosittain peräti viidellä miljoonalla eurolla saamaan islamin uskon opetusta, koska opetusta ei usein voinut järjestää omassa koulussa.

Loputtomia oikaisupyyntöjä ja laillisuusvalvontakanteluita vammaisen lapsemme puolesta eri oikeusasteisiin

Suomen oikeusjärjestelmä Korkeinta Hallinto-Oikeutta myöden siunasi Helsingin Opetusviraston meihin ja poikaamme kohdistaman karkean kohtelun.

Vasta, kun kirjoitimme tämän raportin kohtelustammehttps://tuijapaunio.kotisivukone.com/blogi.html poikamme koulukyytiasiat tulivat kuntoon. Ne eivät tulleet kuntoon oikeuslaitoksen avulla, vaan jouduimme pakkotilanteessa valitsemaan raa’an poliittisen vaikuttamisen. Äiti ei enää kyennyt nostamaan lasta autoon lapsen lääkityksestä johtuvan painonnousun vuoksi.

Seuraavaksi sosiaali- ja terveysministeriön lääkkeiden hintalautakunta hylkäsi rahapulaan vedoten lapseltamme lääkkeen, jota määrätään yhteiskunnan varoin hänen harvinaissairauteensa mm. muissa Pohjoismaissa.

Rahaa on Suomessa kuitenkin riittänyt alati kasvavan usein työtä tekemättömän ulkomaalaisväestön sosiaalisiin tulonsiirtoihin ja heidän julkisiin opetus-, sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin ja kuten tästä kirjoituksestani selviää myös heidän kalliiseen korjaavaan hammashoitoon, jonka edunsaajaryhmää on nyt SOTE:lla ehdotettu lisättävän 7500:lla afrikkalaisella, aasialaisella ja venäläisellä opiskelijalla.

Sosiaalihuollon virkamies ei edes kirjalliseen soittopyyntöön reagoinut

Keväällä 2018 anoimme Helsingin kaupungilta vammaispalvelulain perusteella harkinnanvaraista tukea meille välttämättömän auton invavarustukseen. Halusimme keskustella mm. autoasiasta meidän perheelle osoitetun sosiaalityöntekijän kanssa. Sosiaalityöntekijällä ei ollut aikaa vastata edes kirjallisiin soittopyyntöihin, eikä hän saapunut edes hänen itsensä sopimalle kotikäynnille ilmoittamatta siitä meille.

Sosiaalihuollon virkamiesten aika menee Itä-Helsingissä täysin avuttomien kielitaidottomien ulkomaalaisten lippujen ja lappujen täyttöön kalliin tulkkiarmeijan avustuksella. Sen verran aikaa sosiaalityöntekijällämme sentään oli pojallemme ja perheellemme, että hän ehti raapaisemaan meidän anomukseemme hylkäävän päätöksen.

Teimme taas – ties monennenko kerran - päätöksestä oikaisuvaatimuksen ensin Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan jaostoon ja sitten uudelleen Helsingin hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus piti Helsingin kaupungin päätöstä oikeana ja jäimme vaille meille vammaispalvelulain mukaisia etuuksia, joita on nyt hallitsemattoman ulkomaalaistulvan takia leikattu 60 %. Vuonna 2017 näitä rahoja jaettiin enää vaivaiset 800 000 euroa!

Soitin hiljan vammaisjärjestöihin ja vastaus oli, että kaikissa järjestöissä hätääntyneiden puheluiden määrä tämän kehityksen myötä on selvästi kasvanut.

Valtavat sosiaaliset tulonsiirrot menevät nyt työttömille ulkomaalaisille, joilla ei ole edes aikeita integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, vaan ovat hyvää vauhtia rakentamassa rinnakkaisyhteiskuntaa keskuuteemme omine lakeineen.

Rahaa tuntuu riittävän muille kuin suomalaisille

Samana päivänä, kun sain tietää Helsingin hallinto-oikeuden tehneen meidän kannalta kielteisen päätöksen automme invavarustusasiassa, sain tietää, että EU:n ulkopuolelta tulevat ns. kolmansien maiden opiskelijat saavat jopa viisinumeroa maksavat vaativat pitkät hammashoidot muitta mutkitta ilmaiseksi. Ylioppilaiden Terveydenhuoltosäätiön (YTHS) hammaslääkäreillä on nyt kädet täynnä työtä heidän hoitaessa jopa vuosia kestävissä hoitoprosesseissa tänne huonoista hygieenisistä oloista saapuneita huonohampaisia korkeakouluopiskelijoita.

Päätin selvittää asiaa toivuttuani sokista.

Afrikkalaisopiskelija marssii ensimmäiseksi YTHS:n ilmaiseen hammastarkastukseen tietäen olevansa oikeutettu ilmaiseen vaativaan erikoishammaslääkäreiden antamaan hoitoon

EU:n ulkopuolelta kolmansista maista tulevien opiskelijoiden terveydenhuollon järjestää lakisääteisesti YTHS. Saamieni tietojen mukaan esimerkiksi korkeakoulutukseen pääkaupunkiseudulla hyväksytty huonohampainen afrikkalaisopiskelija marssii usein ensi töikseen YTHS:n ilmaiseen hammastarkastukseen. Tästä alkaa usein jopa vuosia kestävä prosessi, jossa hän saa kaikki hampaansa ilmaiseksi kuntoon, koska hän on lakisääteisesti oikeutettu kaikkiin erikoishammaslääkäripalveluihin kustannuksista piittaamatta.

YTHS:n sivustolta EU:n ulkopuolelta tuleva opiskelija löytää englanninkielellä helposti ennakolta tietoa, kuinka kaikki korkeakouluopiskelijat ovat oikeutettuja saamaan vaativaa erikoishammaslääkärin hoitoa YTHS:ssä.

Viidakkorumpu on soinut ilmeisesti jo pitkään ja sana on levinnyt laajalti, että Suomeen kannattaa tulla jo pelkästään hoidattamaan hampaat. On ilmeistä, että vuosien saatossa näihin hoitoihin on kulunut vähintään kymmeniä miljoonia suomalaisten veronmaksajien tai valtion velaksi ottamia euroja? On muistettava, että saatuaan oleskeluluvan Suomeen, EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat ovat myös oikeutettuja samaan terveydenhuoltoon YTHS:n palveluiden lisäksi kuin mihin suomalaiset ovat oikeutettuja.

Monet suomalaiset muistavat, kuinka rokkari Andy McCoylle kerättiin tuhansien eurojen kolehti, että hän sai legonsa kuntoon. Nämä YTHS:n antamat EU:n ulkopuolelta kolmansista maista tulevien opiskelijoiden pitkäkestoiset hoidot ovat usein todennäköisesti vielä paljon Andy McCoyn hoitoja kalliimpia.

Lex Poskiparta on osa SOTE:a

Nyt osana SOTE:a hallitus on siis antanut esityksen siitä, kuinka myös ammattikorkeakouluopiskelijat otetaan YTHS:n järjestämän terveydenhuollon piiriin.https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_145+2018_asiantuntijalausunnot.aspx YTHS:n hammashuollon etuuksien piiriin tulevien EU:n ulkopuolelta kolmansista tulevien opiskelijoiden määrä kaksinkertaistuu noin 17000:een, mutta (vaativan) korjaavan (erikois)hammashoidon tarve voi moninkertaistua patoutuneen hoidontarpeen vuoksi. 

Lakia perustellaan erityisesti identiteettipolitiikan mukaisesti yhdenvertaisuuden edistämisellä. Laista ovat antaneet hallituksen esityksen luonnosvaiheessa yli 50 tahoa lausuntonsa ja useat samaiset tahot ovat antaneet tähän mennessä vielä 25 asiantuntijalausuntoa eduskunnan valiokunnille. Kaikki lausunnot ovat identiteettidiipadaapaa ja niissä kaikissa annetaan tuki sille, että myös ammattikorkeakouluissa opiskelevat saavat samat palvelut kuin korkeakouluissa opiskelevat.

Aivan erityisesti pistää silmään valtiosääntöoikeuden professorien perustuslakivaliokunnalle antamat lausunnot, joissa autuaan tietämättömyyden antamalla ideologisella varmuudella pohditaan identiteettipolitiikan mukaista yhdenvertaisuusnäkökulmaa, vaikka suomalaiset huonohampaiset voivat vain uneksia em. hammashoidoista. Niitä siis aiotaan kustantaa yhä laajemmalle määrälle opiskelijoita, jotka eivät päivääkään ole maksaneet veroja Suomeen, eivätkä monasti koskaan tule maksamaan veroja Suomeen.

Voidaan tietenkin muistuttaa, että varaton suomalainen opiskelija saa samat palvelut ilmaiseksi. Suomalaisten opiskelijoiden hampaat ovat kuitenkin – kiitos korkean elintason ja hygieeniset olot – hyvässä kunnossa eli heidän vaativan hammashoidon tarve on pieni. Vastakysymyksenä voidaan kysyä, miksi meidän pitää opiskelijaterveydenhuollossa erikoishammashuollon palvelut mitoittaa tänne tulevien köyhien maiden opiskelijoiden – myös ammattikorkeakouluissa opiskelevien - ehdoilla ilman yhteiskunnallista keskustelua?

Yhdessäkään Lex Poskiparran esiselvitykseen valitussa eurooppalaisessa maassa ei korvata kalliita hammashoitoja kolmansista maista tuleville opiskelijoille

Eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä (yllä siis linkki esitykseen) on tehty vertailua Hollantiin, Isoon Britanniaan, Norjaan, Ruotsiin ja Tanskaan. Missään em. maassa ei anneta kolmansista maista tuleville opiskelijoille tai opiskelijoille ylipäätään ilmaiseksi kallista korjaavaa hammashoitoa.

Yhdessäkään eduskunnan valiokunnille (perustuslaki- ja sivistysvaliokunta) jo annetuissa lausunnossa ei oteta esille kolmansista maista tulevien opiskelijoiden hammashuoltoa syistä, joihin palaan loppupohdinnassa.

Lievää skeptisyyttä eduskunnan sivistysvaliokunnalta

Ainoastaan Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK ry) ja opetus- ja kulttuuriministeriön lausunnoissa on kiinnitetty huomiota patoutuneeseen hammashoidon palvelutarpeeseen ammattikorkeakouluissa, joka johtuu mm. siitä, että korkeakoulutuksessa olevilla on hampaat paremmassa kunnossa kuin ammattikorkeakoululaisilla ei vähiten kiitos kattavasti vuosien varrella annettujen kalliiden hoitojen.

Eduskunnan Sivistysvaliokunta antamassaan lausunnossa otti onkeensa näistä lausunnoista ja toteaa:

”Palvelujen piirissä olevien opiskelijoiden määrä yli kaksinkertaistuu. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esityksen mukaan henkilötyövuosiin ei ole kuitenkaan tulossa vastaavaa lisäystä: nykyisten 581 työntekijän lisäksi palkattaisiin vain 350 uutta työntekijää.”

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole vielä käsitellyt Lex Poskipartaa ja toivoa sopii, että he ottaisivat kantaa siihen, että nyt ei ole oikein laajentaa esitettyjä etuuksia EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. SOTE-valiokunnan tulisi pyytää yksityiskohtaiset selvitykset vuosien mittaan EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden erikoishammashuollon kustannuksista ja kuinka paljon kustannukset todellisuudessa nousevat, kun vaativaa hammashoitoa saavien määrä voi jopa moninkertaistua.

Lex Poskiparta voi olla yhteiskunnan rahoittama reipas potti yksityisille hammaslääkäriasemille?

Tarina muuttuu koko ajan vain karmeammaksi.

YTHS on poikkeuksellisesti yksityisenä toimijana ainoana Suomessa velvoitettu hoitotakuuseen, jolloin sitä velvoittaa se, että myös kolmansista maista tulevien opiskelijoiden on päästävä kiireettömään hoitoon terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan määräajassa. Terveydenhuoltolain 54 §:n mukaan, jos kunta tai sairaanhoitopiiri ei pysty itse antamaan hoitoa lain 51−53 §:ssä säädetyissä enimmäisajoissa, niiden on hankittava hoito muualta. Hankinnan on tapahduttava säädettyjen enimmäisaikojen sisällä potilaalle aiheutuvan asiakasmaksun muuttumatta.

Näin osana SOTE:a säädettävässä Lex Poskiparrassa on todennäköisesti sisäänrakennettu pienoinen pommi, jolla yksityishammaslääkärit ja heidän toimintaa tukevat toimijat saavat suuren subvention yhteiskunnan verovaroista SOTE-lakien säätämisen myötä.

Uuden perustuslain myötä EU:n ulkopuolelta kolmansista maista tulevat opiskelijat ovat oikeutettuja samoihin julkisiin terveydenhuollon palveluihin kuin suomalaiset.

Kun jatko-opiskelin väitöskirjan jälkeen Belgiassa ja USA:ssa minulla oli vakuutusturvana Pohjolan matkavakuutus, joka korvasi vain välittömän kiireellisen hoidon kustannukset ja mahdollisen evakuoinnin takaisin kotimaahan.

Vasta saatuani työtarjouksen Maailmanpankista myöhemmin olin oikeutettu USA:ssa samoihin luksusluokan sosiaalivakuutuksellisiin etuihin kuin mitkä lankeavat automaattisesti Suomeen tuleville afrikkalaisille, aasialaisille ja venäläisille opiskelijoille ilman mitään yhteiskunnallista keskustelua. Edes nyt, kun oikeutta opiskelijalle ilmaiseen erittäin kalliiseen erikoishammashoitoon ollaan laajentamassa, ei tämä ole herättänyt mitään keskustelua.

Sosiaaliviranomaiset rikkovat lakia?

Suomi toimeenpani syyskuussa 2018 voimaantulleella lailla EU:n ns. opiskelija- ja tutkijadirektiivin (EU) 2016/801. Tässä laissa ei velvoiteta enää tänne kolmansista maista yli kahden vuoden opiskeluun tulevilta opiskelijoilta sairausvakuutusta vakavaraiselta vakuutusyhtiöltä, joka korvaa sairastumisesta aiheutuneita kuluja 100 000 euroon asti. Suomeen yli kahden vuoden ajan opiskelemaan EU:n ulkopuolelta kolmansista maista tulevilta opiskelijoilta kuitenkin yhä edelleen edellytetään todistus vakuutuksesta, joilla korvataan heidän lääkekulunsa 30 000 euroon asti. Yhden HIV-positiivisen potilaan hoidot saattavat olla 100 000 euroa vuodessa.

Kolmansista maista tulevilta opiskelijoilta edellytetään, että he em. lain mukaan toimittavat oppilaitokseensa todistuksen tästä heidän lääkehuoltovakuutuksesta.

Ilmeisesti tämän todistuksen toimittamisen jälkeen on normaali käytäntö, että opiskelijat irtisanovat lääkehuoltovakuutuksen ja mitä ilmeisimmin Lex Soininvaaran 7 c § mahdollistamasta toimeentulotuesta maksetaan heidän lääkekulunsa? Sitä jaetaan hyvin väljin säännöin https://stm.fi/toimeentulotuki esimerkiksi vuonna 2017 Helsingissä 12 miljoonaa euroa 9000 ihmisille, joiden joukossa ulkomailta tulleet ovat selvästi yliedustettuja. Jos ja kun näin todennäköisesti tapahtuu, sosiaaliviranomainen jakaa joko perustoimeentulon tai täydentävän toimeentulotuen osana rahaa kolmansista maista tuleville opiskelijoille, se ei ole lain mukaista toimintaa? Epäilen, että EU:n ulkopuolelta tulevat köyhät opiskelijat kiikuttavat myös kaikki potilasmaksunsa sosiaalitoimistoon Lex Soininvaaran maksettavaksi.

Pääsääntö on, että EU:n ulkopuolelta kolmansista maista tulevat opiskelijat eivät saa opintotukea. Voidakseen elää he lienevät oikeutettuja tämän vuoksi myös KELA Gold:n takaamaan perustoimeentulo- ja asumistukeen?

Ville Niinistön (Vihr) valtiosihteeri Katariina Poskiparta on YTHS:n toimitusjohtaja

Kuka johtaa Ylioppilaiden Terveydenhuoltosäätiötä? YTHS:n toimitusjohtaja on lähes kaikkien vihreiden ministereiden erityisavustajana tai valtiosihteerinä toiminut Katariina Poskiparta (Vihr). Hän kertoo jäähyväisistä politiikalle seuraavasti Talouselämä lehdelle antamassaan haastattelussa:

Talouselämä: ”Oliko politiikan jättäminen haikeaa?”

Katariina Poskiparta: ”Oli se haikeaa. Olen silti edelleen paljon tekemisissä poliitikkojen kanssa, koska YTHS:n asemasta palvelutuotannossa on käytävä vuoropuhelua päättäjien kanssa.”

Loppusanat

Äärivasemmistolainen Identiteettipolitiikka valtavirtaistui länsimaissa yliopisto-, koulu- ja mediamaailmaan 50 vuodessa

Identiteettipolitiikan valtavirtaistuminen alkoi noin 50 vuotta sitten, kun klassisen marxilaisuutensa hylännyt äärivasemmisto hylkäsi tietoon perustuvan maailmankuvan. Kaikilla oli yhtäkkiä omat totuudet ja siksi myös kysymys oikeasta ja väärästä, moraalista ja moraalittomuudesta menivät lopulta sekaisin.

”Meillä kaikilla on omat totuutemme” julisti 1980-luvun lopulla myöhemmin vihreäksi kaupunginjohtajaksi valittu Pekka Sauri. Pekka Sauria ihailtiin tuolloin viiltävän terävänä ajattelijana.

Lopulta syntyi nyt länsimaissa yliopistoissa, koulumaailmassa ja valtamediassa täysin valtavirtaistettu Suuri Kertomus valkoisen heteroseksuaalisen miehen ja hänen luomien rakenteiden väkivallasta sorrettuja identiteettejä kohtaan.

Taistelu valkoista heteroseksuaalista miestä ja hänen luomia sortavia rakenteita vastaan korvasi uusvasemmistolle luokkataistelun merkityksen yhteiskunnallista kehitystä eteenpäin vievänä voimana. Katsoin Ruotsin vaalien jälkeen SVT:llä demograafiset siirtymät, koska ne oli helppo selvittää tietokoneen hiirtä näpäyttämällä ja vertaamalla lukuja Ruotsin lehdistön julkaisemiin eri puolueiden kannatustietoihin erityisesti siirtolaisten asuttamissa lähiöissä. Valtaan yhä takertuvasta kutistuneesta SAP:stä (Ruotsin demarit) on tullut vanhan luokkapuolueen sijaan identiteettipuolue, jota erityisesti kannattavat muslimimaista tulleet siirtolaiset ja julkisella sektorilla työskentelevät virkamiehet. Erityisesti miespuoliset työntekijäryhmät ovat joukolla jättäneet Ruotsin demarit.

Identiteettipolitiikan kehittely alkoi alun perin kuitenkin jo 1920-luvulla Frankfurtissa, jossa vallankumousintoilijat olivat pettyneet siihen, että proletaarit eivät liittyneet Marxin ennustusten mukaisesti yhteen, vaan kansallisarmeijoihin Ensimmäisessä Maailmansodassa.

Tärkeällä sijalla identiteettiajattelussa on tuntea jatkuvaa tuskaa länsimaiden syyllisyydestä historian opetuksiin vedoten. Syyllisyyttä tuputetaan jopa absurdein keinoin. http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220929-ylen-david-livingstone-dokumentti-valheellinen Suomalaisia vietiin Ison Vihan jälkeen orjiksi ilmeisesti aina Persiaan asti. Meillä ei ole osaa eikä arpaa kolonialismin historiassa, vaikka joku identiteettitutkija jossain Åbo Akademissa on tietenkin Helsingin Sanomissa näin julistanut. 

Sorrettujen identiteettikategorioita ei saa arvostella, vaikka valtaväestö siitä kärsii

Köyhistä maista tulevat opiskelijat on eräs sorrettu identiteettikategoria, jonka ”yhdenvertaisuutta” Suomi on edistänyt omien kansalaistensa ja aivan erityisesti meidän heikoimpien kansalaisten kustannuksella.

Mitä ilmeisimmin identiteettinäkökulma määrittää sen, että ei ole ollut soveliasta puuttua näihin kymmeniä ja taas kymmeniä miljoonia euroja maksaneisiin EU:n ulkopuolelta tulleiden opiskelijoiden luksushammashoitoihin ja nyt Lex Poskipartaan, vaikka yksikään toinen maa maailmassa ei tällaisia vaativia hoitoja anna millekään ihmisryhmälle ilmaiseksi.

Maailmalla alkanut väistämätön vastaliike

Tämä tarina köyhistä maista tulevien opiskelijoiden saamista luksushammashoidoista on vain yksi holtiton tarina – tosin suomalaisille hyvin tärkeä toivottavasti silmiä avaava sellainen – maailman muiden identiteettipolitiikan luomien lukuisten holtittomien tarinoiden joukossa. Nämä tarinat ovat syntyneet vihertyneen valtaeliitin omaksuman identiteettipolitiikan luomassa moraalisessa kaaoksessa.

Kanadalainen psykologian professori Jordan Peterson on jo menestyksellä aloittanut tämän moraalisen kaaoksen ja holtittoman ajattelun kukistamisen maailmanlaajuisesti. Tämä kirjoitukseni on osa tätä prosessia.

Muita tämän Suuren Kertomuksen tarinoita tai ilmentymiä ovat esimerkiksi nämä 24 uutta sukupuolta, miesten raskaudet, vaatimukset avoimien rajojen politiikasta, alaikäisten transhoidot, ällöttävät äijäfeministiset julkiset tunnustukset, toksinen maskuliinisuus, miesten mikroaggressiot naisia kohtaan, Helsingin kaupunginvaltuuston päätös kieltää liha ja maita aloittaen vanhuksista ym. meille tiedotusvälineistä vyöryvä holtiton informaatiomassa.

Yhdenvertaisuushokemaan nojaava identiteettipolitiikka ei lisää tasa-arvoa

Identiteettipolitiikan myötä vahvat ja röyhkeät vievät yhteiskunnan heikoimmilta resursseja, vaikka identiteettipolitiikkaa kannattavat vakaasti uskovat edistävänsä Suomessa yhdenvertaisuutta. Ulkomailta tulleiden sorrettujen identiteettiryhmien tukena ovat meillä olleet vahvat rikkaat instituutiot kuten SPR tai Ev lut kirkko ja valtamedia. Vasta Valviran paljastettua Esperigaten yhteiskunta ja media on herännyt vanhusten hädälle, ja osin myös vammaisten hädälle.

Valtavirtaistetun identiteettipolitiikan vuoksi meillä ei ole tehty yhtään kattavaa selvitystä maahanmuuton kustannuksista, vaikka Somalilaisten diasporan (1990) käynnistämän humanitaarisen Suomeenkin kohdistuvan maahanmuuton myötä on nykyrahassa mitattuna jaettavan toimeentulotuen vuotuinen määrä lähes nelinkertaistunut 821 miljoonaan euroon vuoteen 2017 mennessä ja vuosittain jaettavan asumistuen määrä ylitti miljardin euron rajapyykin 2018. Nämä tulonsiirrot ovat olleet kolmen viimeisen vuoden ajan jyrkässä nousussa huolimatta pari vuotta sitten alkaneesta korkeasuhdanteesta.

Suomalaisilla oikeus tietää maahanmuuton kustannukset ja kuinka ne kohdentuvat

Suomalaisten verotiedot ovat julkisia. Mitään julkista keskustelua ei ole käyty siitä, mihin ja millä perustein kuntien sosiaalihuollosta vastaavat viranomaiset jakavat Lex Soininvaaran säätelemää täydentävää toimeentulotukea tai ovatko tänne tulevat varattomiksi heittäytyvät opiskelijat kenties oikeutettuja perustoimeentulo- ja asumistukeen? Annetaanko täydentävää toimeentulotukea kenties somalilaisille heidän joukoittain ”lomaillessaan” entisessä kotimaassaan, josta he ovat paenneet vainoa? Suomalaiset ovat oikeutettuja saamaan vastauksia mm. näihin kysymyksiin.

Valitettavasti valuviat lainsäädännössä ovat nyt syviä. Identiteettiteorioiden muovaamassa uudessa perustuslaissamme on eri identiteeteillä paljon yhdenvertaisuuteen perustuvia oikeuksia, mutta vain vähän velvollisuuksia. Perustuslakia pitäisi korjata mm. siten, että pysyvä oleskelu ei kaikille automaattisesti merkitse oikeutta täysimääräisiin sosiaalisiin tulonsiirtoihin ja oikeutta kaikkiin samoihin palveluihin kuin mihin Suomen kansalaiset ovat oikeutettuja. Sosiaalivakuutukselliset etuudet olivat vielä edellisessä perustuslaissa säädetty vain Suomen kansalaisille.

Tanskan tapaan Suomessa saatava uusi kansallinen konsensus syntymään maahanmuuttopolitiikasta haittojen hillitsemiseksi

Meidän on Tanskan tapaan nyt määrätietoisesti ryhdyttävä karsimaan vetovoimatekijöitä ja saavutettava kansallinen konsensus uudelta pohjalta maahanmuuttopolitiikassa. Välillä tuntuu, että ”alistetuilla” identiteeteillä (erityisesti röyhkeimmillä) on paljon oikeuksia ja erivapauksia (erityisesti muslimit) ja että ainoa oikeus, mikä meillä kantaväestöön kuuluvilla työelämään osallistuvilla on, on oikeus maksaa veroja, joilla näitä valtavia sosiaalisia tulonsiirtoja kustannetaan. Muslimit kyllä mieluusti vetoavat yhdenvertaisuusperiaatteeseen vaatiessaan etuuksia, mutta pitävät visusti ristiriitaisesti huolen, että heillä on erioikeuksia. Pitkä lista muslimien erioikeuksista leviää netissä kansan syvien rivien joukossa.

YK ei ole enää pienen Suomen tuki ja turva

Suomen ulkopolitiikan eräs peruslinjaus on lähtenyt monenkeskisen sopimisen korostamisesta, onhan Kansainliitosta lähtien kansainvälisten suhteiden säätely monenkeskisesti antanut edes jotain turvaa suurvaltoja ja niiden jopa väkivallalla edistämiä intressejä vastaan. Itse olen iät ja ajat tehnyt kansainvälistä työtä sen eri muodoissa, enkä todellakaan ole käpertymisen impivaaralaisuuden kannattaja. Olen kuitenkin viimeisen vuoden aikana havahtunut siihen, että tuo sääntö, että pienen maan tuki ja turva on YK:ssa, ei enää valitettavasti päde.

YK:sta ohjattavalla ylikansallisella vilpillisesti edistetyllä kestävällä kehityksellä https://www.thegwpf.org/better-for-health-to-ignore-the-climate-movement/  sekä pyrkimyksillä siirtää suuret summat rahaa pohjoisesta etelään, pyritään heikentämään mm. Suomen kykyä rahoittaa palvelut ja sosiaaliset tulonsiirrot. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa YK:sta tuleva ohjaus laittaa Suomen kaltaiset maat puun ja kuoren väliin. Meiltä yhtäältä vaaditaan, että kannamme alati kasvavaa taakkaa taloudellisista ja humanitaarisista pakolaisista, vaikka toisaalta Suomen kykyä elättää näitä tulijoita vaarannetaan. Muistutan, että Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin piti Ison Britannian päätöstä karkottaa AIDS-potilas takaisin Ugandaan YK:n ihmisoikeussopimuksen mukaisena päätöksenä. https://www.escr-net.org/caselaw/2012/case-n-v-united-kingdom 

YK:n epäreilua pakkoglobalisaatio ei pohjaa liberaaliin ajatteluun, vaan sillä on rumat, vanhat ja tutut autoritaariset kasvot

Meille on uskoteltu, että meitä pakottava YK:sta johdettu ”suitsimme suunne, kiellämme autonne ja tehtaanne ja vaihdamme väestönne” politiikka olisi liberaalia. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen enempää klassisen talous- tai arvoliberalismin kanssa. Mitä helvettiä sillä on liberalismin kanssa tekemistä, että kaikki – jopa ajatuksetkin – kielletään.

Identiteetti-ideologian vanhat 20. vuosisadan autoritaariset rumat kasvot alkavatkin jo pikkuhiljaa paljastua verhojen takaa ja hyvä niin. https://www.spencerfernando.com/2019/01/03/i-survived-communism-are-you-ready-for-your-turn/

Kuka tästä kaikesta kantaa vastuun?

En ole tässä syyllistämässä edes Lex Poskipartaesityksen antanutta ministeriä, koska kukaan ei toistaiseksi ole po. lakiesityksestä poikkipuolista sanaa sanonut ei edes perussuomalaiset ja lain valmistelu aloitettiin jo ennen hänen virkakauttaan. Olen jopa itsekin istunut niissä pöydissä, joissa Lex Poskiparran valmistelua on seurattu. En ole puhua pukahtanut, vaikka asia on kyllä mieltä askarruttanut, kun olen muistellut omaa ulkomailla tapahtunutta jatko-opiskelua. Asia ei tosin ole minulle varsinaisesti kuulunut. En tosin tuolloin tiennyt tästä EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden oikeudesta luksusluokan hammashuoltoon.

(V)media ottanut vallan ilman siihen kuuluva vastuuta

Pahimpana syyllisenä Suomen syvään poliittiseen kriisiin pidän sitä, että valtamedia on omaksunut lähes universaalisesti koko läntisessä maailmassa identiteettipolitiikan perusajatukset. Sen myötä myös – ja aivan erityisesti - Suomesta puuttuu moniääninen julkinen sana, joka on edellytys toimivalle demokratialle. Identiteetti-ideologialla on Suomen (V)mediassa lähes täydellinen ilmaherruus. Sen myötä Vasemmistoliitosta Kokoomukseen ovat puolueet ruvenneet muistuttamaan toisiaan. 

Tilannetta synkistää se, että mediapoliittinen eliitti yrittää takertua etuoikeuksiinsa ja valtaan ja yrittää nyt rajoittaa kansalaisten sananvapautta mm. alussa mainitsemallani oikeusministeriön tökeröllä vihapuheilmiantokampanjalla, jolle hevosetkin nauraisivat, ellei sen tekijät olisi tosissaan pyrkimyksissään. Po. vihapuhekampanjalla toimeenpannaan käytännössä poliittisesti sitovaa Suomen hallituksen juuri hyväksymää YK:n maahanmuuttokompaktia (GCM). Kansalaiset ovat käyneet peukuttamassa alaspäin niin, että yhtä peukutusta ylöspäin on vähintäin 1000 peukutusta alaspäin. Ilmeisesti kumulatiivista alaspeukuttamisen määrää on salailtu ja niiden määrä on paljon suurempi kuin mitä nyt ilmenee viralliselta YouTube-kampanjasivulta.  

Masentavinta maahanmuuttokeskustelussa on ollut se, että identiteettikilven suojassa husuhusseinit, maryanit ja yanarit saavat rasistikortilla pomotella meitä suomalaisia median avulla. Ehkäpä röyhkein esimerkki oli vihreän kansanedustajan Yanar Özanin tasavallan presidentille tämän uuden vuoden puheesta antama epäsuora keltainen rasistikortti. Presidenttimme oli syystäkin kimpaantunut Yanarin syytöksistä.

Vielä 1990-luvun alussa journalistien eettisissä ohjeissa luki, että kansalaiset ovat oikeutettuja oikeaan tietoon. Nyt eettisissä ohjeissa lukee ihan virallisesti, että kansalaiset ovat oikeutettuja vastaanottamaan journalistien mielipiteitä. Niinpä Esperigateen ja pienten tyttöjen raiskausepidemiaan asti lähes joka päivä saimme lukea näennäisen objektiivisia koskettavia sopeutumistarinoita tänne tulleista nuorista miehistä. Näissä yhä edelleen julkaistavissa tarinoissa faktat ja fiktio menevät iloisesti sekaisin toimittajan ennakkoasenteiden kanssa ja niissä on jopa valheellisten poikkeustarinoiden avulla yritetty epätoivoisesti ja epäuskottavasti luoda pääsääntöjä.

Tyttöjen raiskausepidemiakin pyrittiin nopeasti unohtamaan ja jatkuvat raiskaukset eivät oikein ylitä enää uutiskynnystä. Media kantaa edelleen raskaan vastuun siitä, että grooming-ilmiötä ei ole perinjuurin selvitetty suomalaisille. Sanoilla grooming ja muslim men löytää googlella viisimiljoonaa osumaa. Groomingista en ole nähnyt syväluotaava tarinaa, jossa olisi hyödynnetty Englannissa tehtyjen riippumattomíen selvityksien tuloksista tuhansien tyttöjen raiskauksista ja riistosta. Grooming on pitkällinen prosessi, jossa muslimimiehistä koostuva rinki ottaa henkisen yliotteen tytöstä ja vuosia myöhemmin hän ajautuu prostituutioon heidän puolestaan ja ryhtyy käyttämään huumeita ja lopputuloksena on ollut usein jopa itsemurha. Kaikkien kohdalla elämä on kuitenkin peruuttamattomasti pilalla. https://www.independent.co.uk/news/uk/crime/rotherham-grooming-gangs-inquiry-home-officer-information-2002-failure-a8451926.html

Meillä media ei ole valitettavasti enää tyytynyt neljännen valtiomahdin rooliin, vaan on ryhtynyt kahmimaan jopa tuomiovaltaa itselleen esimerkiksi MeToo-kampanjassa. Räikein esimerkki on ollut YLE:n toimittajan suorittama elokuvaohjaaja Aku Louhimiehen julkinen teilaus.

Suomalainen (V)mediajournalismi on tässä prosessissa kriisiytynyt ja menettänyt pitkälti luottamustaan kansalaisten keskuudessa muiden länsimaiden tapaan. Silti yhä edelleen näkee kouristuksenomaista uutisointia (V)mediassa suomalaisen journalismin puhtoisuudesta ja siitä, kuinka ”suomalaiset luottavat meihin”.

Media nostaa ja laskee poliitikkoja ja määrittelee, mistä saa keskustella ja mistä ei. Tämän tunnusti hiljan Journalisti-lehden pääkirjoituksessa lehden päätoimittaja Maria Pettersson.

Pääkirjoitus oli otsikoitu:

”Mehän päätämme, mistä vaaleissa puhutaan”.

https://www.journalisti.fi/artikkelit/2019/1/me-ptmme-mist-vaaleissa-puhutaan/

Suomi on saatettu apatian ja toivottomuuden tilaan identiteetti-ideologian sisäistäneen valtamedian ja sen valitsemien päättäjien yhteistyöllä. 

J’accuse elite!