Blogi: Pauli Vahtera, su 07.06.2020 23:35

Arvonlisäveron alentaminen lisää työllisyyttä

Koronavirus tulee tuhoamaan Suomen kansantalouden. Erilaisia keinoja työllisyyden lisäämiseksi on kokeiltu jo ennen koronapandemiaa. Koulutuksesta, työkokeiluista, valtion kokonaan tai osittain maksamista palkoista eikä starttirahoista ole ollut työttömyyden nujertajaa. Nyt aivan eri mittaluokan suurtyöttömyyden alettua tarvitaan uusia keinoja ja uutta ajattelua. Arvonlisäveron alentaminen ja verovelvollisuuden merkittävä korottaminen ovat keinoja, jotka lisäävät työllisyyttä enemmän kuin mikään tähän asti käytetty.

 

Arvonlisäverotus on työn ja yrittämisen verottamista

 

Arvonlisäveroa väitetään virheellisesti kulutuksen verottamiseksi. Tosiasiassa se on työn eli arvon lisänverotusta. Vero maksetaan palkoista, palkkojen eläke- ja muista sosiaalikuluista, yrittäjätulosta, koroista ja henkilöauton käytöstä yritystoiminnassa. Veron maksavat yritykset, jotka joutuvat laittamaan sen hintoihin.

 

Arvonlisävero on köyhien vero, koska se vaikuttaa eniten köyhien ja pienituloisten elinkustannuksiin. Niin köyhät kuin rikkaat maksavat 24 %:n veron esimerkiksi vaatteistaan ja kodin kalusteista.

 

Arvonlisävero on myös yrittäjien, etenkin käsityöläisten vero. Suomessa kaikki on kallista, mikä vaikuttaa etenkin käden työstä itsensä elättäviin yrittäjiin. He joutuvat alentamaan hintoja saadakseen tuotteensa myydyksi. Yksinyrittäjien tulot ovatkin usein pienemmät kuin sosiaaliturvan varassa elävien käyttöönsä saamat tulot.

 

Arvonlisäverokertymä vuoden 2020 talousarviossa on 19,3 miljardia euroa. Jos alv alennetaan 24 %:sta 15 prosenttiin ainoaksi verokannaksi, veroja kerättäisiin 13 miljardia eli noin kuusi miljardia vähemmän. Myyntihinnoissa maksetaan arvonlisäveroa vuodessa 100 miljardia euroa (joulukuu 2018-marraskuu 2019), mutta veron kertaantumisen estämiseksi yritykset vähentävät ostoihin sisältyvän arvonlisäveron, joka on 81 miljardia euroa. Kun verokanta alenee, vähenee myös ostoista vähennettävien verojen määrä.

 

Kuuden miljardin euron säästölista turhien menojen karsimiseksi olisi kahden päivän työ.

 

Arvonlisävero on tasavero kuten kunnallisverokin eli se kohdistuu suhteellisesti eniten pienituloisiin. Sattumalta myös kunnallisveroa maksetaan 19 miljardia euroa vuodessa (2018). Valtion ansiotuloista keräämä vero on ”vain” 5,5 miljardia euroa.

 

Korkea arvonlisäverokanta ei ole mikään luonnonlaki. Hyvinvointivaltioista Suomea lähimpänä kooltaan ja kansantaloudeltaan on Uusi-Seelanti, jossa tänä vuonna arvonlisävero alennettiin 13 %:iin. Kanadassa vero on 5%, Australiassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa 10 %. USA:ssa osavaltiot ja kunnat määräävät myynnille veron, joka on 0-10 % osavaltiosta riippuen. Sveitsissä yleinen vero on 7,7 % ja ruoan 2,5 %.

 

Kotimaisen ruoan maataloustuki arvonlisäverolla

 

Karibian reppumatkallani tammi-helmikuussa noteerasin alimmaksi arvonlisäveroksi 2,1 % ja esimerkiksi Barbadoksella kotimaiset vihannekset ja hedelmät olivat kokonaan verottomia. EU-maa Latviassa kotimaisten hedelmien ja vihannesten vero on 5 % (yleinen vero 21 %). Exit-Britanniassa ruoasta ei makseta veroa, paitsi valmisruoka on verollista.

 

EU hyväksyy kotimaisen ruoan tukemisen alemmalla arvonlisäverolla. Tarvitaan paremmat neuvottelijat, jotka eivät pokkuroi EU:n pöydissä. Se olisi parempi suomalaisen maatalouden tuki kuin yksikään EU:sta annettava murunen.

 

Ruoka on Suomessa edelleenkin liian halpaa, jos sitä verrataan ruokahävikkiin. Kotitalouksissa jokainen suomalainen heittää roskiin keskimäärin 20-25 kg ruokaa vuodessa. Veron poistaminen kaikesta ruoasta voisi johtaa huolettoman ruoan käytön lisääntymiseen. Köyhät perheet syövät kaiken tarkkaan, eivätkä haaskaa ruokaa, koska rahat ovat tiukoilla. Juuri siksi tarvittaisiin kotimaisen ruoan arvonlisäveron poistaminen.

 

Yksi arvonlisäverokanta olisi yksinkertaista

 

Laskelmani perustuu yhteen arvonlisäveroprosenttiin, joka on 15. Se tarkoittaisi ruokaan vähäistä hinnan lisäystä. Enemmän nousisivat hotelliyöpymiset, taksien käyttö, matkaliput, kaikenlainen huvittelu (elokuvat, tanssit, laskettelu, urheilukilpailut, teatterit), lehtien tilausmaksut ja lääkkeet (nyt 10 %).

 

Lääkkeet ja terveyskeskuksiin taksilla menon korvaa KELA. Aina voi kysyä, miksi laskettelu on 10 %:n verolla, mutta hiihtovälineet ja lenkkitossut 24. Tai miksi hotelleissa vero on 10, mutta asumisen hinnassa melkein puolet on erilaisia veroja. Yritykset vähentävät työn takia tehtävien matkojen veron, jolloin niille on sama, onko se 10 vai 15. Myös kotitaloudet voivat vähentää korkeammat työmatkakustannukset verotuksessa.

 

Uusi-Seelanti pärjää 13 %:n arvonlisäverolla

 

Uuden-Seelannin väkiluku on 4,8 miljoonaa. Bruttokansantuote asukasta kohden 2018 Maailmanpankin tilaston mukaan Uudessa-Seelannissa 41.945 USD, Suomessa 50.152 USD. Suomi kerää enemmän arvonlisäveroa sekä verokannan että suuremman kansantuotteen avulla.

 

Viime vuonna Uusi-Seelanti otti 1000 turvapaikanhakijaa. Suomi reippaasti enemmän. Kehitysapua Uusi-Seelanti antaa tänä vuonna 0,6 miljardia euroa, Suomi 1,3 miljardia.

 

Kuusi miljardia euroa vähemmän veroja alentaa hintoja kuusi miljardia. Se tarkoittaisi kuluttajille kuusi miljardia enemmän ostovoimaa. Etenkin käsityövaltaisille aloille se toisi enemmän asiakkaita ja uusia yrittäjiä sekä työllistettyjä. Palvelujen lisääntyminen 6 miljardilla tuo valtiolle arvonlisäverotuloja 15 %:n mukaan 0,8 miljardia euroa.

 

Poliittiset päättäjät eivät pysty kerralla suureen muutokseen, mutta asteittainen tavoite 15 %:iin vuoteen 2023 mennessä on realistinen. Koronan aiheuttaman talouden rapautumisen takia tarvitaan välittömästi merkittävä, esimerkiksi 5 %-yksikön, alentaminen.

 

Tämä yhdistettynä arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamiseen 50.000 euroon olisi kansantaloudelle iso muutos parempaan. Kun kansantaloutemme pohja rapautuu koko ajan, veron kohtuullistaminen pitää aloittaa viipymättä. Alarajan merkittävä nosto pitäisi tehdä heti. Suomessa veroa maksetaan 10.000 euron vuosimyynnistä, esimerkiksi Virossa 40.000 € (kustannustaso huomioiden yli 60.000 €), EU-maissa yleensä noin 50.000 €, Sveitsissä 94.000 ja Britanniassa 98.000 euroa.

 

Mikä erottaa Suomen ja Uuden Seelannin? Uusi-Seelanti oli 1990-luvun alussa samalla lailla pöhöttynyt kuin Suomi nyt. Siellä tehtiin kovat ratkaisut, eikä sen jälkeen poliitikot ole päässeet sörssimään asioita. Maatalouden merkitys on suuri erityisesti jatkojalostuksen ja viennin (70 prosenttia) osalta. Suomi kuvittelee menestyvänsä huippuosaamisella, joka työllistää vain vähän ihmisiä. Uusi-Seelanti elää lampaiden kasvatuksella.

 

Suomessa on sosialismia kaikessa. Suomessa eivät virkamiehet ja päättäjät ole koskaan oppineet säästämään. Suomi haluaa olla kokoaan suurempi humanitäärinen suurvalta maailmassa. Ja sen näkee konkreettisesti huippukorkeissa veroissa.

 

 

Pauli Vahtera su 07.06. 23:35

Pauli Vahtera

Olen kansakoulun loppuun käynyt kauppatieteiden kandidaatti ja KHT-tilintarkastaja. Asun Vantaalla, osa-aikaisena Ristiinassa ja reppumatkailijana eri puolilla maailmaa.

tuoreimmat

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10. 22:57

Miljoonien eurojen polkupyörät

ke 09.09. 22:18

Maahanmuuttovero

ma 17.08. 23:55

Mistä saadaan 750 miljardia euroa?

to 23.07. 00:44

Sovelletaanko intersektionaalista feminismiä jo Suomen oikeusjärjestelmässä?

to 16.07. 13:17

Suuri pudotus

su 12.07. 23:50

Jos Suomessa olisi 3 miljoonaa asukasta

la 13.06. 00:01

Arvonlisäveron alentaminen lisää työllisyyttä

su 07.06. 23:35

Monikulttuurisuus tuhoaa luottamuksen yhteiskunnassa

to 21.05. 23:28

EU sitä, EU tätä - ihanko totta

la 16.05. 23:17

blogit

Vieraskynä

IHMELÄÄKE IVERMEKTIININ HOITO-OHJEET KORONAAN VIHDOIN SUOMEKSI

to 18.11.2021 22:46

Juha Ahvio

Onko vihreä energia puhdasta?

la 20.11.2021 00:36

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Ilmastopolitiikka systemaattisessa harhassa

su 23.05.2021 18:06

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

AUKUS yllätti EU:n

ti 21.09.2021 14:41

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Yhteisöllistä asumista Espoon liikakasvuun!

ke 24.11.2021 21:27

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Löfvengate - kun Suomen valtiovalta luovutettiin suullisesti Ruotsille

ke 18.11.2020 17:19

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Puheenvuoroni Helsingin valtuustossa feministien rasismin vastaisesta aloitteesta Paavo Arhinmäki triggeröityi

to 25.11.2021 18:01

Heikki Porkka

Bile-hile, bändäri, pissis ja pääministeri

ke 08.12.2021 22:34

Tapio Puolimatka

Pelon politiikka luo mukautuvia kansalaisia

su 31.10.2021 06:27

Olli Pusa

Ilmastonmuutos etenee?

pe 26.11.2021 15:27

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Tolstoin aivoituksia

ma 22.11.2021 23:49

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44