Näin neuvoi Nokian johtaja jo 1960-luvulla alaisiaan. Sen jälkeen julkisen rahan haaliminen on lisääntynyt ja keinot moninaistuneet.

Valtiolta ja kunnilta on helppo saada rahaa ylihinnoittelulla. Kilpailutettaessa esitetään pieni hinta-arvio ja sopimuksen teon jälkeen erilaisilla lisälaskutuksilla otetaan iso raha ja voitot. Jostain mielenkiintoisesta syystä julkisen sektorin IT-hankkeet epäonnistuvat toinen toisensa jälkeen ja kehitysmenot ovat kymmenkertaisia, usein enemmänkin, yksityissektorin vastaaviin hankkeisiin verrattuna. Yksi syy epäonnistumisiin on se, että toimittaja saa sitä enemmän tuloja, mitä huonommin hankittu järjestelmä toimii ja mitä enemmän se myöhästyy. Ei ole intressiä tehdä hyvää työtä.

Julkisen sektorin ostajat ovat osaamattomia. Vastapuolella ovat kaupanteon asiantuntijat ja myös - ketkut. Kuntaliiton erityisasiantuntija(!) toteaa, että ”Kiinteistösijoitusyhtiö on ammattilainen. Kunnan neuvotteluasema ei ole välttämättä samanlainen kuin kiinteistösijoitusyhtiön. Usein yhtiön osaaminen on parempaa”.

Imatran kaupunki on myynyt uuden koulun ruotsalaiselle kiinteistösijoitusyhtiö SBB:lle. ”Imatran kaupunki aikoo myyntituloilla lyhentää lainoja ja tehdä uusia investointeja.” Voisin lyödä vetoa papereita näkemättä, että kaupungin lainojen korko on pienempi kuin sijoitusyhtiön palkkio. Liika raha on vielä pahempaa kuin rahan puute. Liika raha johtaa tuhlailuun ja välinpitämättömyyteen.

Business Finland = Careless Finland

Business Finland ja ELY-keskukset ovat maalis-huhtikuun aikana jakaneet rahaa huolettomasti ja holtittomasti. Rahanjako on ollut kuin kehitysapu. Tärkeintä on rahan kuluttaminen, eivät lopputulokset.

Rahanjaon ovat haistaneet myös kaikenkarvaiset konsultit – myös ELY-keskuksen lähipiiriin kuuluvat. He veloittavat 5000 euroa hakemuksesta, jotka tehdään copy-paste-tekniikalla samalla tavalla kuin turvapaikanhakijoiden valitukset. Helppoa rahaa vähällä vaivalla.

Yrittäjä tarvitseekin konsulttia, jotta hänen normaalista toiminnastaan saadaan kehitystoimenpiteitä. Ja pian henkilökunnan ja johdonkin palkoista iso osa on uuden kehittämisestä maksettuja palkkoja. Mikään ei muutu. Samalla tavalla yrityksen normaaliin toimintaan kuuluvat hankinnat muuttuvat kehittämiseksi. Tarvitaan vain satusedän kertojan lahjat. Satusedät vahvistavat hakemuksia lauseilla ”yritys on entuudestaan tehnyt yhteistyötä ELY-keskusten kanssa”, vaikkei muuta kontaktia ole ollut kuin konsultin soitto siitä, että nyt haetaan ilmaista rahaa.

”Kehityshankkeisiin” tarvitaan omaa rahoitusta 20 %. Koska rahalla ei ole korvamerkkiä, tuo raha saadaan helposti merkitsemällä osa yrityksen käyttövaroista kehityshankerahoiksi.

Työurani aikana näin näitä Tekes-hankkeita ihan riittämiin. Olin myös tekemässä MOT-ohjelmaa ”Vuorineuvosten sossu”. Ajat ovat muuttuneet. Tekes muuttanut nimensä ja rahojen saajiksi ovat tulleet myös liikemiehet ja poliitikot (häveliäästi sukulaisten kautta). Suuripalkkaisen ja vähän verotetun MEPin rahoista ei riitä aviopuolison pyörittämään ja perheen omistamaan yritykseen, vaan lisää rahaa on saatava veronmaksajien taskusta. Ahneus onkin paras konsultti.

Pystyisin tekemään minkä tahansa yrityksen toiminnasta Business Finland-hakemuksen, jossa esitetään yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, joilla Suomi lähtee nousuun, kunhan juuri minä minä minä-yrittäjä saa 100.000 euroa ilmaista rahaa.

Saaduista rahoista on raportoitava. Se ei enää rahojen jakajaa kiinnosta. Jos on osannut satuilla hakemuksen, osaa satuilla myös raportin. Tehtiin sitä ja tätä ja tuota, mutta kävi niin kuin kehityshankkeille usein käy, ettei mitään saatu aikaan.

Business Finland on osakeyhtiö ja näin se voi tehdä aivan mitä lystää ilman virkavastuuta. Oy oli Juha Sipilän innovaatio, jolla verorahat saatiin helpommin bisnesmiesten haltuun. Siinä mielessä Tekesin uusi nimi on kohdallaan. Mutta voiko OY jakaa yhteisiä rahoja ylipäätään – sen voisi joku juristi selvittää.

Rahanjako estää vaikuttavien muutosten teon

Satatuhatta euroa on paljon rahaa, mutta ei sillä pelasteta suomalaisia yrityksiä. Jos tuloja ja kassavirtaa yrityksellä ei ole, konkurssi tulee joka tapauksessa. Paljon tärkeämpää on kehittää konkurssilainsäädäntöä ja -käytäntöä siten, että yrittäjillä ja heidän perheillään olisi uusi mahdollisuus ja paremmat mahdollisuudet tulevaisuudessa. Tärkeää on myös konkurssijuristien kuriin saattaminen. Nykyisin konkurssin tehneen yrittäjän kimppuun tulee valtio, joka lyö lekalla niin maahan, ettet varmasti siitä nouse. Ja pesänhoitajat ryöstävät niin yrittäjäperheiden tulevaisuuden kuin lähiomaisten rahat.

Business Finland Oy:n rahan käyttö

Business Finland Oy:ssä oli vuoden 2019 lopussa 494 työntekijää. Heidän keskipalkkansa oli viime vuonna 5.910 euroa kuukaudessa. Toimitusjohtajaa ei ole nimitetty, minkä vuoksi johdon palkkoja ei ole julkistettu. Pääjohtajan palkan maksaa Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, joka on valtion virasto. Pääjohtajan palkka nostaa keskipalkkaa lähemmäs 6.000 euroa/kk.

Yhtiö käytti rahoja viime vuonna 104 miljoonaa euroa. Puolet rahoista 48 miljoonaa euroa on merkitty kohtaan ”Toiminnan muut kulut”. Tilinpäätöksestä ei ilmene yrityksille annettujen tukien määrä. Yhteiskuntavastuuraportista ilmenee, että rahoituskeskuksen käytössä oli viime vuonna tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan valtuuksia yhteensä 572 milj. euroa.

Vuoden 2019 talousarviossa Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenoiksi on myönnetty 97,5 miljoonaa euroa. Rahoista 95 M euroa on annettu Business Finland Oy:lle. Johdon palkkoihin ja muihin kuluihin jää 2,5 miljoonaa euroa. Palkkojen lisäksi kuluja aiheuttavat ”1) hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä ennakointitoiminta ja kansainvälistymisen edistäminen sekä 2) Dubain vuoden 2020 maailmannäyttelyn osallistuminen.” Hienoja sanoja, jotka sopivat mihin tahansa julkisen sektorin rahan käyttöön.

Mielenkiintoista on, että yhtiön tilintarkastajan veloituksesta 145 tuhatta euroa yli puolet on muita palveluja kuin tilintarkastus. Veroneuvonnasta tilintarkastaja on laskuttanut 7T euroa, vaikkei yhtiön toiminta edes ole veronalaista laivauskäsikirjan tuotantoa lukuunottamatta.

Apulaisoikeusasiamies on havainnut yhtiön toiminnassa joukon asioita, joihin saattaa liittyä laillisuusongelmia perustuslain 124 § näkökulmasta.

EDIT: Artikkeliin korjaus ilmoitettu 23.4. klo 19:56. Korjaus julkaistu 24.4. klo 8:25