Yle kertoi, että viime viikolla Kreikan saarille tuli Turkista enemmän ihmisiä kuin vuosikausiin. Sen seurauksena EU:n muuttoliikkeestä vastaava komissaari vaati turkkilaisia tehostamaan lähtijöiden torjuntaa.

Taustalla on jutun mukaan se, että EU:n Turkille antamat kuusi miljardia euroa ovat loppumassa. Lisäksi merkitystä saattaa olla sillä, että Italian edellisen hallituksen toimet ovat vaikeuttaneet Välimeren meritaksitoimintaa - sen seurauksenahan muuttoliike on kasvanut myös aiempaa lähtömaata Libyaa lähempänä olevasta Tunisiasta Italiaan.

Saksassa sisäministeri on puolestaan todennut, että "me tarvitsemme järjestystä pakolaispolitiikkaan, jolloin Euroopassa on sille selvät säännöt, mieluummin kuin niin, että tänne saapuu tuhansia tulijoita". Ministerin huolta on tuskin vähentänyt se, että Ranskassa muslimikäännynnäinen maahanmuuttaja teki terrori-iskun työpaikallaan poliisissa ja muistutti meitä kaikkia eurooppalaisia siitä, minkälaisia riskejä monikulttuuriseen yhteiskuntaan sisältyy.

Turkin tilanne on sikäli hankala, että siellä majailee jo nyt miljoonia parempaa elintasoa hakevia ihmisiä. Lisäksi maan sisäministeri muistutti, että Syyrian "Idlibin olosuhteet ja turvallisuus huomioiden meidän on ymmärrettävä, että saatamme kohdata uuden, 3 750 000 pakolaisen aallon" ja asetti näillä sanoilla kuvaannollisesti käden ojoon kohti EU:ta lisärahan saamiseksi.

EU onkin nyt vaikeassa tilanteessa. Erdoganin Turkista on tulossa säännöllinen rahanreikä, jonka armoilla Unioni joutuu elämään. Tilanne on altis turkkilaisten lisävaateille, koska se voi parhaan mafiaperinteen mukaisesti tehdä sellaisia tarjouksia, joista EU ei voi kieltäytyä ellei halua alueelleen muutamaa miljoonaa kehitysmaalaista.

Vaihtoehtoisesti EU voisi jättää Turkin tukemisen vähemmälle ja tiivistää omaa rajanvalvontaansa, mikä niin ikään vaatisi runsasta rahoitusta. Tämän vaihtoehdon tehoa kuitenkin vähentää se, että kansainvaeltajilla olisi edelleen oikeus vaatia turvapaikkaa vaikkapa rajavartijalta Unionin alueelle päästyään. Sen välttämiseksi olisi Unionin irtauduttava turvapaikkapolitiikan kansainvälisistä pelisäännöistä, mikä ei nykyisessä poliittisessa tilanteessa liene realistista.

Suomeksi sanottuna EU on ajanut itsensä tilanteeseen, jossa sillä on vain huonoja vaihtoehtoja. Mutta onneksi on edes vaihtoehtoja - vaikka sitten vain Turkin jonkinlaiseksi mesenaatiksi alistumalla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mistä humanitaarisessa maahanmuutossa tapahtuneet muutokset kertovat?
Turkki lähetti uhkausviestin EU:lle
Eurooppalaispoliitikot Erdoganin diktatuurin asialla