Blogi: Jukka Hankamäki, to 21.03.2019 01:44

Miksi vaalikoneiden tuloksiin ei kannata luottaa? - Vältä kysymysten ja suositusten miinat

Useimmat tiedotusvälineet ovat saaneet vaalikoneensa julkaistua. Vaalikoneet ovat kuitenkin vaarallisia sekä ehdokkaille että äänestäjille. Pahimmassa tapauksessa niillä johdetaan molempia harhaan, ja monet ovat asian huomanneet.

En puhu tässä nyt laskukaavoista, joiden mukaisesti koneet antavat ehdokassuosituksia. Niissäkin on kritisoimista, kuten Helsingin Sanomien tapa muokata algoritmejään osoittaa. Lehti laati koneensa sellaiseksi, että se painottaa ensisijaisesti puoluetta ja vasta puolueen kautta ehdokasta.

Lehden alkuperäinen algoritmi oli puoluetta painottaessaan epärehellinen. Sen oikeutusta ei voi johdella väitteestä, että Suomessa on käytössä listavaali, jossa ääni menee myös puolueelle. Asiahan on niin, että puolueen saama tulos riippuu olennaisesti siitä, keitä henkilöitä äänestäjät äänestävät, ja siksi henkilökohtaisen painotuksen tulisi ratkaista.

Sekä perussuomalaiset että vihreät saivat Helsingin Sanomien koneesta kummallisia suosituksia, kunnes lehti muutti algoritmiaan. Lehti saattoi yrittää vaalivaikuttaa tiettyjen puolueiden hyväksi.

Mutta vaalikoneiden ongelma on myös sisällöllinen. Vaalikoneissa asetetaan johdattelevia kysymyksiä tai väitteitä, joita leimaa jokin vahva ennakko-olettamus. Lisäksi vaalikoneissa hyödynnetään epätäydellisen tiedon harhaa. Otetaanpa esimerkki kummastakin.


Esimerkki 1 (johdattelu)

Helsingin Sanomien vaalikoneessa esitettiin väittämä (3): ”Suomen sosiaaliturvassa olisi syytä siirtyä kansalaispalkan eli vastikkeettoman sosiaaliturvan suuntaan.

Väite sisältää ennakko-oletuksen, että perusturvan kehittämisessä ylipäänsä suunniteltaisiin siirtymistä kansalaispalkkaan, jota maksettaisiin kaikille. Näinhän ei ole. On puhuttu enintään perustulosta, jolla tarkoitetaan sosiaalietuuksien tilkkutäkin korvaavaa järjestelmää. Sen kautta ei jaettaisi mitään entistä enempää, vaan kohde ja myöntöperusteet vaihtuisivat. On myös puhuttu yleistulosta, jolla viitataan samaan asiaan, mutta ei esimerkiksi mihinkään Soinivaaran mallin mukaiseen kansalaispalkkaan.

Edelleen: perustulo ei välttämättä olisi vastikkeeton, kuten väittämässä esitetään. Kaikessa sosiaalisessa vaihdossahan syntyy aina näkymätön jäännöstekijä, joka on sosiaalinen velka yhteiskunnalle. Olennaista onkin se, kuinka tuo tasehäiriö kuitataan.

Ainoa oikea vastaus on olla eri mieltä itse väittämästä. Vastasinkin, että ns. perustulo ei välttämättä merkitse vastikkeettomuutta. Vapauttaessaan kannusteloukuista perustulo mahdollistaisi arvotuotantoon osallistumisen osa-aikatyön lisäksi myös muun toiminnan tai opiskelun muodossa. Siten perustulo voisi tuottaa vastiketta!

Näin kävisi etenkin, jos perustulo vastikkeellistettaisiin. Sitä paitsi Suomessa on jo nyt käytössä eräänlainen perustulo, joka koostuu työttömyysetuuksista, asumistuesta ja toimeentulotuesta. Juuri nykyjärjestelmä on vastikkeeton, sillä se vaatii ihmistä olemaan toimeton ja rankaisee (eli polttaa työttömyysetuudet) toimintaan osallistumisesta.

Keskeinen kysymys olisi, pitäisikö Suomeen luoda perusturvajärjestelmä, joka vapauttaisi ihmiset kannusteloukuista ja rohkaisisi yritteliäisyyteen. Tähän vastaukseni olisi ”kyllä”.

Kuten huomaatte, kysymyksillä toimitukset voivat ohjailla kansalaisten ja äänestäjien mielipiteiden kohtaamista. Vastoin kuin Helsingin Sanomien Esa Mäkinen väitti vaalikoneensa julkaistessaan, koneet voivat siis johtaa äänestäjiä harhaan.

Siinä yhteydessä Mäkinen totesi: ”HS:n vaalikone suosittelee ensisijaisesti puoluetta ja vasta toissijaisesti ehdokasta. Tämä johtuu siitä, että suomalaisessa vaalijärjestelmässä ääni menee ensisijaisesti puolueelle.” Hän myös jatkoi: ”Viime syksynä julkaisimme useasti HS.fi:ssä ehdolla olevia kysymyksiä ja pyysimme lukijoilta kommentteja. Palautteen ja testivastausten perusteella teimme uusia kysymyksiä ja karsimme huonoja.”

Tosiasiassa sondeeraus, eli kysymysten muokkaus tunnustelun perusteella, ei kuulu tutkimukselliseen toimintaan. Kyseessä lienee manipulaatio jonkin puolueen hyväksi.


Esimerkki 2 (epätäydellisen tiedon harha)

Toisena esimerkkinä olkoon MTV3:n vaalikoneen väittämä numero 17: ”Turvapaikan hakemisen pitää tapahtua EU:n rajojen ulkopuolella sijaitsevissa keskuksissa.

Ajatus voi miellyttää monia maahanmuuttokriitikoita, sillä se luo mielikuvan, että ”hei, näin päästään eroon turvapaikanhakijoiden tulovirrasta, joten kannattaa olla samaa mieltä!”

Oikeasti kannattaisi olla eri mieltä, kuten olenkin, sillä ajatuksessa on koira haudattuna. Perusteluni on seuraava.

Ehdotus ei sulkisi ovia pakolaisuudelta vaan siirtäisi pakolaisuuden perusteet harkittaviksi EU:n ulkopuolella sekä antaisi ratkaisuvallan lähtömaiden tai YK:n käsiin.

Turvapaikanhakijahan pakolaisesta tulee maasta paettuaan (pois lukien pakolaisstatuksen saaneet). Jos turvapaikkaa voisi hakea lähtömaassa, hakeminen tapahtuisi lähtömaan suostumuksella ja siis suojeluksessa.

Tällaista ”lähtöselvitystä” ei pidä ”paettaviin” maihin perustaa. Mikäli vielä pakolaiskiintiötä laajennettaisiin ja voiteluaineeksi otettaisiin Kai Mykkäsen (kok.) varta vasten allekirjoittama GCM-asiakirja, olisimme pulassa.

Ilmasillasta tulisi todellakin ”sopimus turvallisesta, järjestelmällisestä ja jatkuvasta muuttoliikkeestä”, kun YK:n viranomainen löisi turvapaikkahakemukseen pakolaisleiman, ja kyyti Euroopaan alkaisi valtioiden voimatta enää vastustaa, toisin sanoen käännyttää, palauttaa tai karkottaa.

Turvapaikanhakijaksi rekisteröitymisen pitää edelleenkin tapahtua ensimmäisessä turvallisessa maassa. Jokaisella suvereenilla valtiolla on ja tulee jatkossakin olla oikeus päättää itsenäisesti rajavalvonnastaan, väestöpolitiikastaan ja oleskelulupien sekä kansalaisuuksien myöntämisestä tai kieltämisestä. Kannatan kyllä ”tuloselvityksen” perustamista palautettavien alkujuurille, ja käsittelin aihetta tarkemmin täällä.

Näitä tapahtumaketjuja ja dominovaikutuksia kysymykseen vastaavat ehdokkaat ja äänestäjät eivät välttämättä tunne, joten väittämä on petollinen, ja vaalikoneesta tulee helposti harhaanjohtavia ehdokassuosituksia. Kyseessä on siis epätäydellisen tiedon harha, joka voi toki leimata myös kysymyksen laatijoita itseään.


Johtopäätökset

Mitä merkitystä näillä vaalikoneita koskevilla huomioilla sitten on?

Vaalikoneet johtavat äänestäjiä harhaan, sillä kysymykset ovat usein kompia, ja niihin sisältyy miinoja. Ne sisältävät presuppositioita, jotka tuputtavat jotakin tiettyä ajattelumallia, vaikka olisi muitakin tapoja ajatella ja toimia. Kysymysten laatijoiden pitäisi taustoittaa lyhyesti, mitä mikäkin vastaus tosiasiassa merkitsee, jotta epätäydellisen tiedon harhalta vältyttäisiin. Näin tehdään tieteellisissä survey-kyselyissä.

Lisäksi äänestäjät vastaavat kysymyksiin usein tuntemustensa perusteella, jolloin koneet kohtauttavat äänestäjien kanssa vain ne ehdokkaat, jotka ovat myös vastanneet pelkkien fiilisten perusteella! Valikoimalla ”arvokysymyksiksi” asenteita kuumentavia väittämiä vaalikoneet seulovat ehdokkaita tiedotusvälineiden pillin mukaan.

Vaalikoneiden kysymykset ja väittämät ovat usein irrallisia, esitteleviä ja pinnallisia eivätkä edusta mitään kokonaista maailmankatsomusta tai arvoperustaa varsinkaan, kun niin sanotut arvokysymykset liittyvät arvostuksiin eivätkä arvoihin.

Tästä seuraa, että äänestäjien ei kannata uskoa vaalikoneiden antamia tuloksia vaan luottaa itseensä ja äänestää niitä ehdokkaita, jotka oikeasti tietävät ja tuntevat asiansa ajajiksi. Erityisesti perussuomalaisen puolueen kannattajien keskuudessa on tärkeää pysyä tarkkana, sillä valtamedia manipuloi ja sondeeraa asioita lähes jokaisessa asiakysymyksessä.

Tämä on osa politiikan niin sanottua medioitumista, eli tiedotusvälineiden pyrkimystä käyttää poliittista valtaa. Valikoivan journalismin lisäksi median syömähammas puree myös ehdokkaiden ja äänestäjien kohtaamiseen ”algoritmiksi” sanotun mekanismin kautta.

Olen itse täyttänyt Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Alma Median, Yleisradion, MTV3:n, Helsingin Uutisten, Maaseudun Tulevaisuuden ja muutamien järjestöjen, kuten Omaishoitajaliiton, Ekomodernistien, Luovien alojen ja Nuorisoallianssin vaalikoneet. Ylivoimaisesti asiallisimmaksi osoittautui Päivän Byrokraatin vaalikone ja sen sata kysymystä.


Jukka Hankamäki
FT, VTT
Projektitutkija Suomen Perustassa

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki

 

Jukka Hankamäki to 21.03. 01:44

Jukka Hankamäki

FT, VTT, filosofi, tutkija Suomen Perustassa.

tuoreimmat

Koronaviruksen lentoon lähtö: näyttö vihervasemmiston viisaudesta

to 21.05. 23:13

Pidä varasi kansalainen, tai muuten henkilöpaperisi revitään

la 16.05. 23:14

Mitä kaikkea ilman tullaankaan toimeen

ma 11.05. 23:20

Jälleenrakentaminen ja loputtomien kriisien aika

su 03.05. 22:23

Turvapaikkapoliittinen kuolemalla huijaus? - Lavasteet kuin Shakespearen tragediassa

ti 28.04. 23:28

Business Finland - Korruptiivisen Suomen kuva ja kukkanen

to 23.04. 18:36

Koko Suomi sairastaa

su 19.04. 22:50

Kenttäpostia viruspolitiikan vainioilta

la 11.04. 20:20

Korona on joukkotiedotuksen henkinen AIDS

pe 20.03. 23:49

COVID-19 on vain biouhkien torjuntaharjoitus - Mitä kriisinhallinta on?

ke 18.03. 22:24

blogit

Vieraskynä

Pedofiilipropagandaa sukupuolentutkimuksen peruskurssilla

la 16.05.2020 23:43

Juha Ahvio

Se on salaliittoteoria!

to 21.05.2020 23:17

Professorin Ajatuksia

Mitä tehdä terroristivaimoille ja heidän lapsilleen

ti 02.06.2020 23:46

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Koronaviruksen lentoon lähtö: näyttö vihervasemmiston viisaudesta

to 21.05.2020 23:13

Petteri Hiienkoski

Koronavirustaudin maailmanlaajuinen tuhovoima pandemiavertailussa

la 09.05.2020 16:34

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Nyt vain kiltisti maksatte, sanoo herrat EU:n

to 28.05.2020 14:06

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Logged in: Loisivatko hikikomoreiksi vetäytyneet suomalaisnuorukaiset?

ma 20.04.2020 01:30

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

"Bongoryhmä" Unkarin kimpussa?

ti 02.06.2020 23:48

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Mikä ihmeen Woke?

pe 21.02.2020 00:16

Heikki Porkka

Älä koskaan luota Ylen uutisointiin tarkistamatta faktoja

ti 28.04.2020 09:51

Tapio Puolimatka

Sukupuoli muutoksessa

ke 19.02.2020 21:42

Olli Pusa

Wollt ihr den totalen Krieg?

ti 02.06.2020 00:03

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Poikkeukselliset ajat

to 16.04.2020 12:37

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Monikulttuurisuus tuhoaa luottamuksen yhteiskunnassa

to 21.05.2020 23:28

Timo Vihavainen

Nähdä Kuola ja kuolla.

ti 02.06.2020 23:47

Matti Viren

Kuka pelastaa kunnat?

to 21.05.2020 23:15