Reilun viikon päästä on kuntavaalien virallinen äänestyspäivä. Suunnilleen kaikkia vaaliteemoja on jo ehditty heittää peliin. Mielenkiintoista, että kuntien talouden kannalta yhdestä suurimmasta asiasta ei ole hiiskuttu sanaakaan. Kyseessä on hanke kunnallisen eläkejärjestelmän purkamiseksi.
Suomen työeläkejärjestelmä rakennettiin ns. hajautetuksi järjestelmäksi. Eläketurvaa hoitivat lukuisat eri eläkelaitokset, jotka olivat toimintaperiaatteeltaan ja oikeudelliselta muodoltaankin erilaisia. Yksityisen sektorin eläketurvasta huolehtivat useat eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat. Maatalousyrittäjillä oli oma eläkejärjestelmänsä, samoin lyhytaikaisissa työsuhteissa työskentelevillä, kuntasektorilla oli oma järjestelmänsä, samoin valtiolla ja kirkolla ym.
Tämä varmaankin lisäsi eläkejärjestelmän hallinnollisia kustannuksia, vaikka useat noista järjestelmistä toimivatkin varsin pienillä hallintokuluilla. Ylisuuret hallintokulut oli lähinnä työeläkevakuutusyhtiöillä, jotka ylläpitivät laajaa asiakashankintaan keskittynyttä verkostoa. Siellä kilpailtiin siitä, mihin yhtiöön yritykset maksavat lakisääteisen eläkemaksunsa. Järjestelmän kokonaisuuden kannalta se oli epäolennaista.
Tuolle hajautukselle oli kuitenkin myös perusteita. Eläkejärjestelmään kertyi merkittäviä pääomia. Hajautetussa järjestelmässä pääomat eivät kertyneet yhteen kasaan, mikä olisi muodostanut demokratian kannalta kestämättömän valtakeskittymän. Esimerkiksi vielä 1997 Suomessa oli 7 eläkevakuutusyhtiötä, 50 yritys- tai toimialakohtaista eläkesäätiötä tai eläkekassaa, lailla perustettuja eläkelaitoksia, valtion, kuntien ym. eläkelaitoksia. Eli järjestelmä oli kohtuullisesti hajautettu.
Tuosta ajasta lähtien on työeläkeyhtiöiden määrä lähes puolittunut, LEL-työeläkekassa lopetettu sekä eläkesäätiöiden ja eläkekassojen määrä pudonnut alle 20. Poistuneiden eläkelaitosten eläkevarat ovat siirtyneet käytännössä Varmaan ja Ilmariseen. Tuo toiminta ei ole suinkaan perustunut mitenkään toiminnan tehokuuteen. Noista kahdesta yhtiöstä on rakennettu suomalaisen yhteiskunnan valtakeskuksia ja monet yritysjohtajat ovat innolla ajaneet esimerkiksi oman yhtiönsä eläkesäätiön purkua noihin yhtiöihin. Vastineeksi ovat saaneet hallintopaikkoja noissa eläkeyhtiöissä. Vauhtia hankkeille ovat tuottaneet mm. hallitusammattilaiset, jotka on tehtäviinsä nimittäneet mm. yhtiöiden nimitysvaliokunnissa istuneet työeläkeyhtiöiden edustajat. Olen kuvannut tuota prosessia nettikirjoissani Renkien kaappaus ja Renkien valta enkä siksi asiaa tässä laajemmin selosta. Kirjat löytää kiinnostunut PDF-muotoisena osoitteesta www.pusa.fi. Nyt jos suomalaista eläkejärjestelmää tarkastelee eurooppalaisessa maailmassa, 30 suurimman eurooppalaisen eläkelaitoksen joukossa on 3-4 suomalaista eläkerahastoa. Eli keskittyminen on edennyt jo hyvin pitkälle.
Varsin pitkälle on toteutunut neljännesvuosisata sitten kehitetty suunnitelma luoda Varmasta ja Ilmarisesta suomalaisen yhteiskunnan valtakeskuksia, jotka valtavilla pääomillaan hallitsevat tosiasiassa Suomea. Samaa keskittymistä ajetaan edelleen. Työeläkeyhtiöistä on jäljellä Elo, jonka nuijimiseen haetaan jatkuvasti keinoja sekä viimeisiä eläkesäätiöitä ja eläkekassoja yritetään purkaa. Suurin ongelma vallankeskittämisessä on ollut kuntien eläkejärjestelmä Keva. Sen varallisuus on yli 50 miljardia eli samaa luokkaa Varman ja Ilmarisen kanssa. Keva on hoitanut eläkkeitään halvemmalla kuin nuo yhtiöt ja saanut pitkällä tähtäimellä paremman tuoton varoilleen. Sen ei siis luulisi tulosten perusteella olevan ensimmäisenä hävitettävien listalla.
Sipilän hallituksen aikana keskeinen hanke oli sote, joka silloin tarkoitti suuressa määrin terveyspalvelujen hoitamisen siirtämistä yksityisille yrityksille. Samalla suuri työntekijämäärä olisi siirtynyt pois Kevan piiristä yksityisiin eläkevakuutusyhtiöihin. Maksutulon romahdus olisi ajanut Kevan äärimmäiseen kriisiin. Tämän ovat monet epäilleet olleen yksi todellisia taustamotiiveja Sipilän hallituksen sotessa. Ratkaisuksi tähän alettiin suunnitella Kevan pilkkomista. Osa toiminnoista jäisi Kevaan ja osa siirrettäisiin Kevan kylkeen perustettavaan eläkevakuutusyhtiöön, johon Keva joutuisi siirtämään työeläkeyhtiöiden vaatiman määrän omaisuutta.
Tällainen yhtiö olisi vain välivaihe siinä, kun nuo vakuutukset siirrettäisiin Varmaan ja Ilmariseen ja yhtiö kuivuisi pois. Aikoinaan kun valtion liikelaitoksia yhtiöitettiin, monet yhtiöt toteuttivat eläketurvansa eläkesäätiöissä. 15 vuotta myöhemmin lähes kaikki noista oli purettu Varmaan ja Ilmariseen. Sama tulee tapahtuvaan myös tässä Kevan yhtiössä.
Mielenkiintoinen asia oli, kun Rinteen / Marinin hallitusta koottiin. Sen kokoamisvaiheessa entinen pääministeri Sipilä toimi keskeisessä roolissa. Tuo hallitus valitsi sote-linjakseen aivan päinvastaisen linjan. Se ei halua yksityistää terveyspalveluja vaan päinvastoin koota yhä suuremman osan julkisen sektorin hoitoon. Sen seurauksena terveydenhuollon työntekijöiden eläkkeet voitaisiin hyvin hoitaa esim. Kevassa. Eläkeuudistukselta putosi pohja pois. Silti nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan otettiin edelleen maininta siitä, että Sipilän hallituksen suunnittelema Kevan hajottaminen toteutetaan.
Sen seurauksena ajaudutaan yhä pitemmälle siinä, että Suomen työeläkejärjestelmä keskittyy kahteen mammuttiyhtiöön. Kun samaan aikaan ennustetaan työeläkerahastojen kasvavan parissa vuosikymmenessä nykyisestä yli 200 miljardista yli 400 miljardin, Suomeen on muodostumassa kaksi työeläkeyhtiötä, joiden kummankin taseet ovat 200 miljardia euroa eli lähes Suomen BKT:n verran. Nytkään nuo yhtiöt eivät tosiasiassa piittaa yhteiskunnan ohjeista tai näkökulmista, mikä esimerkiksi eläkeläiset on raivostuttanut perinpohjaisesti. Kun niiden koko moninkertaistuu nykyisestä, eivät ne tule piittaamaan tätäkään vähää yhteiskunnan ohjeista.
Ihmeellistä on, että kuntavaalien alla kukaan ei uskalla nostaa tätä kysymystä esiin. Mikä on kuntasektorin tahto? Kevan hallinto kootaan kuntavaalien perusteella ei eduskuntavaalien. Silloin olettaisi tällaisen keskeisen kysymyksen olevan merkittävä kuntavaalien teema. Sen sijaan esiin nousee kaikenlaisia sotkuja, jotka hautaavat alleen merkittävät kysymykset.
Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Onko historialla merkitystä?
su 18.02.2024 17:41Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä
la 24.02.2024 12:33Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan
to 28.03.2024 13:04Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus
ke 20.03.2024 08:51YLEN häveliästä
pe 02.02.2024 14:01Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44