Blogi: Professorin Ajatuksia, to 13.04.2017 08:04

Onko väestöllä väliä?

Minulla on ystäviä ympäri maailmaa kuten muillakin tutkijoilla. Jotkut heistä asuvat Etelä-Afrikassa, jonka tutkimuksen taso on mustassa maanosassa poikkeuksellisen korkea. Toki lähinnä valkoihoisten, mutta myös joidenkin tummempihipiäisten, ihmisten takia.

Etelä-Afrikka oli minun lapsuudessani syrjitty ja halveksittu siellä harjoitetun apartheid-politiikan takia. Tuo politiikka loppui aikanaan ja maa sai johtajakseen poikkeuksellisen lahjakkaan mustan miehen eli Nelson Mandelan.

Muutos koski myös maan valkoista väestönosaa. Esimerkiksi hyvin tuntemani sikäläinen valkoihoinen tutkija julisti olevansa ylpeä kotimaastaan ja sen siirtymisestä mustaan valtaan.

Valitettavasti eteläafrikkalaiset ovat valinneet Mandelan jälkeen itselleen vähemmän kyvykkäitä johtajia. Niinpä maa on viime vuosina siirtynyt monin tavoin lähemmäs muuta Saharan eteläpuolista Afrikkaa. Siitä uutisoi tänä aamuna Helsingin Sanomat.

Lehden mukaan "Etelä-Afrikan talouskasvu on hiipunut alle prosenttiin, työttömyysaste virallisestikin ampaissut lähelle 30 prosenttia, valuutta randin arvo syöksyy, hallitus kulkee kriisistä toiseen, valtapuolue Afrikan kansalliskongressi ANC on jakaantunut ja kansa protestoi... Standard & Poor’s ja Fitch... heikensivät Etelä-Afrikan luokituksen roskalainaluokkaan."

Itse ajattelin eteläafrikkalaisen ystäväni puhuessa ylpeydestään kotimaataan kohtaan, että tässähän tarjoutuu ainutlaatuinen tilaisuus testata hypoteeisia, jonka mukaan valtion menestys ei ole etnis-kulttuurisista tekijöistä kiinni. Virallisen totuuden mukaanhan (varsinkin tuolloin) ajateltiin, että Afrikan surkeus johtuisi pelkästään valkoisen miehen imperialismista, ei itse väestöstä eikä sen kulttuurista.

Etelä-Afrikkaa imperialismi-selitys ei oikeastaan koske, sillä mustat vallanpitäjät saivat johdettavakseen kohtuullisesti toimivan ja vauraan maan ja valkoinen väestö jatkoi työtään maan hyväksi (kiitos Mandelan). Aluksi kaikki näyttikin hyvältä, sillä maan talous lähti vallanvaihdoksen jälkeen ripeään kasvuun.

Tämän aamun HS:n mukaan onnellinen ajanjakso on nyt ohi ja maa poliittis-taloudellisessa kriisissä. Lopputuloksena lienee korruptoituneen ja monin tavoin gepardihattudiktaattoreiden toimintatapoja jäljittelevän Jacob Zuman pitkän valtakauden päättyminen.

Zuman seuraaja ei ole vielä tiedossa. Ehdolla on epäilemättä sekä maan kannalta parempia että huonompia vaihtoehtoja. Jää myös nähtäväksi, miten nykyinen ANC-eliitti suotuu luopumaan eduistaan ja uusi hallinto pidättäytymään korruptiosta.

Elämme siis joskus vuosituhannen vaihteessa hahmottelemani hypoteesintestauksen kannalta mielenkiintoista ajanjaksoa. Jos hypoteesi pitää - eli ettei afrikkalainen väestö genetiikkoineen, ihonväreineen ja kulttuureineen, estä yhteiskunnan menestystä - voimme katsoa luottavaisen myös muutamien muiden hyviä aikoja elävien afrikkalaisvaltioiden tulevaisuuteen.  

Jos hypoteesi sen sijaan tulee falsifioiduksi, joudumme jatkossa miettimään mitä asialle tulisi tehdä. Mustan maanosan väestöräjähdys saavuttaa ennenäkemättömät mittaushteet seuraavina vuosikymmeninä ja - mikäli maanosa on tuomittu taloudellis-yhteiskunnalliseksi takapajulaksi - se ei voi olla näkymättä myös Euroopan rajoilla. Sillä puolestaan voi olla laajakantoiset seurauksen koko eurooppalaisen yhteiskuntajärjestyksen kannalta.

On siis syytä toivoa, että Etelä-Afrikan väestö pystyy ratkomaan nykyiset ongelmansa ja valitsemaan itselleen aiempaa paremmat herrat ja onnistuu käynnistämään maansa talouskehityksen kohti parempia aikoja. Tätä tiedän myös minun tuntemieni maassa asuvien tiedemiesten ja -naisten toivovan.

Mikäli maa ajautuu sekasortoon ja pahimmillaan käänteiseen apartheidiin, heidän voi olla pakko jättää kotimaansa taakseen. Sama koskee myös muuta Etelä-Afrikan valkoista väestönosaa.

Valoisten eteläafrikkalaisten pako esimerkiksi Eurooppaan ei varmaankaan aiheuttaisi suuria ongelmia vastaanottavissa maissa, mutta olisi luultavasti tuhoisaa koko Etelä-Afrikan tieteellis-teknisen tulevaisuuden kannalta ja pudottaisi maan pysyvästi muiden mustan Afrikan kriisiyhteiskuntien joukkoon.

Se ei olisi kenenkään edun mukaista, mutta viittaisi vahvasti afrikkalaisen väestön kyvyttömyyteen rakentaa hyvinvoivaan yhteiskuntaa. Samaa viestiä voimme halutessamme lukea myös läntisen pallonpuoliskon ainoan afrikkalaisperäisen väestön asuttaman - ja köyhimmän - maan eli Haitin tilanteesta.
 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Demokratian ongelmista afrikkalaisen syrjähypyn valossa
HS: olemme tyhmiä verrattuna afrikkalaisiin
Miksi Etelä-Sudanilla ei ole malttia vaurastua?

Professorin Ajatuksia to 13.04. 08:04

Professorin Ajatuksia

Professori on ammattitutkija, ja tullut valituksi professuuriin 2000-luvun alkupuolella. Kirjoitan blogia nimimerkillä voidakseni kommentoida vapaasti asioita, joista kaikki eivät välttämättä ole oikeaoppisia tai vallitsevan politiikan mukaisia.

tuoreimmat

Altruismi ja pelko leimaamisesta luovat hyvän yhteiskunnan

ke 17.07. 23:07

Kissauutinen

ti 16.07. 23:07

Sukupuolten hermostot eroavat toisistaan noin 30 prosenttia

ma 15.07. 23:10

Vasemmistoliiton synkät juuret elävät ja voivat hyvin

su 14.07. 21:39

Kahdeksasta tuli kolmetoista

la 13.07. 23:48

Oikeusturvaa ei saa unohtaa raiskauslakia uudistettaessa

pe 12.07. 23:41

Suomalainen politiikka on rikki

to 11.07. 00:07

Toimiiko Itä-Helsingissä väkivaltainen maahanmuuttajajengi?

ti 09.07. 22:15

Pietikäisen ja Kumpula-Natrin demokratiakäsitys

ma 08.07. 21:52

Kestävyyden alalajit ovat aina ristiriidassa

la 06.07. 10:23

blogit

Vieraskynä

Kansallismielisten liittouma ry/188 -kukkavirta - terrori-iskun uhrien muistokulkue Turussa

ma 08.07.2019 22:05

Juha Ahvio

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

la 29.06.2019 00:01

Professorin Ajatuksia

Altruismi ja pelko leimaamisesta luovat hyvän yhteiskunnan

ke 17.07.2019 23:07

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Älä koskaan luovu käteisen rahan käyttämisestä

la 06.07.2019 10:43

Petteri Hiienkoski

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06.2019 22:22

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

EU:n huippuvirat

ke 03.07.2019 14:39

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Metrot - Suomen kehitysmaalaistumisen näyteikkunat

su 14.07.2019 14:34

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Pitäisikö puoluejohtajien tenteissä olla sarjat?

ti 16.07.2019 23:09

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailma valitsee lopulta edistyksen vihreän dystopian sijaan

to 04.07.2019 15:38

Heikki Porkka

Ohjaaja Aku Louhimies vastaan päätoimittaja Jouko Jokinen (yle)

pe 05.07.2019 13:39

Tapio Puolimatka

Nuorison parissa leviävä vaarallinen muoti-ilmiö

ti 09.07.2019 22:18

Olli Pusa

Ilaskivi vastaan Rinne

ke 03.07.2019 11:12

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Punavihreys on politiikan muotiväri, josta myös persut hyötyvät

su 14.07.2019 08:50

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Kultakausi

ke 17.07.2019 23:07

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06.2019 22:39