Pakko pitää taukoa lumitöiden välissä. Onneksi sentään 30 asteen pakkaset ovat Suomessa hetkeksi hellittäneet. Esimerkiksi Texasissa ollaan lumen ja pakkasen vuoksi katastrofin partaalla.

Meille on vuosia uskoteltu, että kylmät lumiset talvet ovat menneisyyttä. Mistä nyt on kysymys? Ilmastotutkijat selittävät, että kylmät ilmat ovat seurausta polaarisista pyörteistä ym., mutta muuten kyse on aivan normaalista tapahtumasta. Osa selittää kylmää talvea sillä, että väitettyjen fraasien mukaan sään ääri-ilmiöt yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä. Siitä tapahtuuko näin ei ole yksimielisyyttä. Mutta nyt siis normaali suomalainen talvi onkin sään ääri-ilmiö?

Koko ilmastotutkimus tuntuu vain sen vakuuttelulta, että hiilidioksidin ilmaston lämpiämisen syyksi väittävät tietokonemallit ovat totuus. Nyt käsillä oleva kylmä talvi on vain satunnainen ja tilapäinen ilmiö.

Nykyisen kylmän talven ennusti jo vuosia sitten suomalainen tutkija. Hän perusteli ennustettaan sillä, että 2020-2021 talvella auringonpilkut ovat minimissään ja auringon teho pienimmillään. Intuitiivisesti on helppo ymmärtää, että auringon lämmitysteholla on merkitystä maan lämpötilaan.

Tein pikaisen vasemman käden tarkastelun auringonpilkkujen vaikutuksesta lämpötiloihin. Auringonpilkkujen minimi on nyt 2020-2021. Minimi toistuu n. 11 vuoden välein. Siis edelliset minimit ovat olleet 2009-2010, 1998-1999, 1987-1988, 1976-1977 ja 1965-1966. Useilla ihmisillä on muistikuvia kovista talvista ja kovin usein ne ovat tuntuneet osuvan noihin vuosiin.

Ihmisen muisti on varsin valikoiva ja siksi otin tarkasteluni pohjaksi linkkinä olevan Ilmatieteen laitoksen tilaston ”paukkupakkasten” esiintymispäivistä Suomessa. Niissä lämpötila on ollut alle -30 astetta Helsinki-Vantaalla, alle -35 astetta Jyväskylässä ja alle -42 astetta Sodankylässä.

Otin auringonpilkkuminimien tarkasteluun tämän tilaston kyseiset vuodet sekä niitä edeltäneen ja seuranneen vuoden aikana olleet ”paukkupakkaspäivät”. Vertailukohdaksi otin auringonpilkkumaksimin ajankohtia edustavat vuodet 2014-2015, 2003-20054, 1992-1993, 1981-1982, 1970-1971 sekä niitä edeltäneet ja seuranneet vuodet. Miten paukkupakkaspäivät ovat jakaantuneet auringonpilkkuminimin ja auringonpilkkumaksimin välillä? Pikaisella tarkastelulla sain minimin ajanjaksolle yhteensä 37 paukkupakkaspäivää ja maksimin ajanjaksolle 7 paukkupakkaspäivää. Eli paukkupakkaspäivistä 84% osui auringonpilkkuminimien eli ennustettujen kylmien jaksojen kohdalle ja 16% auringonpilkkumaksimien kohdalle.

Ei nykyistä kylmää talvea tarvitse tarkastella yksittäisenä ilmiönä. Ihmettelen, eikö Ilmatieteen laitoksella kukaan analysoi ilmastoa tuollaisesta näkökulmasta? Onko koko laitoksen tutkimustoiminta vain selityksien keksimistä hiilidioksidin ainutkertaisuutta ylistävien tietokonemallien puolustelua? Varsin erikoinen lähtökohta tieteelliselle tutkimukselle?

Tuostakin tilastosta näkee ilmaston lämpötilan pitemmän tähtäimen aaltoilun. Varsin lämmintä oli 1930-luvulla ja siitä keskilämpötila laski 1980 luvun alkuun. Silloin kohuttiin jääkauden olevan tulossa. Tuossa taitekohdassa on runsaasti paukkupakkaspäiviä. Siitä lämpötilat ovat nousseet samoille tasoille kuin 1930-luvulla. Nyt arvuutellaan, mihin suuntaan tilanne on nyt kehittymässä?

Tuo ajanjakso 1930-luvulta 1980-luvun alkuun on ollut hiilidioksiditeorian kannalta ongelmallinen. Hiilidioksidipäästöt kasvoivat ja ilmasto viileni. Tuota asiaa on yritetty häivyttää eri tavoilla. Joissakin ”tutkimuksissa” on yritetty keksiä pitemmän ajanjakson keskiarvoja niin, että tuo laskeva trendi olisi mahdollisimman vaatimaton. Yksi tapa on julistaa, että vain satelliittimittausten tuloksiin voi luottaa. Niitä on olemassa vasta 1980-luvun alusta, joten ne mittaavat vain tuota nousevaa lämpötrendiä ja sopivat hyvin hiilidioksiditeorian tarpeisiin.

Tuota laskevaa trendiä on myös yritetty selittää ”aerosoleilla” eli ihmisen aiheuttamat hiukkaset alensivat lämpötilaa, vaikka hiilidioksidin määrä kasvoi. Yritin selvitellä mitä tuo teoria oikeasti tarkoittaa. Yksi tutkimus väittää aerosolien viilentävän ilmastoa 1,5 astetta, toinen väittää viilentäväksi vaikutukseksi 0,2 astetta. Sitten törmäsin tutkimukseen, jonka mukaan kiinalaisten aerosolit lämmittävätkin ilmastoa. Onko tuo teoria muuta kuin sopiva sekava termi poliittisiin keskusteluihin?

Vielä tuota pitemmältäkin ajanjaksolta löytyy tietoja siitä, että ilmasto on vaihdellut valtavasti viime vuosituhansina. Joskus on ollut nykyistä kylmempiä jaksoja ja joskus nykyistä lämpimämpiä. Tietoja löytyy mm. jäätiköiden kairauksista, puulustojen tutkimuksesta sekä jäämassojen alta löytyneistä suurista puista. Eivät ne jäällä ole kasvaneet.

Miten tuollaisiin tuloksiin reagoi Ilmatieteen laitoksen tutkimusjohto? Julistavat, etteivät nuo ”vääriä” tuloksia saavat tieteenalat olekaan oikeaa tiedettä. Pikemminkin herää kysymys, onko nykyinen ilmastontutkimus tiedettä vai poliittista propagandaa?

Kovat pakkaset - Ilmatieteen laitos