Tämä erinomainen ja asiantunteva kooste on kopioitu sellaisenaan sivulta: https://injektiopiikki.com/2021/06/08/kuinka-koronarokote-toimii/  Suosittelemme jokaista lukemaan koko teksti ajatuksella.

 

Tässä artikkelissa käydään läpi asioita, joita sinun tulee tietää, ennen kuin teet päätöksen koronarokotteen ottamisesta.

Maailmanlaajuinen rokotuskattavuus

Aloitetaanpa. Tavoitteena on siis maailmanlaajuinen rokotekattavuus eli kaikkiin maailman ihmisiin on tarkoitus pistää koronarokote, mahdollisimman pikaisella aikataululla. Tällaisella tahdilla ja volyymilla ei ole koskaan aikaisemmin viety läpi mitään rokotuskampanjaa, eikä etenkään rokotteella, joka kehitettiin ennätysajassa ja jonka toimintaperiaate on täysin uusi. Maailmanhistorian aikana ihmiseen ei ole koskaan aikaisemmin pistetty mRNA- teknologian kautta toimivaa ainetta.

Meidän täytyy ensin ymmärtää pääpiirteet SARS-CoV-2 viruksesta ja sen aiheuttamasta COVID-19 taudista, jotta voisimme ymmärtää, kuinka rokote toimii ja vaikuttaa elimistössä. Sen jälkeen voimme kysyä, onko rokote tehokas ja turvallinen?

Koronavirukset

Koronavirukset ovat ihmisillä ja eläimillä tauteja aiheuttavien RNA-virusten heimo. Koronavirukset löydettiin 1960-luvulla ja ne todettiin yleisiksi ihmisen nuhakuumeen aiheuttajiksi. Seitsemästä ihmiseen tarttuvasta koronaviruksesta neljä aiheuttaa lieviä flunssaoireita: OC43, HKU1, 229E ja NL63. 

Kolme taas voi aiheuttaa vakavan taudin: SARS-CoV, MERS-CoV sekä SARS-CoV-2, jonka vuonna 2019 aiheuttama epidemia julistettiin pandemiaksi vuonna 2020.

COVID-19 tauti

SARS-CoV-2 virus aiheuttaa hengitystieinfektioita. Pienellä osalla tartunnan saaneista on sairaalahoitoon johtava infektio. Kuolemaan johtava COVID-19- tauti liittyy korkeaan ikään sekä perussairauksiin.

Lähde: THL koronakartta

Suomessa mediaani elinaikaennuste on naisilla 85 vuotta ja miehillä 77 vuotta. Kaavio näyttää, että koronakuolemat osuvat iäkkäisiin tai hyvin iäkkäisiin ikäluokkiin. Näissä ikäluokissa kuolema on luonnollinen tapahtuma ilman koronaakin. Suomessa kuolee joka päivä 150 ihmistä ja keskimäärin koronaan liittyviä kuolemia on kaksi päivässä epidemian ajalta. Vertailun vuoksi mainittakoon vielä, että Suomen hoitokodeissa kuolee normaalisti n. 1600 vanhusta kuukaudessa. Koronaan liittyviä kuolemia on kokonaisuudessaan 959 kpl lähes 1,5 vuoden ajalta.

Alle 60-vuotiaalle perusterveelle korona ei ole niin vaarallinen tauti, kuin on annettu ymmärtää. Alle 60-vuotiaita on kuollut koko epidemian aikana vain 59 henkilöä. Kuolleita alle 60-vuotiaita yhdistää jokin vakava perussairaus. Yli 70 vuoden ikä kuitenkin nostaa riskiä nopeasti. Yksikään alle 30-vuotias ei ole suomessa kuollut covid-19 tautiin!

Teho- hoidossa olevat potilaat kärsivät yleensä hengitystieoireista (keuhkokuume). Hapettumista tuetaan tarvittaessa hengityskonehoidolla. Varsinaista lääkettä tautiin ei ole, vaikkakin maailmalla ollaan saatu hyviä tuloksia esimerkiksi ivermektiinin (loislääke) ja hydroksikloriinin (malarialääke) käytöstä vakavan tautimuodon hoidossa ja ehkäisyssä. Hoito on siis oireenmukaista. Suoneen annettava kortisoni hillitsee sytokiniinimyskyä, jonka epäillään olevan yksi vakavan COVID-19 taudin puhkeamiseen vaikuttavista tekijöistä.

Noin 2-3 viikon kuluttua tartunnasta virus voi saada aikaan veren hyytymiseen liittyviä ongelmia vuotojen tai veritulppien muodossa. HUS-suosittaakin jokaiselle yli 40-vuotiaalle koronaviruspotilaalle hepariinihoitoa tukosten estämiseksi

Piikkiproteiini

SARS-CoV-2– virus tarttuu elimistön ACE2-reseptoreihin piikkiproteiinin avulla ja siirtää RNA- koodinsa solun sisään. Solu alkaa monistaa virusta ja kun elimistössä on riittävä määrä virusta, taudin oireet ilmaantuvat.

Piikkiproteiinin määrä kehossa kasvaa viruksen monistuessa elimistössä ja noin kahden viikon kuluttua tartunnasta mahdolliset vuoto- ja/tai hyytymisongelmat alkavat.

Vasta nyt aletaan hahmottaa, mikä aiheuttaa vakavan COVID-19 taudin sekä pitkäaikaiset moninaiset (Long COVID) ongelmat. Ongelmien aiheuttajaksi on osoittautumassa yksi viruksen osa. Se on piikkiproteiini.

Piikkiproteiinin aiheuttamat ongelmat

Veritulpat ja vuodot

Aikaisemmin tekstissä viitattiin HUS-alueen hepariinihoitoon yli 40-vuotiailla koronapotilailla. Veritulppien vaara koronassa on ollut pitkään tiedossa ja tutkijat ovatkin tulleet johtopäätökseen, jossa koronan todetaan olevan ensisijaisesti sydän- ja verisuonielimistöön kohdistuva tauti, ei niinkään hengitystieinfektio. Hepariini ehkäisee tehokkaasti veritulppien syntymistä. Kansankielellä hepariini tunnetaan nimellä napapiikki, joka annetaan yleensä leikkausten jälkeen.

Piikkiproteiini voi aiheuttaa liiallista veren hyytymistä, mutta vastaavasti se voi aiheuttaa myös verenvuotoja. Vaikutukset vereen ovat moninaiset ja lisää voit lukea tästä tutkimuksesta.

Neurologiset ongelmat

Piikkiproteiini läpäisee veri-aivoesteen ja kun piikkiproteiini pääsee aivoihin, se voi aiheuttaa aivosumua, armotonta väsymystä, elohiiriä ympäri kehoa, huimausta, kuulo- tai näköhäiriöitä, maku- tai hajuaistin muutoksia yms. hermostoperäisiä oireita. Pahimmillaan se saa aikaan aivoinfarktin tai aivoverenvuodon.

Kardiovaskulaariset oireet

Piikkiproteiini tarttuu solussa ACE2-reseptoriin. ACE-reseptorit vaikuttavat verenpaineeseen ja sykkeeseen. Yksi iso verenpainetauti lääkeryhmä on ACE-estäjät, joiden teho perustuu juuri ACE-reseptoreiden vaikutuksiin.

Kun piikkiproteiinin määrä kehossa kasvaa ja se tarttuu ACE-reseptoreihin, se voi aiheuttaa hidaslyöntisyyttä, nopealyöntisyyttä, rytmihäiriöitä tai mitä moninaisimpia sydämen sykkeeseen liittyviä oireita.

Verenpaine voi kohota äkillisesti hurjan korkealle ja vastaavasti se voi laskea liian alas.

Piikkiproteiini ei kuulu ihmiskehoon

Piikkiproteiini ei kuulu ihmiskehoon ja elimistö yrittää tuhota sen mahdollisimman tehokkaasti. Kun solu on saanut tartunnan ja monistaa virusta, elimistä tuhoaa solun, jos vain siihen kykenee. Elin, jossa on paljon piikkiproteiinia tuottavia soluja vaurioituu, koska saastuneet piikkiproteiinia tuottavat solut tuhotaan.

Rokotteiden kehitys

Ensimmäiset SARS-CoV-2 virus tartunnat raportoitiin 7. tammikuuta 2020 Kiinan Wuhanissa. Saman vuoden joulukuussa 2020 pistettiin ensimmäiset Comirnaty-injektiot. Kehitys kesti siis alle vuoden. Normaalisti turvallisen rokotteen kliinisiin tutkimuksiin kuluu aikaa 8-10 vuotta. Tällä kerralla aika lyhentyi 8-10 kuukauteen ja esimerkiksi Pfizerin rokotteen varsinainen tutkimus vapaaehtoisilla henkilöillä kesti kaksi kuukautta, ennen kuin rokote sai poikkeusluvan hätätilan vuoksi. Ensimmäisiä rokotteita testattiin ihmisiin jo maaliskuussa 2020, vain reilut kaksi kuukautta ensimmäisestä koronavirustartunnasta, vaikka kaikki asiantuntijat olivat lähes yhtä mieltä siitä, että koronavirukseen, kuten muihinkin hengitystieviruksiin, on äärimmäisen haastavaa kehittää toimivaa rokotetta. Tästä on oivana esimerkkinä influenssarokote, joka ei ole vuosikymmenien aikana onnistunut hävittämään tai edes vähentämään influenssan esiintymistä maailmassa.

Aikaisempi kehitys

Koronavirusrokotteita kehitettiin eläinkokeilla SARS-epidemian jälkeen 2002. Epidemia kuitenkin loppui itsekseen ja eläimillä tehtävät kokeet eivät antaneet aihetta jatkaa kehitystä.

Eläimet, jotka olivat saaneet mRNA- rokotteen, saivat myöhemmin hypersensitiivisen reaktion, jos kohtasivat villin viruksen rokotuksen jälkeen.

Tutkimuksessa korostettiin varovaisuutta, jos ihmisille annetaan vastaava mRNA- injektio. Aikaisemmin todettiin, että sytokiniinimyrsky ihmisellä on yksi vakavan taudin oletettu tekijä. Sytokiniinimyrsky on hypersensitiivinen reaktio.

“These SARS-CoV vaccines all induced antibody and protection against infection with SARS-CoV. However, challenge of mice given any of the vaccines led to occurrence of Th2-type immunopathology suggesting hypersensitivity to SARS-CoV components was induced. Caution in proceeding to application of a SARS-CoV vaccine in humans is indicated.” Linkki tutkimukseen.

Myyntilupa rokotteille

Comirnaty (Pfizer) on saanut Euroopan lääkevirastolta (EMA) myyntiluvan, mutta se on ehdollinen myyntilupa eli hätämyyntilupa. Kokeellista rokotetta testataan nyt ihmisiin elävässä elämässä, ja siten saadaan tietoa rokotteen tehosta, turvallisuudesta ja haittavaikutuksista. Jokainen kokeellisen rokotteen ottaja siis osallistuu rokotteen testaukseen. Kun tämä testausvaihe päättyy, kokeellinen rokote joko saa myyntiluvan tai sitten se ei saa sitä.

Viranomaisten ilmoittama 95% teho perustuu Pfizerin toimittamaan aineistoon, jossa mRNA injektio annettiin noin 18 000 ihmiselle ja noin 18 000 henkilöä sai lumelääkettä. Tästä joukosta 170 henkilöä sai oireellisen koronatartunnan. Kohderyhmän sijainteja tai epidemiologista tilannetta ei ole julkisesta saatavilla.

Olemassa oleva ”virallinen teho” perustuu siis hyvin pieneen määrään tapauksia. Tutkimus loppuu vuonna 2023, jolloin tulokset toimitetaan EMA:lle.

Tutkimuksessa ei selvitetty vakavan COVID-19 taudin esiintyvyyttä, vaan oireellisia tartunnan saaneita.

Miten rokote toimii?

Uudentyyppiset mRNA- rokotteet eivät ole rokotteita sanan varsinaisessa merkityksessä. Rokote antaa suojan taudinaiheuttajaa vastaan ja estää taudinaiheuttajan leviämisen rokotetuilla. Perinteinen rokote sisältää heikennettyä taudinaiheuttajaa (virusta) tai sen osia. Nämä ehdot eivät täyty mRNA- piikkien kohdalla. Jatkossa käytetäänkin sanaa ”injektio” ja kuten aiemmin jo todettiin, tällaista teknologiaa ei ole koskaan aiemmin käytetty rokotteissa tai injektoitu ihmisiin tällaisella vauhdilla ja volyymilla.

Injektion avulla omasta kehosta piikkiproteiinitehdas

Kaikissa koronainjektioissa mekanismi on sama. Niiden tarkoitus on saada ihmisen omat solut tuottamaan piikkiproteiinia ja nimenomaan piikkiproteiini on ongelmien aiheuttaja.

Kolme rokotetta, sama vaikutus

Suomessa on käytössä kolmen eri valmistajan injektioita. mRNA- injektiot ovat nimeltään Comirnaty (Pfizer/BioNtech) ja Covid- 19 vaccine Moderna (Moderna). Niissä mRNA- koodi viedään solun sisään nanokapselissa.

Vaxzevria (AstraZeneca) adenovirus-injektiossa koodi on upotettu simpanssin adenoviruksen sisään. Siinä elimistö saa immuunireaktion myös adenovirukselle. AstraZenecaa pistetään vain yli 65-vuotiaisiin, koska nuoremmat ovat saaneet syviä laskimotukoksia, kuten aivojen sinustrombooseja.

THL:stä ladatussa kuvassa on esitetty yksinkertaisesti se, kuinka rokote toimii. Ihmisen omat solut ohjelmoidaan tuottamaan piikkiproteiinia, jonka elimistö tunnistaa vieraaksi aineeksi ja muodostaa sille vasta-aineita ja samalla yrittää tuhota saastuneen solun.

Käytännössä elimistössä syntyy autoimmuunireaktio, koska elimistö hyökkää omia solujaan vastaan. Tämä tapahtuu sen vuoksi, että soluissa on muunneltua perimää, viruksen mRNA- koodia. Elimistö yrittää kaikin keinoin suojata perimää ja tuhoaa saastuneet solut. mRNA:n soluun saattaminen onkin ollut hyvin hankalaa, koska elimistö on tuhonnut vieraat mRNA partikkelit minuuteissa.

Alla on video, jossa Modernan myyntitykki kertoo seitsemän vuotta sitten siitä, miten ongelma on ratkaistu. Solut saadaan tuottamaan haluttua ainetta milloin tahansa!

 

Nettiin vuotaneen Pfizerin tekemän tutkimuksen mukaan mRNA siirtyy injektion jälkeen suurimpina pitoisuuksina (kumuloituu) maksaan, pernaan, luuytimeen, lisämunuaiseen ja munasarjoihin. nRNA ei siis tuhoudu heti, niin kuin annetaan ymmärtää tai on oletettu, eivätkä sen vaikutukset (eli solujen piikkiproteiinin muodostus) jää paikalliseksi olkavarteen, johon injektio annostellaan, vaan voimistuvat edellä mainituissa elimissä.

Injektion teho oikeassa elämässä?

Viranomaiset toistavat kaavamaisesti 95% tehoa vakavaa tautia vastaan. Kuten on aikaisemmin todettu, se perustuu hyvin pieneen määrään (170 henkilöä) tapauksia ja tutkimuksessa kartoitettiin vain oireisia ihmisiä.

Israel on pakkorokottanut lähes koko kansansa (lapsia lukuunottamatta) ja siellä on julkaistu laajoja tutkimuksia.

1 200 000 ihmistä koskeva tutkimus on varmaan laajin, mitä on julkaistu. Siinä oli kaksi 600 000 ihmisen ryhmää, jossa toinen ryhmä sai kaksi rokotetta ja toinen oli rokottamattomien ryhmä.

Siinä tartunnan sai ei- rokotettujen ryhmästä 6100kpl (1,02%) ja rokotettujen ryhmässä 4460kpl (0,74%). Todellisuus ei toisiaankaan vastaa 95% tehoa. Pieni ero on havaittavissa, mutta jo kohderyhmien tarkempi tarkastelu selittää asian. Käytännössä tarttuvuudessa ei ole eroa rokotetuilla ja rokottamattomilla.

Israelissa on tehty myös riippumattoman, asiantuntijoista koostuvan tutkintakomitean (Israel Peoples Committee) toimesta raportti koronainjektion haitoista ja siihen liittyvistä kuolemista. Voit lukea lisää raportista täältä, mutta esimerkiksi 20-29- vuotiaiden kokonaiskuolleisuus nousi Israelissa tammi-helmikuussa 2021 32%.

Mutta jos se onkin 95% teho vakavaa tautia vastaan? Voisiko se olla niin?

Valitettavasti ei ole.

Suomessa on uutisoitu pariin otteeseen tartuntaryppäistä.

Päijät-häme

Päijät-hämeessä sairaalahoidossa oli puolet rokotettuja potilaita. Tehohoitoon joutuneiden lukumääriä ei tarkkaan kerrottu, mutta muiden alueiden sairaaloihin vietiin tehohoitoon muutaman viikon aikana seitsemän potilasta, kun omat resurssit loppuivat. Taudin vakavuus vaikutti aika ärhäkältä.

Kanta-häme

Toukokuu oli Kanta-Hämeen keskussairaalassa tukalaa aikaa, sillä koronavirus pääsi yllättäen leviämään sairaalan kahdella osastolla. Kaiken kaikkiaan 57 potilasta ja 42 työntekijää sairastui. 17 koronapotilasta menehtyi. Menehtyneistä 12 oli rokotettuja ja viisi rokottamattomia. Kaikki menehtyneet olivat yli 60- vuotiaita.

42 työntekijää sairastui koronaan. On tiedossa, että kirurginmaski ei ole tarkoitettu suojaamaan viruksilta, joten asiassa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Kirurgin maski + rokote x 2 ei tämän ryppään perusteella suojaa tartunnalta.

Saammeko jatkossa tietoa koronapiikitetyistä, jotka ovat saaneet vakavan taudin tai menehtyneet koronaan? Oletettavasti ei. Viranomaisilla ei ole halukkuutta tilastoida asiaa, koska ”määrät ovat niin pieniä”.

Rokote ei suojaa tartunnalta, mutta estääkö se jatkotartunnat?

Injektio ei estä tartuntaa, eikä myöskään sen leviämistä. Jos ”asiantuntija” vetoaa siihen, että injektoitu ei levitä tautia, on se muunneltua totuutta.

CDC (Yhdysvaltojen tautivirasto) julkaisi 06.08.2021 raportin Massachusettsin tautiryppäästä. Siinä todetaan, että tuplapiikitetyillä ja rokottamattomilla oli sama määrä virusta elimistössä, joten tuplapiikitetyt levittävät virusta aivan samalla tavalla kuin rokottamattomat.

76% tartunnan saaneista olivat saaneet kaksi piikkiä, joten rokottamattomien tai yhden piikin saaneiden osuus oli vain 24%.

Linkki CDC raporttiin

Otteita Comirnatyn tuote-esitteestä

Voiko Comirnaty vähentää viruksen leviämistä ihmisestä toiseen?
Comirnaty-rokotteen vaikutusta SARS-CoV-2-viruksen leviämiseen yhteisöissä ei vielä tunneta. Vielä ei tiedetä, kuinka paljon rokotetut ihmiset saattavat kantaa ja levittää virusta.

Miten pitkään Comirnatyn antama suoja kestää?
Tällä hetkellä ei tiedetä, miten pitkään suoja kestää. Kliinisessä tutkimuksessa rokotettujen henkilöiden seurantaa jatketaan kahden vuoden ajan, jotta suojan kestosta saadaan lisätietoja.

Lue koko tuote-esite EMA:n sivuilta

Onko injektiolla haittavaikutuksia?

Suomi

Rokotteiden haittavaikutuksia suomessa kerää Fimea. Tiedot päivitetään viikoittain. Tästä pääset katsomaan tämän viikon tilanteen. Haitoista lähes 60% on vakavia ja kuolemia on 2.6. mennessä 78. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla käsittelemättä oli noin 3800 kpl ilmoituksia, jotka eivät vielä näy tilastoissa. Rokotehaittoja on siis ilmoitettu paljon. Täytyy kuitenkin muistaa vielä se, että Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan ainoastaan 1% (max. 10%) rokotehaitoista tulee rekistereihin. Haittavaikutusilmoituksia jää todella paljon tekemättä niin lääkäreiden, hoitohenkilöstön kuin asianosaisten tai omaistenkin puolesta.

Vertailuksi Pandemrix rokotteen raportti joka vedettiin markkinoilta, kun ilmoituksia oli 848 kpl.

Eurooppa

EU:n lääkeviraston EudraVigilence tietokannan mukaan toukokuun 22. päivään mennessä yhteensä 463 476 ihmistä on sairastunut haittavaikutuksiin COVID-rokotteista.

Katso uusimmat tiedot alla olevista linkeistä

• COVID-19 MRNA VACCINE PFIZER-BIONTECH
• COVID-19 MRNA VACCINE MODERNA (CX-024414)
• COVID-19 VACCINE ASTRAZENECA (CHADOX1 NCOV-19)

Yhdysvallat

Yhdysvalloissa rokotehaittoja kerää VAERS-järjestelmä.

Koronarokotteiden haitat Yhdysvalloissa voit katsoa tästä

Kaikki yllä esitetyt haittajärjestelmät ovat virallisia toimijoita ja data on oletettavasti aitoa.

Ovatko haittavaikutukset vaarallisia?

Injektion jälkeen oloaan kannattaa kuunnella. Heti injektion jälkeen tulevat haittavaikutukset ovat jo suhteellisen hyvin raportoituja ja voit katsoa ne tästä.

Pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä tiedetä. Injektio kuitenkin aloittaa piikkiproteiinin tuotannon kehossa heti, mutta vasta viikkojen kuluttua saattaa ilmentyä selittämätöntä verenvuotoa tai veritulppia, neurologisia oireita, lihasnykäyksiä, rytmihäiriöitä, verenpaineongelmia yms.

Veritulpat kehittyvät myös syviin laskimoihin, joten jos vasta viikkojen kuluttua injektiosta alkaa raastavan kova päänsärky, joka ei mene ohi särkylääkkeillä, kannattaa mennä tarkistukseen lääkäriin. Sinustromboosi kehittyy hitaasti, mutta voi olla tappava.

Ruoan jälkeinen kova vatsakipu, joka pahenee päivien aikana, voi kieliä hapenpuutteesta suolistossa. Vatsan alueen laskimopohjaiset tukokset kehittyvät hitaasti, mutta ovat hyvin vaarallisia, jos hoitoa ei saa ajoissa.

Nuoren ikäryhmän injektioduilla on on todettu ympäri maailmaa kohonneita määriä sydänlihaksen tulehduksia eli myokardiitteja. Tulevaisuus näyttää millaisia autoimmuuni reaktioita tai sairauksia mRNA-injektiot saavat aikaan pitkän aikavälin seurannassa.

Jos omaisesi tai ystäväsi saa vakavan sairaskohtauksen ja sille ei löydy järkevää selitystä, kannattaa pitää mielessä aiemmin otettu koronapiikki. Verenvuoto tai veritulppa saattaa muodostua elintärkeään elimeen varoittamatta.

Injektio ei suojaa tartunnalta, eikä estä taudin jatkotartuntaa. Mitkä ovat sen hyödyt?

Se onkin varsin syvällinen kysymys. Injektiolla on hätäkäyttölupa ja sen pitkäaikaisvaikutuksista ei tiedetä yhtään mitään. Silti sen käyttöä laajennetaan kuitenkin koko ajan nuorempiin ikäryhmiin. Hyöty-haitta-suhde on vähintäänkin kyseenalainen tässä tilanteessa.

Suomessa aloitetaan rokotetutkimuskeskuksen avustuksella tutkimus, jossa injektio pistetään lapsiin. Lapsille ja nuorille tauti ei ole lainkaan vaarallinen.

Mika Rämet perustelee lapsien rokottamista laumasuojalla, mikä on varsin kaukaa haettu, koska injektion vaikutusta SARS-CoV-2-viruksen leviämiseen yhteisöissä ei vielä tunneta.

Syksy näyttää, mikä koronarokotteen teho on, kun uusi flunssakausi alkaa. Toivotaan, että eläinkokeissa nähdyt huonot tulokset rokottamisen jälkeen eivät toistu ihmisillä. Jos saisi yhden neuvon antaa, se olisi: ODOTA. Tietoa tulee koko ajan lisää, kuten kliinisissä tutkimuksissa on tapana tulla. Jos olet terve, alle 70- vuotias, niin odota.

Onko rokotteesta tullut haittavaikutuksia?

Suomessa Fimea seuraa rokotteiden haittavaikutuksia ja voit lukea jutun haittavaikutusilmoitusten historiasta tästä jutusta.

Sivun alareunasta löytyy linkit haittailmoitukseen tekemiseen sekä korvauksien hakemiseen rokotehaitasta.

Tekstin on laatinut kaksi hoitoalan ammattilaista, jotka seuraavat tilannetta hyvin tarkasti sekä maailmanlaajuisesti, että lähietäisyydeltä, viimeisintä tutkittua tietoa hyödyntäen.