Australian metsäpalot ovat osoittautunet kiusalliseksi aiheeksi ilmastonmuutosta propagoiville poliitikoille ja medioille. Meille tuutataan joka mediasta, että Australian palot ovat seurausta ilmastonmuutoksesta. Kun esitetään kyseistä väitettä kumoavia tietoja, aggressiiviuus ilmastonmuutoskiihkoilijoiden keskuudessa kasvaa.

Yksi raivon kohde näkyy olleen se, kun Jussi Halla-aho kirjoitti asiasta päivityksen. Verkkouutisissa on selostettu tätä kohua. Halla-ahon päivitys on kommentissa.

Tämä päivitys tuntuu herättäneen melkoisen kohun ilmastokiihkoilijoiden keskuudessa. Siitä ovat rähjänneet mm. Ari Laaksonen ilmatieteen laitokselta ja lehtori Panu Halme Jyväskylän yliopistosta.

Heidän miestään Halla-ahon kommentti oli täynnä tahallista vääristelyä ja valehtelua. Tuollaiset syytökset edellyttäisivät konkreettisia faktoja kritiikin tueksi.

Ari Laaksosen kritiikki:

1. Metsäpaloriski kasvaa kuivuuden myötä. Lämpö edesauttaa.

2. Australiassa on ollut kuivin ja lämpimin vuosi 120 vuoteen.

3. Ilmastonmuutoksella on osuus näihin ennätyksiin

4. Tämä ei ole hörhöilyä.

Näistä Ilmatieteen laitoksen tutkijan kommenteista voisi todeta seuraavaa.

Toki kuivuus ja lämpö voi kasvattaa metsäpalorikiä. Lämmön nousut ovat kuitenkin aika pieniä ja onkohan niillä niin ratkaisevaa eroa aikaisempaan? Miten tämä vuosi sijoittuu lämpötilastoihin ei ole minulla tiedossa.

Laaksonen julistaa, että ilmastonmuutoksella on osuus näihin ennätyksiin. Ilmeisesti Laaksonen tarkoittaa, että ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat syynä. Ne ovat 4% vuotuisista hiilidioksidipäästöistä (96% johtuu luonnon toiminnasta). Hiilidioksidipäästöjen merkitys on kiistanalainen. Se, että niitä todistellaan tällaisilla huterilla argumenteilla, osoittaa perustelujen surkeuden.

Ilmastohan on aina muuttunut, mutta ihmisen vaikutus siinä on kyseenalaista. Muistakaamme millaisia huijauksia ilmastopropagandaan on sisältynyt lätkämailoineen On mielipuolisia ennusteita, jotka ovat paljastuneet humpuukiksi.

Tämäkö on ilmatieteen laitoksen tutkijan perustelu sille, että hän syyttää epämiellyttäviä mielipiteitä esittäviä valehtelijoiksi?

Entä sitten lehtori Halmeen aggressiiviseen sävyyn esitetyt kommentit Halla-ahon kirjoitukseen?

”Tutkija Panu Halmeen mukaan ”tuo postaus on täynnä valheita ja vääristelyä”.
– Kanadassa monilla alueilla metsien luontainen palorytmi on paljon Suomea nopeampi. Australiassa palaa nyt myös käsiteltyjä metsiä ja äskettäin palaneita seutuja, Panu Halme sanoo.
-Tutkijataustaisena Halla-ahon täytyy tietää valehtelevansa. Alhaista.”

Siinäpä ”tieteellisiä” argumentteja.

Halla-ahon päivityksestä käy imi, että Suomessa palavan metsän määrä suhteessa metsien määrään on sadasosa Kanadan luvuista. Tuota ilmiötä selitetään, että Kanadassa monilla alueilla metsien luontainen palorytmi on on paljon Suomea nopeampi. Mitähän tällä tarkoitetaan? Suomessa palorytmi on paljon luontaista palorytmiä pienempi juuri metsähoidon vuoksi. Tiedämme, että suunnilleen samalaisissa metsissä Venäjän puolella tilanne on aivan toisenlainen kuin Suomessa.

Tällaisella väitteellä lehtori Halme siis perustelee syyttäessään muita tahalliseksi valehtelijaksi? Ja esiintyy vielä tutkijana?

Sitten hän julistaa, että Australiassa palaa myös käsiteltyjä metsiä. Tässä juuri näkyy suomalaisen metsänhoidon korkea laatu. Metsiä harvennetaan ja harvennuksessa syntyvä paloaines korjataan talteen. Se hidastaa metsäpalojen leviämistä. Tähän viittasi mm. Trump puheissaan Kalifornian paloista ja sai niskaansa kauhean solvausryöpyn. Tutkijat totesivat kommenttien olleen aivan oikeita.

Australiassakin on aikaisemmin ollut tapana kulottaa liikoja palokuormia ja pensaikkoja sopivina vuodenaikoina ja sopivalla hetkellä. Tällaisesta on kuitenkin paljolti luovuttu mm. ilmastoihmisten vaatimuksista. Kulotus tuo hiilidioksidia… Eli jutut ovat päätöntä sekoilua.

Suomen vähäiseen paloalttiuteen vaikuttavat nimenomaan ihmisten toiminta. Aikaisemmin metsien uusiutuminen tapahtui paljon tulipalojen seurauksena. Kun ihmiset hyödyntävät metsiä, tulipalo on kilpailija, joka pitää eliminoida.

Hyvä palovartiointi, harvennukset ja hakkuujätteen poistaminen, kattava metsäautotiet paloautojen käyttöön ovat konkreettisia asioita, joita useimmat maat eivät harjoita. Niillä on selkeästi vaikutusta metsäpalojen esiintymiseen.

Australian paloista 87% on ihmisen toiminnan tulosta. Osa tahattomasti sytytettyjä, mutta merkittävä osa tuhopolttoja.

Suomessa näkee enää harvoin sitä, että autoista heitetään tupakka ikkunasta keskelle kuivaa luontoa. Toki se Australiassakin on jyrkästi kiellettyä. Suomessa annetaan tiukkoja määräyksiä avotulen käytöstä, kun on kuivaa, kuten jokainen uutisten säätiedotuksia katsonut tietää. Tulen käsittely on kaikkiaan aika vastuullista.

Australiassa on nyt pidätetty yli 200 ihmistä tuhopolttojen takia. Siis suuri osa ongelmista on ihmisten tahallaan aiheuttamia.

Kun ilmastonmuutoksen puolustelu on noin surkeissa kantimissa, sen voinee katsoa osoitukseksi siitä, että ilmastokupla on puhkeamassa.

(Olli Pusan FB sivulta 9.1.2020)