Blogi: Mikko Paunio, to 18.04.2019 16:04

YLE: "Kunhan vain osaat takoa kyrpänä kontenttia"

Synopsis: YLE:n ”I love muovi”-kampanja on suurella rahalla tehtyä göbbelsmäistä propagandaa. SITRAn jäteasioita tuntemattomat toimijat ovat osaltaan tähän kampanjaan ilmeisesti tuoneet sisältöä. SITRA käy kovaa kampanjaa kulisseissa jätteenpolttoa vastaan ilmastonmuutokseen torjuntaan vedoten, vaikka EU:n komission virallinen syväanalyysi hiilineutraalista ”kukoistavasta Euroopasta” lähtee käsityksestä, että jätteen poltto pitäisi melkein kaksinkertaistaa EU:ssa 100 miljoonaan tonniin/v vuoteen 2050 mennessä.

YLE on puolen miljardin vuotuisilla verotuloillaan käynyt härskiä kampanjaa minua yksittäistä kansalaista vastaan olemattomin tiedoin ja taidoin pelkästään mielikuvatasolla.

Julkinen sana – YLE mukaan lukien - on pimittänyt suurelta yleisöltä sen, että EU on megaluokan ympäristörikollinen, koska muovin kierrätyksen nimissä se vie hyväuskoisten ihmisten erilliskeräämää muovijätettä miljoonia tonneja köyhiin maihin ja lopulta valtameriin. EU:lla on 100 % mandaatti ympäristönsuojelussa ja tämän vuoksi myös Suomen hallitus ja meppimme ovat myös vastuussa ongelmasta. YLE ja V-media viime kesänä tähdensivät suomalaisten olevan syyttömiä valtamerten roskaantumisongelmaan.

Norja yrittää nyt tämän kuukauden lopussa estää EU:n muovin dumppauksen valtameriin, mutta veikkaukseni on, että vihreä kierrätysteollisuus kykenee estämään Norjan ehdottaman muutoksen YK:n vaarallisia jätteitä reguloivaan Baselin sopimukseen.

YLE tai HS eivät ole informoineet Norjan ehdotuksesta suurta yleisöä. Miksi?

Komissaari Jyrki Kataisen lempilapset eli EU:n kiertotalouspaketti ja juuri hyväksytty pillidirektiivi tulevat maksamaan maltaita EU:n jäsenmaille ja luvassa on niiden toimeenpanossa vain haittoja, hammastenkiristystä ja syvenevää epäluottamusta EU:ta kohtaan.

Tässä siis vähän ”kyrpänä kontenttia” kohdakkoin pidettäviin Eurovaaleihin.

Tämä blogi perustuu Keravan demareiden ja Työväen Sivistysliiton 8.4. ”Kiertotalous ja Suomi” keskustelutilaisuudessa ja uudelleen 9.4. Pakkausalan ympäristökonferenssissa pidettyyn samaiseen puheenvuoroon.

Suuri kuva

Suomessa niin kuin muissakin teollisuusmaissa vain pieni osa – Suomessa kaksi prosenttia - maassa syntyvästä jätteestä on yhdyskuntajätettä. Ylävirrassa eli alkutuotannossa, kaivannaisteollisuudessa muussa teollisuudessa, ja tukkukaupassa uudelleen käyttö ja kierrätys on tehokasta ja materiaalivirrat kymmeniä tai jopa satoja miljoonia tonneja ja jätteitäkin syntyy yli 100 miljoonaa tonnia.

Näin kiertotalouskeskustelu alavirran vuotuisesta 2,8 miljoonasta yhdyskuntajätetonnista on lähtökohtaisesti ongelmallista tai jopa pakkomielteistä, koska todelliset materiaaliset resurssisäästöt voidaan saada käytännössä vain ylävirrassa.

Metallien kierrätys on suuri menestystarina, mutta ne saadaan talteen myös valittaessa polttoratkaisu ylimitoitetun kierrätyksen sijaan jätehuollon runkostrategiaksi. Suomessa on tällä hetkellä liian vähän polttokapasiteettia ja osa yhdyskuntajätteestä lähetetään Ruotsiin ja Viroon poltettavaksi. Paineita on nyt polttaa myös lietteet biologisen käsittelyn ongelmien sekä orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vuoksi. Japani muuten polttaa lähes 100 % lietteistään ympäristönsuojelullisista syistä (1).

Biojätteiden kierrätyksen alkuperäinen idea eli palauttaminen maatalousmaahan humuksen suojelun nimissä ei koskaan toteutunut, mm. koska kasvitautiriskit ovat niin merkittävät, eivätkä kuluttajat halua yhdyskuntajätteestä erotettua kompostoitua biojätettä pelloille. Biojätteen kierrättämisen hyödyt ovat siten olemattomat. Lisäksi se sitoo huomattavia resursseja ja aiheuttaa ympäristö- ja hajuhaittoja.

Paperi kiertää vain 2-3 kertaa, jonka jälkeen se on poltettava. Paperin kierrätys aiheuttaa myös ympäristöhaittoja mm. mikromuovipäästöjä jätevesiin siistauksessa.

Yhdyskuntajätteen pakkausmuovi ehkä PET-pulloja lukuun ottamatta on lähes mahdotonta kierrättää likaisuutensa ja siksi että muovilaatuja on satoja, eikä elintarviketeollisuus voi pakata uusiomuoviin elintarvikkeita hygieniasyistä. Maailman uusiomuovin tuotanto on häviävä pientä verrattuna neitseellisen muovin tuotantoon. Neitseellisen muovin tuotanto on nyt yli 350 miljoonaa tonnia vuodessa ja se lisääntyy nopeasti. Mainittakoon, että toisen tärkeän pakkausmateriaalin eli selluloosan globaali tuotanto on myös noin 350 miljoonaa tonnia per vuosi.

Keskityn seuraavassa muovipakkauksiin, jotka ovat nyt kiertotalous- ja ilmastomuutoskeskustelun keskiössä. Muovipakkausten osuus yhdyskuntajätteessä olevasta muovista on n. 60 %. Aloitan ensin muovipaniikista ja päätän esitelmäni siihen, mikä jätehuollon strategia tukisi parhaiten ilmastonmuutoksen hillintää ja pyrkimystä kohti hiilivapaata Eurooppaa vuoteen 2050 mennessä tukeutuen Euroopan Unionin komission julkaisuihin.

Muovipaniikki

Maailmanlaajuinen muovipaniikki alkoi lopullisella tavalla maailman tieteen ykköslehdessä eli Science-lehdessä helmikuussa 2015 julkaistun tutkimuksen myötä. Siinä yhdysvaltalaistutkijat Jenna Jambeck ja kumppanit arvioivat valtameriin maailmanlaajuisesti joutuneen muovijätteen määrää (2). Tutkimuksen mukaan ehkä noin kahdeksan miljoonaa tonnia muovia joutuu vuosittain tavalla tai toisella maailman meriin, joskin tähän lukuun sisältyy suuri epävarmuus. Artikkelin julkaisemisen (jälkeen TV-ruutu ja sanomalehtien etusivut täyttyivät maailman valtameriin joutuneesta muovisaasteesta ja muoviähkyyn kuolevista valaista ja muista mereneliöistä. Somekin räjähti.

Valtamerien muoviroskat nousivat lopulta poliittisella agendalla G7-huippukokouksen asialistalle kesällä 2018. Innokkaimmat kansainvälisen ympäristöpolitiikan toimijat ovat ehdottaneet jopa Pariisin sopimuksen kaltaista säätelyä muovipaniikin myötä.

Muovin dramaattiset myönteiset vaikutukset modernille elämän menolle unohtuivat tyystin. Tuskin monikaan tietää, että parantunut ruokahygienia saa paljolti kiittää muovista tehtyjä elintarvikepakkauksia ja kylmäketjua siitä, että yhdyskuntajätteessä olevan biojätteen määrä on romahtanut (3).

EU sääti ongelmia huonosti ratkovan pillidirektiivin muovipaniikin vuoksi

Muovipaniikin myötä EU laati Itävallan johdolla nopeasti pillidirektiivin, jolla kielletään EU:ssa kertakäyttömuoveja. Kun pelko ja hysteria ovat konsultteina, syntyy sutta ja sekundaa. Vaikka EU:n virallisessa lehdessä julkaistun pillidirektiivin painomuste on tuskin kuivunut, hallinnossa tiedetään jo, että direktiivin tulkintaerimielisyydet ovat mittavat.

Jos komissaari Jyrki Kataisen johdolla tehty valmistelutyö olisi huomioinut sen itsensä kirjoittaman muovistrategian (4), heidän olisi pitänyt ymmärtää, että pillien kieltäminen ei paljoa auta. Strategian lopusta käy nimittäin peitellysti ilmi, että komissiossa kyllä tiedostettiin EU:n jätemuovin dumppaamisen köyhiin maihin olevan aito ongelma.

EU:n muovistrategian mukaan EU-maat vuotavat aluevesilleen melko vähän muovia ehkäpä Välimerta lukuun ottamatta. EU on kuitenkin valtamerien muoviroskaajana megaluokan ympäristörikollinen. Pillidirektiivin lähtökohtana oli frekvenssitutkimus, jossa kerättiin tietoa EU:n uimarannoilta poimitun muoviroskan laadusta.

Mikäli EU olisi halunnut edistää ympäristönsuojelua, yhteisölainsäädäntötyön lähtökohtana olisi pitänyt olla se, miten täysin EU:n toimivallassa olevaa lainsäädäntöä pitäisi kehittää, jotta EU:sta ei vietäisi holtittomasti erilliskerättyä tai kaatopaikkalajittelussa syntyvää muovijätettä kierrätyksen nimissä köyhiin maihin ja lopulta valtameriin. Muistutan, että tätä jälkimmäistä näkökulmaa ei muovipaniikin käynnistäneestä Science’n artikkelista löytynyt.

Maailman johtavassa tiedelehdessä valtava vihreää kierrätysteollisuutta hyödyttänyt virhe

Tähän näkökulmaan liittyen löysin em. Science-lehden artikkelista todella merkittävän vihreän kierrätysteollisuuden synnit piilottaneen virheen.

Science-lehden muoviartikkeli ei nimittäin ollut ottanut kansainvälistä kauppaa huomioon laskelmissaan. Pitkin 2000-lukua teollisuusmaista myytiin enenevästi ja lopulta noin kahdeksan miljoonaa tonnia per vuosi hyväuskoisten ihmisten erilliskeräämää tai kaatopaikkalajittelussa erotettua huonolaatuista kotitalouksien paalattua muovijätettä Kiinaan.

EU on megaluokan ympäristörikollinen

Euroopan Unioni oli viime vuodet vuotuisella vajaalla neljällä miljoonalla tonnilla globaalitoimijoista suurin ympäristörikollinen eli sananmukaisesti megaluokan Laivuri ”Ojaranta”.

Laivuri Jukka Ojaranta tuli melkein neljäkymmentä vuotta sitten kuuluisaksi, kun hän otti huolehtiakseen - huokeaan hintaan - ongelmajätteitä ja dumppasi ne sitten Itämereen. Nyt kansainvälisen jätehuoltoyhdistyksen (ISWA) raporteista selviää, että vihreä kierrätysteollisuus on naamioinut muovin kierrätykseksi usein myös Baselin sopimuksen kieltämää vaarallisten jätteiden vientiä kehitysmaihin.(5)

OECD-maiden kehittyneen jätehuollon piiristä on viety jopa 1000 miljoonaa tonnia määriä kierrätysjätettä olosuhteisiin, joissa jätehuollon piiristä vuotaa ympäristöön jopa liki 10 % (Kiina) mm. jätteeksi päätyvästä muovista. Tästä syystä yhdysvaltalaistutkijat aliarvioivat Sciencen artikkelissaan meriin kumulatiivisesti joutuneen muoviroskan määrää tuntuvasti alakanttiin.

Jenna Jambeck myönsi virheen minulle sähköpostissa, joka minulla on tallella. Hän lupasi uutta parempaa tietoa minulle sähköpostissa, kunhan heidän uusi tutkimuksensa julkaistaan.

Kiinaan viety 106 miljoonaa tonnia muovijätettä ”kierrätyksen” nimissä

Myöhemmässä artikkelissaan Jambeck ja kumppanit viittaavat tietoon, jonka mukaan Kiinaan vietiin vuosien mittaan peräti 106 miljoonaa tonnia (6) muovijätettä kauhistuttavin seurauksin. Googlaamalla sanoilla plastic ja China, kaikki voivat katsoa tätä vihreän jätepolitiikan ja kiertotalouden aiheuttamaa ympäristökaaosta.

Kiinaan vietiin siis muunkinlaista kierrätysjätettä mm. jätepaperia vielä muovijätettä paljon suurempia määriä eli vajaa 100 miljoonaa tonnia vuodessa. Laivat Kiinasta veivät rikkaisiin maihin kulutuselektroniikkaa ym. ja palasivat takaisin jätelastissa. Nyt ne palaavat Kiinaan tyhjinä tai pysähtyvät kotimatkallaan jätelastissa jossain muussa Aasian maassa.

Myös Suomi on osallistunut näihin roskan levitystalkoisiin, vaikka toisin valtamediassa väitettiin viime kesänä laajalti. Lisäksi Suomi ja suomalaiset mepit ovat tietenkin osasyyllisiä, koska toimivalta ympäristönsuojelussa on 100%:sti Euroopan Unionilla.

Ympäristö- ja terveyssyistä Kiina joutui 2018 alussa lopettamaan kaiken kierrätysjätteen tuonnin ja näin esimerkiksi EU on joutunut etsimään uusia vientikohteita muoviroskalleen, joissa jätehuollon järjestäminen on Kiinaakin alkeellisempaa (7).

Vain pieni osa huonolaatuisesta Kiinaan viedystä muovista lopulta päätyi uusiomuovin raaka-aineeksi. Kiinassa puolilaittomat nyrkkipajat hankkivat mm. EU:sta tuotua muoviroskaa jalostaakseen siitä uusiomuovin rakeita. Todennäköisesti suurin osa tuodusta jätemuovista on joko palanut avotulella tai levinnyt ympäristöön ja jokien kuljettamina valtameriin. Esimerkiksi 16.6.2014 The Guardian lehti julkaisee jutun, jonka kuvituksesta nähdään terveydelle haitallista sankkaa savusumua Pekingissä kierrätysmuovin palaessa avotulella (8).

Kestävän kehityksen politiikat eivät pidä sisällään jätehuollon kehittämistä kehitysmaissa

ISWA:n 2017 julkaistussa valtameriraportissa (9) annetaan peukalosääntö, jonka mukaan kolme neljäsosaa valtamerien muoviroskaongelmasta johtuu siitä, että jätteitä ei kerätä ja yksi neljäsosa ongelmasta johtuu siitä, että jätehuollon loppukäsittelyn tekniset ratkaisut ja kuljetuksen ja keräyksen logistiikka vuotavat muovia ympäristöön.

Lähes mahdoton muovin kierrätysprosessi tarvitsee kierrätettävän muovin painoon nähden kolminkertaisen määrän vettä, kun jätemuovi pestään. Lopuksi kuluu suuret määrät energiaa kuivatukseen (10). Lisäksi muovi-/ilmastoahdistuneet kansalaiset pesevät kotona jugurttipurkkinsa runsaalla lämpimällä vedellä estääkseen erilliskerätyn muovijätteen hajuongelmat pihoillaan olevista keräysastioista. Uskallan väittää, että em. syistä muovin kierrätyksen hiilijalanjälki on voimakkaasti positiivinen. Viimeistään tämä osoittaa, että muovin kierrätyksellä ja kestävällä kehityksellä ei ole mitään toistensa kanssa tekemistä.

Muovin erilliskeräyksellä maailmanlaajuisesti tuotetun uusiomuovin määrä on siis murto-osa neitseelliseen muovin uustuotantoon verrattuna, eikä tämä huonolaatuinen kalliisti verorahoin tuotettu muovi siis kelpaa esimerkiksi elintarvikepakkauksiin.(7)

Nykyistä vihreää kehityspolitikkaa voidaan syyttää myös siitä, että jätteitä ei kerätä, koska Norjan Työväenpuolueen pääministeri Gro Harlem Brundtland henkilökohtaisesti hylkäsi 1980-luvun puolivälissä Kestävän Kehityksen perusteoksesta eli hänen johtaman Maailmankomission ”Yhteinen Tulevaisuutemme” raportista tuohon asti kehityspolitiikan keskiössä olleen kaupunkien sanitaatio-ohjelman. Tämän jälkeen kaupunkien sanitaatioon liittyvät peruskysymykset – kuten jätehuollon kehittäminen - sysättiin syrjään muodikkaiden ympäristöagendojen tieltä hyvin kielteisin seurauksin.(7)

Vihreät kierrätyspolitiikat ja teknologiat edistävät hyvin monipuolisesti ympäristön (mikro)muoviroksaantumista

Kaiken kukkuraksi vihreän kiertotalouden yhdyskuntajätteiden kierrätystä taloudellisesti ja poliittisesti ohjaava kiertotalouden ideaan pohjaava jätepolitiikan sääntely, sen edistämät logistiikat ja loppukäsittelymuodot kaikki vuotavat muovia tai mikromuovia ympäristöön (9). Lista on hengästyttävä, mutta se pitää sisällään niin tuottajavastuuseen perustuvan ympäristöä roskaavan aluekeräyksen kuin biologisen kiertotalouden loppukäsittelyn tekniikat (aerobinen kompostointi ja mädätys), paperin ja muovin kierrätyksen (siistaus aiheuttaa suuret mikromuovipäästöt jätevesiin) kuin myöskin edellä mainittu erilliskerätyn huonolaatuisen jätemuovin myynti ja dumppaaminen köyhiin maihin, joka jatkuu vain hieman hidastuneena nyt siis vielä Kiinaakin alkeellisempiin oloihin (7).

Norja tehnyt esityksen, joka lopettaisi pitkälti EU:n muovijätteen dumppauksen kehitysmaihin ja meriin

Maailmalla on nyt havahduttu väärän politiikan myötä synnytettyyn merien muoviroskaantumisongelmaan. Norja teki viime kesäkuussa YK:n Baselin vaarallisten jätteiden vientiä säätelevän sopimuksen sihteeristölle esityksen, että paalattu huonolaatuinen muovi lisätään sopimuksen liitteeseen. Tämä lopettaisi EU:n jätteensiirtoasetuksen takia muovijätteen viennin kehitysmaihin. Komissio ja ilmeisesti Suomi ovat nyt ympäristöneuvostossa tukemassa Norjan ehdottamaa vientikieltoa. En ole nähnyt, että meidän V-media olisi Norjan ehdotusta noteerannut?

Teollisuus vastustaa Norjan ehdotusta, koska Euroopasta puuttuu polttokapasiteettia tilanteessa, jossa esimerkiksi Isossa Britanniassa suurimmat muovijätevuoret näkyvät jo avaruuteen asti (11).

Itse arvelen, että suuret EU-maat vihreän kierrätysteollisuuden painostamina estävät Norjan esityksen läpimenon tämän kuun lopussa pidettävässä Baselin sopimuksen osapuolikokouksessa, koska Euroopasta puuttuu niin paljon jätteenpolttokapasiteettia.

Suurin piirtein samaan aikaan kun Norja teki em. esityksensä, allekirjoittaneen maailmanlaajuisen huomion saanut muovin kierrätystä kritisoinut raportti ”Pelasta Valtameret – Lopeta Muovinkierrätys” (7) julkistettiin kesäkuun lopulla 2018 Lontoossa.

YLE- ja V niin kuin Kettumedia karaktääriasassineerasivat minut kesällä 2018 ja uudelleen keväällä 2019

YLE ja V niin kuin Kettumedia tuomitsi minun raporttini äärioikeistolaiseksi valeuutiseksi, kun järjestäytyneelle rikollisuudelle palveluksia ja siitä talousrikoksista tuomion saanut Kirkko- ja Kaupunkilehden blogisti antoi siitä ensin tuomionsa (12). Tämäkään ei riittänyt sillä suuhuni laitettiin kesällä 2018 ja uudelleen keväällä 2019 (13) sanat, joissa olin muka väittänyt, että Suomesta viedään Kiinaan vielä erilliskerättyä muovia. Näin minut saatettiin tyrmätä asiantuntijaväittein aina VTT:tä ja SITRA:a myöten. Suuhuni laitettu väite on mieletön, koska kuulin lopullisen Kiinan varmistuksen 2018 tammikuun 1. päivänä alkavasta jätteiden tuontikiellosta Kiinan ympäristöministeriltä itseltään joulukuussa 2017. Satuin istumaan noin 10 metriä hänestä YK:n ympäristöjärjestön UNEP:n UNEA3-kokouksessa eli kuulin uutisen ”suoraan hevosen suusta” mm. ennen Suomen tiedotusvälineitä.

Sain pienen kosmeettisen korjauksen, kun valitin YLE:n johtoa myöten, että ”taas on tehty kyrpänä kontenttia”.

Nyt osana ”I love muovi”-kampanjaa YLE:llä hoetaan, että ”erilliskeräämäsi muovia ei viedä Kiinaan vaan Riihimäelle”. Vain hyvin pieni osa suomalaisesta yhdyskuntaperäisestä muovijätteestä päätyy Riihimäelle ja tästäkin osa poltetaan. Kuinka suuri osa tästä poltetaan, ei ole tarkasti tiedossa? Ruotsissa on lähimenneisyydessä paljastunut iso skandaali, kun ihmisten hyväuskoisesti kierrätykseen keräämä muovijäte päätyikin polttoon (14). Nyt lähes kaikki suomalaisten kotien muovijäte poltetaan sekajätteen joukossa joko Suomessa, Ruotsissa tai Virossa.

EU:n uusi kiertotalouspaketti edellyttää, että kotitalouksien likainen muovijäte kierrätetään 55 %:sti vuoteen 2030 mennessä kustannuksista ja haitoista välittämättä.

Ison Britannian Audit Office ja jopa punavihreä The Guardian päätyi raporttini kanssa samoihin loppupäätelmiin

Vajaan kuukauden perästä raporttini julkaisemista heinäkuussa 2018 Ison Britannian Suomen valtiontalouden tarkastusvirastoa vastaava Audit Office tuli samoihin johtopäätöksiin (15) raporttini kanssa.

Kun myöhäissyksyllä Ison Britannian ympäristövirastoon perustettu erikoisyksikkö, jossa mm. kolmen eläköityneen poliisin voimin aloitettiin erityistutkimus muovinkierrätyksen väitetyistä ongelmista, myös punavihreä The Guardian lehtikin joutui myöntämään, että vihreä muovinkierrätys on surkeasti epäonnistunut, ja että sen aiheuttamat ympäristöhaitat ovat valtavat ja että rikolliset tehtailevat muovinkierrätyksellä rahaa (16). The Independent’n otsikko viestii syyskuun alussa 2018 karusti, että ”kaikki mitä olet kuullut muovista ei pidä paikkansa ja että muovin kierrätys ei ole ratkaisu” (17).

Kun Kiinan muovin kierrätyksen musta-aukko sulkeutui 1.1.2018 ja kun pienemmät Aasian maat eivät kykene vastaanottamaan muoviroskaa yhtä paljon kuin Kiina kykeni, muovivuoret kasvavat rikkaissa maissa. USA:ssa on nyt miltei kokonaan lopetettu jätteiden kierrätys ja jätteet viedään siellä nyt taas kaatopaikoille (18). Australiakin hukkuu nyt muoviin, vaikka se yrittää dumpata sitä köyhiin maihin ja lopulta meriin epätoivoisesti (19). Tämän paljasti viime sunnuntaina Australian MOT eli ”60 minutes” ohjelma hölmistyneille ausseille. Lähes koko anglosaksisesta maailmasta mukaan lukien Kanada puuttuu nyt jätteenpolttokapasiteettia, mikä on johtunut siihen, että muoviähky on pahinta näissä maissa.

Vihreän jätehuollon aiheuttama systeeminen ähky koettiin jo 10 vuotta sitten Italian Napolissa

Vihreän jätehuollon systeemisen ähkyn esinäytös koettiin jo kymmenisen vuotta sitten alueellisesti Italian Campaniassa, kun Mafian kaatopaikat eivät lopulta enää kyenneet vastanottamaan mekaanisbiologisilla kaatopaikkalajittelulaitoksilla valmistettua RDF-polttoainetta eli ekopalloja. Niitä ei likaisuutensa vuoksi voinut polttaa rinnakkaispoltossa muun teollisuuspolttoaineen kanssa alkuperäisen vihreän ajatuksen mukaisesti.

Mustan aukon eli Mafian kaatopaikkojen sulkeuduttua, jätteen kuljettajat sanoivat irti jätteen haltioiden kanssa tehdyt sopimukset. Näin jätteet alkoivat pakkaantua syntypaikoille ja niitä poltettiin kaoottisesti Napolissa avotulilla. Lopulta sotilaat jouduttiin kutsumaan järjestyksenpitäjiksi ja vuosien myötä alueelle vihdoin rakennettiin valtava vuosittain 600 000 tonnia jätettä polttava arinapolttolaitos. Ennen polttolaitoksen valmistumista, Campanian jätteet vietiin kalliisti ympäri Eurooppaa aina Ruotsiin asti poltettavaksi.

Suomessa ympäristöministeriö kaavaili jätehuollossa Napolin mallia biojätestrategiantyöryhmän mietinnössä 2003. Sain osaltaan estettyä kyseisen mallin omaksumisen Suomeen pitkällä eriävällä mielipiteelläni.

Yhdysvalloissa kierrätys on siis kaikessa hiljaisuudessa lähes kokonaan lopetettu kunnallisin päätöksin, eikä sitä koeta enää moraaliseksi ja lailliseksi velvollisuudeksi. Päätöksiä ovat tehneet sadat ja taas sadat erityisesti demokraattijohtoiset kaupungit eli Donald Trumpilla ei ole osaa eikä arpaa tähän kehitykseen, vaikka moni niin toivoisi. Julkinen sana on siis viimeisen parin kuukauden sisällä USA:ssa havahtunut siihen, että USA ei enää kierrätä, mm. koska siihen ei ole rahaa.

Muistettakoon, että kierrätys USA:ssa samoin kuin kaikkialla muuallakin erityisesti anglosaksisessa maailmassa tarkoitti sitä, että hyväuskoisesti kierrätykseen erilliskerätyt roskat vietiin pois silmistä ja pois mielestä Kiinaan.

Komission kiertotalouskiemurat

Kaksi vuotta sitten Euroopan Unionin Komissio tiedotteessaan [COM(2017) 34 final], jossa se linjaa jätteenpoltosta kiertotalouden kontekstissa, se on ottanut kielteisen kannan jätteenpolton lisärakentamiseen. Komissio myös väittää, että kierrätyksellä eri jätteenkäsittelyn vaihtoehdoista voidaan saada paras tulos kasvihuonekaasujen hillinnässä. Kyseisessä asiakirjassa myös toistetaan tulkinta, jonka mukaan jätteen jalostaminen, kiinteiksi, nestemäisiksi tai kaasumaisiksi polttoaineiksi on energiahyödyntämistä Vantaan polttolaitoksella tapahtuvan sekajätteen polton tapaan. Se ei siis ole kierrätystä.

Hiljattain julkaistussa kiertotaloutta koskeneessa toimeenpanokertomuksessaan {SWD(2019) 90 final} komissio toistaa edellä mainitun tiedotteen jätteenpolttolinjaukset ja kertoo mm., että uusi perustettava koheesiorahasto ei sijoita rahaa uusiin jätteenpolttolaitoksiin. Viitatessaan EU:n muovistrategiaan kertomuksessa todetaan, että kaikki muovipakkaukset uudelleen käytetään tai kierrätetään 2030 mennessä ja että kiertotalouspaketti asettaa 2030 mennessä 55 % sitovan kierrätystavoitteen muovipakkauksille. Jo 2025 EU:ssa luvataan tuotettavan vuosittain erilaisia uusiomuovituotteita 10 miljoonaa tonnia.

Pörssiyhtiö Neste on antanut komissiolle vapaaehtoisen lupauksen osallistua näihin 10 miljoonan vuotuisen tonnin kierrätystalkoisiin. Yhtiö on antanut ymmärtää julkisessa sanassa, että sillä on suunnitelmat tuottaa muovidieseliä miljoona tonnia vuodessa. On kuitenkin muistutettava, että tämä ei ole kierrätystä eli tätä miljoonaa tonnia ei voida lukea em. 55 %:iin. Neste ei ole myöskään viestinyt, eivätkä toimittajat ole asiaa kyselleet, että hanke vaatii huomattavan julkisen tuen ja vaikeuttaa pysyvämminkin valtiontaloutta, koska todennäköisesti muovidieselille on annettava myös verohelpotuksia.

Hiljan julkaistu komissaari Jyrki Kataisen portfolioon kuuluva kiertotalouden toimeenpanokertomus [SWD(2019)90 final] huipentuu viittaukseen ennen joulua annettuun komission tiedonantoon [Com(2018)773 final] ”Puhdas maapallo kaikille - Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta”. Tiedonannossa kerrotaan ”Euroopassa EU:n nykypäätöksillä saavutettavista maapallon laajuisista edellä kävijyyden tuomista hyödyistä, kiertotaloudesta ja ilmastoneutraaliudesta, johon päästään erityisesti tuottamalla perusvoimaa biomassalla, millä turvataan Euroopan kunnianhimoiset teolliset pyrkimykset”. Sama biomassalinjaus löytyy myös YK:n ilmastopaneelin IPCC:n viime syksynä julkistetusta laajaa pelkoa herättäneestä 1,5 asteen erityisraportista (20).

Komission em. ”Puhdas maapallo kaikille” tiedonanto on kovin lyhytsanainen siitä, mistä biomassa otetaan. Tiedonannossa annetaan ymmärtää, että sitä ei pitäisi missään nimessä kerätä pelloilta eikä oikein metsistäkään, onhan vuoden 2018 lopussa hyväksytyssä uusiutuvan energian ns. RED II-direktiivissä säännöstöä, joka rajoittaa esimerkiksi liikenteen biopolttoaineiden raaka-aineiden keruuta metsistä, koska ne ovat hiilinieluja. Tämä keskustelu näkyy poliittisella tasolla mm. Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen välisessä nokittelussa siitä, kuinka paljon metsää saa korjata vuosittain. Myös kärkipoliitikot ovat osallistuneet tähän nokitteluun vaalitaistelun aikana.

IPCC:n erityisesti lapsissa ja nuorisossa dramaattisesti pelkoa herättäneessä 1,5 asteen erityisraportissa (21) on tärkeä viittaus Duke yliopistossa tehtyyn Drew Shindell’n ja kumppaneiden tutkimukseen (22). IPCC:n biomassalinjausta on pyritty perustelemaan kansanterveysnäkökulmasta nimenomaan tähän tutkimukseen tukeutuen. Tässä viitatussa avaintutkimuksessa annetaan kuitenkin hyytävä varauma, joka kuuluu vapaasti suomennettuna seuraavasti:

”Mikäli laajamittaisesti tukeudutaan ehkä koskaan toteutumattomiin toistaiseksi vain piirustuspöydällä oleviin bioenergialaitoksiin hiilidioksidin takaisinotolla ja varastoinnilla, se aiheuttaisi laajamittaista nälänhätää sekä laajamittaista luonnon ja vesivarojen tuhoa.”

Tämän varauman Drew Shindell puhuessaan maailman johtajille lokakuun lopulla 2018 Genevessä hän käänsi päälaelleen eli hänen viestinsä oli maailman dignitaareille, että 150 miljoonaa kuolemaa ehkäistyy 21. vuosisadalla, talous kukoistaa ja luontokin pelastuu, kun valitaan hänen advokoimansa 1,5 asteen bioenergiaan hiilidioksidin talteenotolla perustuva maailman pelastava tulevaisuus polku (21).

EU:n syväanalyysi kehottaa kaksinkertaistamaan jätteen polton 2050 mennessä, jotta EU:n hiilineutraaliustavoitteet voidaan saavuttaa

Edellä mainittu komission ”Puhdas maapallo kaikille” tiedonanto viittaa ennen YK:n ilmastoneuvottelumekanismin Katowicessa pidetyn 24. osapuolisopimuksen kokouksen alla komission tilaamaan ja julkaisemaan 400 sivuiseen raporttiin, joka selvittää yksityiskohtaisesti ajatellun tiekartan ilmastoneutraaliin Eurooppaan vuoteen 2050 mennessä.

Raportista vihoviimein selviää, mihin biomassaan EU aikoo tukeutua perusvoiman tuotannossa saavuttaakseen kiertotaloustiedonannonkin mainitseman hiilineutraaliuden ja kunnianhimoisen vihreän teollistamisen. Raportin sivulta 183 sekä leipätekstistä että kuvasta 84 selviää, että yhdyskuntajätteen poltto tulee lähes kaksinkertaistaa 100 miljoonaan tonniin vuodessa ja että jätteenpoltto on eräs tärkeimmistä primaarienergian lähteistä perusvoiman tuotannossa hiilineutraalissa Euroopassa.(23)

Mihin tämä EU:n 400 sivuisen raportin linjaus perustuu?

Vantaan Energian konsepti, jossa sekajäte palaa, on kaikista jätehuollon vaihtoehdoista ylivoimaisesti ympäristöystävällisin, koska mitä suorempaan ilman monimutkaista logistiikkaa ja ilman sekä rahallisia että energialisäpanostuksia jätteen sisältämä lämpöarvo otetaan talteen, sitä enemmän sillä kyetään vähentämään esimerkiksi Suomessa kivihiilen tuontia. Tämän yksinkertaisen perustotuuden on tuonut julki tutkimuksessaan Pipatti ja kumppanit VTT:llä jo vuonna 1996 (24).

Nesteen muovidiesel hanke edellyttää väistämättä tukeutumista työsuojelullisesti vaaralliseen kaatopaikkalajitteluun, koska tuottajavastuuseen perustuva aluekeräys on niin tehoton tapa kerätä jätemuovipakkauksia. Nesteen suunnitelmissa olisi tuoda pyrolysoitua ja nesteytettyä muovijätettä tankkilaivoilla Suomeen yli miljoona tonnia vuodessa. Näin Euroopassa olisi investoitava ja rakennettava pyrolyysilaitoksia kaatopaikkalajittelun yhteyteen ympäri Eurooppaa. Näiltä pyrolyysilaitoksilta jätemuovi kuskattaisiin tankkiautoilla satamiin ja sieltä tankkilaivalla Porvooseen, jossa nesteytetty muovi syötettäisiin öljynjalostusprosessiin. Jokaisessa prosessin vaiheessa kuluu rahaa ja energiaa.

Kierrätys ei ole ilmastoystävällinen tapa huolehtia muovijätteestä

Suomessa erityisesti SITRAn hutkijat ovat väittäneet muovin kierrätyksen olevan ilmastoystävällisin tapa huolehtia muovijätteestä. Hollanti on maailman johtava maa muovin erilliskeräyksessä. Viittasin edellä mainitussa Lontoossa julkaistussa raportissani Hollannin taloudellisen tutkimuslaitoksen 2017 syksyllä julkaisemaan tutkimukseen ja erääseen hollantilaiseen viherkierrätyssivustoon, joiden perusteella muovin kierrätys on hirvittävän kallista eikä se edes onnistu ja viherkierrätyssivustollakin ihmeteltiin, että mitäs nyt tehdään, kun emme enää voi viedä muoviroskia Kiinaan.

Hieman ennen raporttini julkistamista EU:n budjettikomissaari Gunther Öttinger ehdotti, että jokaista poltettua muovikiloa pitäisi verottaa 80 centillä EU:ssa. Hollantilaiset Amsterdamin vapaan yliopiston professorit ampuivat ehdotuksen nopeasti alas. Näiden tutkijoiden mielestä polttaminen on paljon järkevämpää, koska muovin kierrättämisen hintalappu per ehkäisty hiilidioksidi tonni on vielä useita kertaluokkia kalliimpaa kuin mitä se on kalliilla ja tehottomalla tuuli- ja aurinkosähköllä. Yhden hollantilaisen keskiverto perheen tulee erilliskerätä muovia 60 vuotta, jotta sillä saavutettaisiin sama tonnimääräinen hiilidioksidipäästön ehkäisy, joka vastaa yhden matkustajan hiilijalanjälkeä hänen matkustaessa Amsterdamista Los Angelesiin.(25)

Mikäli Öttingerin Brexitin aiheuttaman verokertymäloven paikkausehdotus olisi hyväksytty, olisi se tarkoittanut maksimissaan noin 40 miljardin euron lisäkertymää EU:n budjettiin vuodessa. Tämä olisi luonnollisesti lopettanut muovijätteen asianmukaisen huolehtimisen tilanteessa, jossa jättiläismäiset jätemuovivuoret Euroopassa vain kasvavat.

Jätteenpoltto ympäristöllisesti, ympäristöterveydellisesti että taloudellisesti täysin ylivertainen tapa huolehtia muovijätteestä

Kun ei-vaaralliset jätteet kerätään yksikertaisesti pääasiassa sekajätepussiin mukaan lukien pakkausmuovit – kuten nyt tehdään – ja se suljetaan hermeettisesti ja lähetetään jäteauton mukana Vantaan energian tapaiselle polttolaitokselle, joka tuottaa sekä sähköä että lämpöä, muovia – edes mikromuovia - ei päädy ympäristöön ja jätteestä saatavat ympäristölliset ja taloudelliset hyödyt ovat huomattavat. Muistettakoon vielä, että jätteenpoltossa saadaan myös metallit kierrätettyä.

Minä vien hyvällä omalla tunnolla muoviroskat – mukaan lukien muovipakkaukset - sekajätepussiin pakattuna pihallani olevaan HSY:n sekajäteastiaan. Tanskalaisesta korkeatasoisesta elinkaarianalyysistä selviää, että luomupuuvillasta tehdyllä kestokassilla täytyy käydä 20 000 kertaa kaupassa ennen kuin sen ympäristöhyödyt ylittävät minun kaksikertakäyttöisen kaupan muovipussin kielteisen ympäristövaikutuksen (26).

Pakkausalan ympäristökonferenssin järjestäjien minulle antama esitelmän otsikko oli muotoiltu:

”Kiertotalous – ympäristöasiaa vai politiikkaa?”

Kukin päätelköön itse tykönään, mistä kiertotaloudessa on lopulta kysymys.

Loppusanat

Komissaari Jyrki Kataisen lempilapsi eli hänen portfolioonsa kuuluva EU:n kiertotalouspaketti on lainsäädäntöä, joka kumpuaa samanlaisesti epärealistisesta ja vaarallisesta ajattelusta, kuin Alexandria Ocasio-Cortez-nimisen äärivasemmistolaisen huippusuositun newyorkilaisen poliitikon lanseeraama Green New Deal. USA:n senaatti äänesti po. viherdiilistä noin kuukausi sitten. Se ei saanut yhtään ääntä taaksensa senaatissa.

EU:n kiertotalouspaketin toimeenpano epärealistisine kierrätystavoitteineen tulee maksamaan maltaita ja hyödyt ovat olemattomat. Ainoastaan sen ympäristöhaitat ja mukana tuotu sosiaalinen epävakaus ovat varmoja seurauksia sen toimeenpanosta. EU:n kiertotalouspaketin toimeenpano tulee ymmärrettävästi aiheuttamaan yhä lisääntyvää epäuskoa EU:n vihreään visioon ja se tulee lisäämään epäluottamusta EU:ta kohtaan yleisemminkin.

Blogini otsikko ”kunhan vain osaat takoa kontenttia ihan kyrpänä” on peräisin YLE:n kampanjasta, jossa se etsi audio- ja videosisällöntekijöitä YLEn Kioskin ja YLEX:n ohjelmiinsa. En malta olla murjaisematta, että tämäkin osoittaa vain YLE:n sitoutumista äärivasemmistosta kumpuavaan identiteetti-ideologian mukaiseen tekosuvaitsevaiseen hipsterhenkiseen ”rentoon” undergroundiin.

Oikea nykykieleen sopimaton alatyylinen ilmaisuhan kuuluu ”kunhan vain osaat takoa kontenttia ihan homona”.

YLE on taas tänään hehkuttanut, että Suomi on journalismin vapaudessa toisella sijalla maailmassa. YLE:lle sananvapaus tarkoittaa vain toimittajien sananvapautta, kansalaiset tyytykööt YLE:n ja muun V-median heille tarjoamiin identiteettinäkökulman mukaisiin mielipiteisiin, uutisvalintoihin ja valeuutisointiin.

Viitteet

1. http://www.cwwa.ca/pdf_files/ISO-05_tsumori.pdf

2. https://www.iswa.org/fileadmin/user_upload/Calendar_2011_03_AMERICANA/Science-2015-Jambeck-768-71__2_.pdf

3. Walsh DC. (2002) Urban residential refuse composition and generation rates for the 20th century. Environmental Science and Technology;36: 4936–4942.

 

4. https://ec.europa.eu/commission/news/first-ever-europe-wide-strategy-plastics-2018-jan-16_en

 

5. https://www.iswa.org/fileadmin/galleries/Task_Forces/TFGWM_Rep ort_GRM_Plastic_China_LR.pdf

 

6. http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaat0131.full

 

7. https://www.thegwpf.org/new-report-recycling-plastic-waste-is-making-ocean-litter-worse/

 

8. https://www.theguardian.com/lifeandstyle/2014/jul/16/plastic-poverty-pollution-china-recycling-dead-zone

 

9. http://marinelitter.iswa.org/marine-task-force-report-2017/

 

10. http://www.syke.fi/download/noname/%7B5903968F-2B4E-4BEA-BC45-099C7D210D36%7D/117935

 

11. https://www.telegraph.co.uk/news/2018/10/19/plastic-becoming-expensive-recycle-councils-say-giant-waste/

 

12. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/suonpaa-valeuutinen-muovinkierratyksesta

 

13. https://yle.fi/uutiset/3-10720090

 

14. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsalaisia-huijattu-kierratykseen-menevan-muovin-uusiokaytosta-todellisuudessa-muovi-poltetaan/

 

15. https://www.telegraph.co.uk/news/2018/07/22/uk-recycling-system-open-fraud-error-watchdog-warns/

 

16. https://www.theguardian.com/environment/2018/oct/18/uk-recycling-industry-under-investigation-for-and-corruption

 

17. https://www.independent.co.uk/voices/plastic-waste-wish-recycling-bins-black-environment-green-shopping-a8548736.html

 

18. https://fee.org/articles/america-finally-admits-recycling-doesn-t-work/

 

19. https://www.9news.com.au/national/60-minutes-recycling-plastic-waste-australia-china-malaysia/9cb9fb9f-09ab-4c34-8be0-dcc7d996bcab

 

20. https://www.ipcc.ch/sr15/

 

21. Shindell D et al. Quantified, localized health benefits of accelerated carbon dioxide emissions reductions. Nature Climate Change,2018;8(4): 291–295.

 

22. https://www.thegwpf.org/better-for-health-to-ignore-the-climate-movement/

 

23. https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/files/docs/pages/com_2018_733_analysis_in_support_en.pdf

 

24. https://www.vtt.fi/inf/pdf/julkaisut/1996/J811.pdf

 

25. https://www.euractiv.com/section/energy-environment/opinion/eus-proposed-tax-on-burning-plastic-waste-is-counter-productive/

 

26. https://www2.mst.dk/Udgiv/publications/2018/02/978-87-93614-73-4.pdf

 

Tietoja luennoitsijasta

Suomalaisten Helsingin yliopistossa suoritettujen tutkintojen (LL, LT, ja terveydenhuollon erikoislääkärin tutkinto) kirjoittajalla on ylempi korkeakoulututkinto (Master of Health Science) Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health-instituutiosta sekä puolen vuoden Maailman Terveysjärjestön ns. Pitkä Kurssi (Free University of Brussels). Hänellä on yleisen epidemiologian dosentuuri Helsingin yliopistosta ja hänellä on 40 vertaisarvioitua lääketieteellistä tutkimusta; niistä suuri osa on julkaistu maailman johtavissa lääketieteellisissä julkaisusarjoissa. Tärkeimmät julkaisut liittyvät tuhkarokon eliminaation globaaleihin strategisiin haasteisiin. Näistä tärkein julkaisu sisälsi IgG aviditeettimenetelmällä tehdyn havainnon, joka lopulta lopetti 50 vuotta kestäneen jopa kiivaana käyneen keskustelun yhden tuhkarokkopistoksen riittävyydestä. Tämä havainto johti lopulta vallitsevan tuhkarokon eliminaatiostrategian maailmanlaajuiseen muutokseen. Vuodesta 2000 eteenpäin tuhkarokkorokotus on pelastanut 15,6 miljoonaa lasta elämälle.

Luennoitsija on palvellut Euroopan Unionin komissiossa viitisen vuotta Lääkkeet ja Lääkinnälliset laitteet nimisessä tiedekomiteassa tämän vuosituhannen alussa. Komitea antoi EU:n komissiolle neuvoja erityisesti hullun lehmän tautiin ja AIDS epidemiaan liittyvässä keskustelussa ajatellen verituotteiden turvallisuutta. Komitea arvioi myös mm. kemikaaliturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä kuten muovin pehmittimien turvallisuutta lääketieteellisestä instrumentaatiossa.

Luennoitsija on toiminut tiiviisti Maailman terveysjärjestön Euroopan alajärjestön ympäristö- ja terveysministeriprosessissa ja valmistellut ja neuvotellut säännöllisin väliajoin pidettyjen ministeritason kokouksien asiakirjoja vuodesta 2002.

Vuosina 2006 ja 2007 yhteensä kahden vuoden ajan kirjoittaja oli Maailmanpankissa edistämässä nyt kestävän kehityksen myötä hyljeksittyä institutionaalista ympäristöterveydenhuoltoa, jolla oli aikoinaan ratkaiseva merkitys lapsikuolleisuuden vähentäjänä ja aliravitsemuksen hävittäjänä teollistuneissa maissa. Lapsen toistuvat ripulit ovat maailmalla yhä yleisen (n. 800 miljoonaa) aliravitsemuksen juurisyy.

Luennoitsija on osallistunut lukuisiin komiteoihin, työryhmiin ja konferensseihin niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen vuodesta 1987 lähtien. Kirjoittaja on Valtioneuvoston asettaman Säteilyturvaneuvottelukunnan puheenjohtaja ja on toiminut valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla sekä luennoitsijana että ns. pääopettajana. Kirjoittajalla on 20 vuoden kokemus jätehuollon strategisesta kommentoinnista.

Mikko Paunio to 18.04. 16:04

Mikko Paunio

Kirjoittaja on helsinkiläinen terveydenhuollon erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston epidemiologian dosentti. Hän oli SDP:n jäsen vuodesta 1977, kunnes liittyi Perussuomalaisiin 2021. Hänen työnantajiaan on vuosien varrella olleet mm. Helsingin yliopisto, Euroopan Unionin komissio ja Maailmanpankki.

tuoreimmat

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Valtamedia joutuu nyt myöntämään, että USA:lla on muistisairas presidentti

la 10.02. 14:04

Maailman johtavan suurvallan rajasota syvenee - Texasilla on oma armeija, joka nyt rekrytoi sotilaita ympäri USA:ta rajavalvontaan

su 28.01. 09:46

USA:han kohdistettu tarkoituksellinen ihmisinvaasio pidetty suomalaisilta piilossa - FBI:n entiset korkeat vastavakoiluviranomaiset nyt kauhuissaan

la 27.01. 13:59

The ghost gang of Davos envisions eternal world power

ti 23.01. 07:36

Oula Silvennoinen EI ole Helsingin yliopiston penaalin terävin kynä

su 21.01. 15:04

Davosin haamujengi tähtää ikuiseen maailmanvaltaan

la 20.01. 10:31

Maahanmuutosta aiheutuvat Helsingin SOTE-kustannukset ovat tähtitieteelliset

to 11.01. 16:52

YK yrittää tuhota kansallisvaltiot GCM-pakolaissopimuksella - USA räjähdyspisteessä laittoman maahanmuuton vuoksi

to 04.01. 18:32

Somalien sisällissota Ruotsissa - Helsingin Sanomat vaikeni kirja-arvostelussaan sodan etnisestä taustasta

la 30.12. 14:42

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03.2024 12:06

Tapio Puolimatka

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08.2023 19:21

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44