Blogi: Professorin Ajatuksia, ti 21.08.2018 22:25

Ahneus ja kateus

Ihmisen ahneus on mielenkiintoinen asia. Ihminenhän voi sen avulla saavuttaa hyvän toimeentulon ja sitä kautta mukavan elintason. Loogisesti ajatellen voisi siten kuvitella, että kun ihmisellä on isot tulot ja arvostettu asema, hänen houkutuksensa rikollisesti hankittuun rahaan katoaa. Kutsukaamme tätä terveeksi ahneudeksi.

Toisaalta joskus minusta on näyttänyt siltä, että mitä enemmän ihmisellä on rahaa ja omaisuutta, sitä ahneemmaksi hän käy. Ja sitä kautta riskeeraa myös jo saavuttamansa hyvän, joka luonnollisesti katoaa, jos käy käry rikoksella ansaitun rahan hankkimisesta. Olkoon tämä pohjatonta ahneutta.

Talouselämä-lehti kertoi, että Comptelin toimitusjohtaja Juhani Hintikka on saanut syytteet johtamansa yrityksen osakkeisiin liittyvien sisäpiiritietojen väärinkäytöstä. Hintikka luonnollisesti kiistää syytteet, joten joudumme odottamaan oikeuden päätökseen ja todennäköisesti valituskierteen loppumiseen ennen kuin tiedämme asiasta totuuden.

Tapaus ja koko asiakokonaisuus ovat kuitenkin siksi mielenkiintoiset, että on syytä tehdä ymmärrysharjoitus siihen liittyen. Hintikan tulot ovat nimittäin melkoiset: hänen ansiotulonsa vuodelta 2016 olivat kokonaista 815 477 euroa. Ja päälle vielä rippunen pääomatuloja.

Toimitusjohtajana Hintikalla on lisäksi epäilemättä ollut käytössään jatkuvasti sisäpiiritietoa. Niinpä nyt jää nähtäväksi onko Hintikan ahneus alussa mainituista jälkimmäistä lajia. Siis pohjatonta ahneutta.

Vai onko sittenkin niin, ettei hän ole suinkaan käyttänyt tilaisuutta hyödyntää käytössään olevaa sisäpiiritietoa, vaan on visusti pidättäytynyt sellaisesta, koska riski jo saavutetun hyvän menettämisestä on olemassa. Tällöin Hintikan ahneus olisi alun luokittelun mukaista ensimmäistä lajia eli tervettä ahneutta.

Joka tapauksessa on selvää, että Hintikan tapauksessa on kyse isoista asioista. Suomalaisten yksityisellä sektorilla työskentelevän keskipalkka on 3 503 euroa kuukaudessa eli noin 44 000 euroa vuodessa.

Siten Hintikan vuosiansio vastaa tavallisen yksityisen sektorin työntekijän 18 vuoden palkkaa. Tai professoreiden noin kymmenen vuoden palkkaa. Ja on lähestulkoon yhtä suuri kuin alimpaan ansiotulokymmenykseen kuuluvien koko työuran kokonaisansiot.

Jääkäämme siis suurella mielenkiinnolla odottamaan kuinka Hintikan käy. Ja mikäli langettava tuomio tulee, välttäkäämme vahingonilo ja ihmetelkäämme sen sijaan sitä hullunrohkeutta, millä Hintikka riskeerasi hyvän tulotasonsa.

Jos Hintikka taas selviää voittajana, toivokaamme, ettei syytteen nostaminen ole perustunut ainakaan Hintikkaan kohdistuneeseen kateuteen. Sillä kyllähän oikeustapaus joka tapauksessa tulee jättämään tahran Hintikan maineeseen.

Edellä mainittu kateushan on myös mielenkiintoinen ilmiö. Sanotaan, että sitä on kahta lajia. Kainuulaista, jonka tuntee siitä, että jos naapurilla menee hyvin, on se jotenkin saatava loppumaan niin, että tällä menee jatkossa yhtä huonosti kuin itsellä.

Ja sitten on pohjalaista kateutta. Sen tuntee siitä, että jos naapurilla menee hyvin, niin osoittaahan se - ryökäle sentään - että myös itsellä voi mennä yhtä hyvin. Ja johtaa sitten tuumasta toimeen eli intoon yrittää ja ahkeroida.

Edellä mainitut tunnetaan myös suomalaisena ja amerikkalaisena kateutena. Joka tapauksessa niistä pääsemme siihen, miksi ahneus ja kateus toimivat taloudellisen toimeliaisuuden moottoreina. Ahneus ja halu näyttää muille saavat ihmiset yrittämään - mikäli siitä saa palkkion eli palkan. Tällaisen kannustimen puutehan lienee ollut tärkein syy siihen, että 1900-luvun sosialistinen kokeilu päättyi taloudelliseen katastrofiin.

Kainuulainen kateus puolestaan ajaa yhteisön alenevaan kierteeseen, jossa muita paremmin menestyneet on saatava pudotettua jalustaltaan. Tämä asia puolestaan lienee ollut merkittävä silloin, kun Lenin ja kumppanit kaatoivat tsaarin hallinnon ja etenkin tuhosivat Venäjän hyvinvoivan keskiluokan. Ja lienee edelleen yksi poliittisen vihervasemmiston ääneen lausumattomista motiiveista.

Pohjaton ahneus on puolestaan keskeinen tekijä siinä, kun taloustoiminta ajautuu harmaalle alueelle tai jopa rikolliselle tielle. Se kyllä saa aikaiseksi taloudellista toimeliaisuutta, mutta johtaa lopulta parhaiten menestyneiden väärinkäytöksiin. Lieneekö tämä tapa taustalla silloin, kun yritykset hakeutuvat kartelleihin tai rikollisjoukot tappelevat huumereviireistään?

Lopuksi on terve ahneus. Sekin toimii moottorina taloudelle, mutta ei hairahdu väärinkäytöksiin. Terve ahneus lieneekin se motivaattori, jonka varassa suunnittelematon ja kaoottinen markkinatalous voitti viime vuosisadan ideologisessa kilpailussa järjestelmällisen ja suunnitteluun perustuvan sosialismin.

Vaarana tässä ahneuden lajissa on kuitenkin aina se, että vähemmän menestyvien kainuulainen kateus kasvaa epästabiloiden yhteiskunnan. Eikä rehellisenkään ahneen kantti välttämättä kestä silloin, kun palkkio pohjattomasta ahneudesta on liian suuri.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko syyllinen veroja pakoileva vai järjestelmän rakentaja?
EU:lta miljoonia euroja Suomen köyhille
Mielenosoitukset Wall Streetiltä Helsinkiin ja Roomaan

Professorin Ajatuksia ti 21.08. 22:25

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Professorin Ajatuksia

Professori on ammattitutkija, ja tullut valituksi professuuriin 2000-luvun alkupuolella. Kirjoitan blogia nimimerkillä voidakseni kommentoida vapaasti asioita, joista kaikki eivät välttämättä ole oikeaoppisia tai vallitsevan politiikan mukaisia.

tuoreimmat

Miksi puhumme maahanmuuttajien, mutta emme kantaväestön seksuaalirikoksista?

Klo 10:31.

Kai Mykkänen ilmoittautui älyllisesti epärehelliseksi

pe 18.01. 23:35

Oulun tapauksen poikimaa huumoria

ke 16.01. 23:09

Mitä Sipilä ja Kekomäki jättivät kertomatta?

ma 14.01. 23:35

Uusi ulottuvuus totuuden jälkeiselle ajalle

su 13.01. 10:25

Oulun tapahtumien poliittinen jälki on vahvempi kuin Turun terrori-iskun

pe 11.01. 23:59

Valehteliko poliisi virkavastuulla Oulun raiskaustapauksissa?

to 10.01. 23:41

Väkivaltaa Bremenissä

ke 09.01. 23:13

Feministisiä kulttuuriuutisia

ti 08.01. 22:26

Populistista harhaanjohtamista

ma 07.01. 22:29

blogit

Vieraskynä

Vihapuhe on ihmisoikeus

ke 09.01.2019 17:44

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa -luentosarja alkaa

la 12.01.2019 00:06

Professorin Ajatuksia

Miksi puhumme maahanmuuttajien, mutta emme kantaväestön seksuaalirikoksista?

su 20.01.2019 10:31

Jukka Hankamäki

Valloitettujen valtioiden ja totalitarismien tunnusmerkkejä

pe 18.01.2019 23:42

Petteri Hiienkoski

Pääministerin falskit selitykset

ma 14.01.2019 00:14

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Perussuomalaiset ovat ratkaisu

ma 14.01.2019 17:38

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Orpo uhrasi lastemme turvallisuuden tietoisesti

to 17.01.2019 20:00

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Tapaus Hedayatullah Safi ja kansliapäällikkö Nerg

su 20.01.2019 10:34

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Elina Grundström on maineriski JSN:lle

to 20.12.2018 16:13

Heikki Porkka

Arvopohjista ja pedofiliasta

to 17.01.2019 10:50

Olli Pusa

Uutta turvapaikanhakija-aaltoa valmistellaan

to 17.01.2019 22:31

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Kuinka paljon puolue vastaa kannattajakuntaansa ?

la 22.12.2018 19:13

Reijo Tossavainen

On sinisten kotiinpaluun aika

la 19.01.2019 18:54

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Tavallinen tapaus

su 20.01.2019 10:32

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40