Blogi: Olli Pusa, pe 25.03.2022 12:39

Talvisota Ukrainan sota vertailu

Ukrainan sotaa on käyty kuukausi. Sodassa on paljon samanlaisia piirteitä kuin Suomen Talvisodassa 1939-1940. Erojakin löytyy.

Molemmissa sodissa kyseessä oli Venäjän hyökkäys naapurimaan kimppuun. Talvisodan aikaan Ukraina oli osa Venäjää / Neuvostoliittoa. Nyt se on hyökkäyksen uhri. Kummassakaan tapauksessa Venäjä ei välittänyt itse tekemistään sopimuksista.

Molempia hyökkäyksiä on perusteltu Venäjän turvallisuudella. Todellinen syy on selvästi ollut isovenäläinen imperialismi, halu kasvattaa imperiumin suuruutta. Sen paremmin Suomi kuin Ukrainakaan ei muodostanut minkäänlaista uhkaa Venäjälle. Se, että joku uhkaisi suurvallan turvallisuutta lähettämällä jonkinlaisen joukko-osaston etenemään Suomen tai Ukrainan kautta uhkaamaan suurvalta-Venäjää on suorastaan naurettava.

Suomessa muodollisena sodan syynä käytettiin ns. Mainilan laukauksia. Venäjä on itse myöhemmin myöntänyt tapahtuman lavastetuksi. Ukrainaa syytettiin mm. venäjänkielisten kansanmurhasta. Ukrainaan hyökkäystä perusteltiin ihmisten pelastamisella natsien käsistä ja Suomessa työväenluokan pelastamisella ”lahtareiden” käsistä.

Molemmissa tapauksissa hyökkäävän Venäjän käsitys kohdemaiden tilanteesta oli totaalisen väärä. Kuviteltiin, että hyökkäävät joukot otetaan vastaan kukkakimppujen kera. Suomessa mm. Venäjälle loikanneet kommunistit syöttivät Stalinille harhaista kuvaa tilanteesta. Ukrainan tapauksessa venäläiset tiedusteluelimet syöttivät Putinille sellaista kuvaa kuin arvelivat hänen haluavan kuulla. Todellisuudessa molemmissa maissa ”pelastettavat” raivostuivat hyökkäyksestä ja liittyivät taisteluun hyökkääjää vastaan, niin kommunistitkin Suomessa kuin etniset venäläiset Ukrainassa. Sitä vahvisti vielä hyökkääjän raaka siviileihin kohdistuva hyökkäys.

Molemmissa tapauksissa Venäjä kuvitteli hyökkäyksen olevan pikaisesti ohi, kyse oli oikeastaan pikaisesta miehitysoperaatiosta. Suomessa suunniteltiin voitonparaateja mm. Helsinkiin parin viikon kuluttua ja Ukrainassa arveltiin operaation olevan ohi parissa päivässä. Usko nopeaan voittoon perustui kuvitelmaan oman armeijan loistavuudesta sekä siihen, ettei vastarintaa merkittävästi esiintyisi. Suomessa perustettiin nukkehallitus ja samanlaista ilmeisesti suunnitetiin myös Ukrainassa. Todellisuudessa Venäjän hyökkäys yhdisti molemmat maat raivokkaaseen vastarintaan.

Lähtökohtien vuoksi operaatiot suunniteltiin tavalla, jollaista ammattisotilaat tuskin olisivat tehneet, jos tilanteen olisivat ymmärtäneet oikein. Hyökättiin koko rajan pituudelta, jolloin minnekään ei muodostunut voimakasta painopistettä. Talvisodan tapauksessa osaamattomuutta selitti se, että hieman aikaisemmin Stalin oli murhauttanut melkein kaikki ammattisotilaat ja armeija oli amatöörien käsissä. Ukrainan tapauksessa syy ei ole vielä selvillä. Ehkä suunnitelma oli jopa Putinin käsialaa ja siis amatöörien touhua. Putinhan on ammatiltaan vakoilija ei ammattiupseeri.

Pian hyökkäyksen jälkeen sota alkoi mennä päin seiniä. Hyökkäys jumittui ankaraan puolustukseen ja Venäjän tappiot alkoivat kasvaa nopeaa vauhtia. Kansainvälisen reaktion arviointi epäonnistui. Talvisodan aikaan se ei ollut kovin merkittävää, mutta Putinin yllätykseksi lännessä pystyttyiin yhtenäiseen linjaan ja sen seurauksena Venäjään kohdistettiin pakotteet, jotka ovat maan kehitykselle tuhoisia.

Reilun kuukauden sotimisen jälkeen molemmissa sodissa tuli suvantohetki. Hyökkäysarmeijoista alkoi puhti loppua. Tuota pitempää aikaa ei hyökkäysarmeija oikeastaan pysty etenemään ilman vaihtoa ja lepoa hyökkääville joukoille. Huoltokin epäonnistui. Molemmissa sodissa hyökkääjälle oli aiheutettu myös valtavat tappiot, mitkä veivät hyökkäysarmeijoilta puhdin pois. Talvisodassa tappiot olivat valtavasti suuremmat kuin Ukrainan sodassa, mutta myös hyökkäysarmeijan koko oli paljon suurempi. Lopputulos oli kuitenkin molemmissa sama. Puolustajat löivät hyökkäysarmeijan ja se juuttui taistelukyvyttömänä paikalleen.

Entä miten sota etenee jatkossa? Siinä suhteessa viitteitä saattaa antaa sotien erot. Venäjä ei nyt resursseiltaan ole Talvisodan veroinen. Ukraina on puuttuvista voimista merkittävin. Ukraina on myös asukasmäärältään paljon Suomea suurempi. Talvisodan alkaessa Suomessa oli toteutettu liikekannallepano, jolloin maa oli taisteluvalmis, mutta resurssit pitkään sotaan hupenivat koko ajan. Ukraina taas aloitti liikekannallepanon vasta hyökkäyksen jälkeen. Ensimmäisen kuukauden sota käytiin pääasiassa sodan alkuhetkillä riveissä olleilla voimilla. Liikekannallepanon myötä Ukrainan taisteluvoima kasvaa, kun se hyökkääjällä vähenee. Siis olennainen ero.

Toinen olennainen ero on sotatarvikkeiden saanti. Suomi sai jonkin verran apua, mutta Suomen suurin asetoimittaja Talvisodan aikaan oli Venäjä. Suurin osa saadusta uudesta kalustosta oli sotasaalista hyökkääjältä, jopa paljon suuremmassa määrin kuin ukrainalaisilla. Sitä ei suurelta osin ehditty kierrättää taisteluun vielä Talvisodan aikana. Ukraina sen sijaan saa valtavan määrän aseellista apua länsimailta (mm. Suomelta). Sekin osaltaan ylläpitää Ukrainan taistelukykyä.

Talvisodassa päädyttiin ensimmäisen hyökkäyskuukauden jälkeen eräänlaiseen pattitilanteeseen. Silloin Venäjä ei ollut muualla sodassa ja se kykeni kokoamaan uuden hyökkäysarmeijan tuhotun tilalle. Nyt se ei Venäjälle ole yhtä helppoa. Se edellyttäisi jonkinlaista liikekannallepanoa, joka olisi johdolle kiusallista. Se olisi myös varsin hidas prosessi ja sen tuloksena syntyneiden joukkojen taistelukyky ja taistelumotivaatio saattaisi olla melko heikko. Talvisodassa Suomella ei ollut mahdollisuutta vahvistaa juurikaan joukkojaan ja voimat alkoivat ehtyä. Ukrainassa kehitys saattaa olla päinvastaista. Suuremman asukasmäärän vuoksi sen mahdollisuudet vahvistaa joukkojaan ovat hyvät.

Näistä syistä taistelun jatko saattaa olla päinvastainen kuin Talvisodassa. Ukrainan asema vahvistuu ja Venäjän heikkenee. Talvisodassa tilanne oli päinvastoin. Talvisota loppui Suomelle onnekkaasti, kun Venäjä pelästyi länsimaiden mahdollisia apujoukkoja ja sotatilaa niiden kanssa. Nyt on jo etukäteen kerrottu, että apujoukkoja ei tule ydinsodan vaaran vuoksi. Ukraina saa vain materiaaliapua, mutta sitä ilmeisen merkittävästi.

Tiivistelmänä noista eroista voi todeta, että Venäjä ei pysty Ukrainaa kukistamaan perinteisillä aseilla käytävässä sodassa. Sodan pitkittyminen aiheuttaa Venäjälle kasvavia ongelmia. Ukraina saattaa päästä sotatoimissa niskan päälle, mutta riittävätkö voimat venäläisten karkottamiseen? Asetelma on Venäjälle tuhoisa. Tällainen kehitys aiheuttaa räjähdyksen Venäjällä, kun Putinin ”pajariluokka” toteaakin tsaari Putinin heikoksi tsaariksi. Silloin Putin voi asemansa pelastaakseen turvautua Ukrainassa joukkotuhoaseisiin, kemiallisiin, biologisiin tai ydinaseisiin.

Se mikä skenaario toteutuu, on varmaan mahdotonta ennustaa.

 

Olli Pusa pe 25.03. 12:39

Olli Pusa

Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija

tuoreimmat

YLEN häveliästä

pe 02.02. 14:01

Uutta presidentinhallintoa valitsemassa

ma 29.01. 19:33

Presidentti arvojohtajana

la 27.01. 17:00

Presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen finaali

ke 24.01. 20:24

Vihreä terroristiliike

to 04.01. 11:48

Kuusiniemi avautuu?

pe 29.12. 21:45

Jumalallinen ilmoitus?

to 28.12. 09:20

Ehdokas Pekka Haavisto

pe 22.12. 18:23

Pyhä yksinkertaisuus

ke 20.12. 00:25

Pelastuspartiot liikkeellä?

to 07.12. 19:59

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03.2024 12:06

Tapio Puolimatka

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08.2023 19:21

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44