Viimeiset viikot on joka tuutista syydetty rasismiväitteitä ilman, että oikeastaan määritellään mitä rasismilla tarkoitetaan? Se tuntuu olevan yleispätevä nimitys leimata eri lailla ajattelevat väärin ajatteleviksi. Sellainen yleisnimitys oli aikoinaan ”neuvostovastainen ”, jolla leimaamalla voitiin estää henkilön toimintaa politiikassa, hallinnossa ja liike-elämässäkin. Mitä rasismi sitten on?

Tyypillisin rasismin väitetty kohde on ihmisten ihonväri. Vääränvärisiin suhteudutaan rasistisesti. Tällainen rasismi ei ole harvinaista. Valkoihoisten suhtautumisessa mustiin, mustien suhteutumisessa valkoihoisiin, kiinalaisten suhtautumisessa eurooppalaisiin ym. on ollut tällaisia piirteitä.

Monessa tapauksessa ihmisten ulkonäkö ei kerro eroista, mutta heidän kulttuurinen taustansa on erilainen. Monet vähemmistöt Suomessa eivät käytännössä ole ulkonäöltään erotettavissa. Juutalaisia ja tataareja ei Suomessa käytännössä erota muista suomalaisista. Molemmat ryhmät ovat sopeutuneet hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan ja löytäneet paikkansa siinä. Toisaalta en ole havainnut merkittävää ”rasismia” heitä kohtaan, joitakin ääriryhmiä ehkä lukuun ottamatta.

Romanit ovat vaikeammin määriteltävä ryhmä. Osa on sopeutunut täysin suomalaiseen elämänmenoon, mutta osalla elämäntavat poikkeavat muista suomalaisista. Heitä kohtaan on näkynyt ainakin vahvoja ennakkoluuloja. Toki erinomaisia tangolaulajia fanitetaan, mutta osalla elämäntavat eivät ennakkoluuloja karsi. Paljolti suhtautuminen tuntuu riippuvan siitä, millaisen elämäntavan asianomainen on omaksunut. Onko tuollainen suhtautuminen rasismia vai elämän opettamaa varovaisuutta?

Poliittinen mielipide on jakanut ihmisiä eri ryhmiin. Silti Suomessa joitakin dramaattisia aikoja lukuun ottamatta on siedetty poliittisia ”väärinajattelijoita”. Se on ollut yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuus. Se ei tarkoita, että ihmisten pitää olla asioista samaa mieltä ja puhua samoilla fraaseilla, jotta he voisivat toimia yhteistyössä. Sitä kutsutaan demokratiaksi, joka Suomessa on perinteisesti ollut vahvaa. 1930-luvulla itsenäistyneissä Itä-Euroopan maissa melkein kaikissa demokratia tuhoutui ja korvautui diktatuurilla. Suomi oli poikkeus.

Identiteettipolitiikka vaikeuttaa erimielisten yhteistyötä kompromissien muodossa. Sellainen ei ehkä heiluta USA:n kaltaista suurvaltaa, mutta Suomi pienenä maana on selvinnyt eri tilanteista sillä, että hyvinkin eri lailla ajattelevat ovat pystyneet yhteistyöhön. Tuon tuhoutuminen vaarantaa maan tulevaisuuden. Viime aikoina tuntuu poliittinen mielipide olevan rasismisyytösten pohjana.

Uskonto on yksi seikoista, jossa suhtautuminen ”vääräuskoisiin” on ollut jyrkimpiä. Suomessa tässäkään ei ole havaittavissa mitään erityistä ongelmaa. Juutalaisten ja tataarien (eräänlaista islamia) osalta ei merkittäviä ongelmia ole ollut. En ole pahemmin kuullut, että katoliset tai ortodoksit olisivat olleet jotenkin laajan syrjinnän kohteena.

Poikkeuksen ovat muodostaneet viime vuosina maahan tulleet islamilaiset turvapaikanhakijat. He syyttävät olevansa rasismin kohteena. Kieltämättä asenteet heitä kohtaan ovat monilla tahoilla koventuneet. Syitäkin voi arvioida. Suuri osa maahanmuuttajista elää sosiaaliturvan varassa. Mitä muuta sitten tekevätkään rahan hankkimiseksi on oma kysymyksensä, eivät tee mitään, tekevät pimeää työtä, pimeää yritystoimintaa, toimivat rikollisjärjestöissä,…. Heidän laaja osallistumisensa esim. seksuaalirikoksiin, rikollisjengien toimintaan ym. selittävät suhtautumista. Suomalaisten keskuudessa tuosta on saatu aika lailla tarpeeksi ja se ilmenee sekä mielipidetiedusteluissa että vaaleissa – vaikka heidän ongelmistaan syytetään suomalaisia ja rasismia. Miksi kriittinen suhtautuminen tuollaiseen maahanmuuttoon on rasismia?

Maahanmuuton ongelmat koskevat paljolti islaminuskoisten maahanmuuttoa. Heidän sopeutumisensa on ollut heikkoa kaikkialla Euroopassa esim. Ranskassa, Britanniassa, Ruotsissa,…. Puhuttaessa rasismista tuntuu olevan kiellettyä todeta, että islam itsessään on yksi rasistisimmista uskonnoista. Toki islamin puolustajat mielellään poimivat koraanin jakeita, jotka vaikuttavat ”vastuullisilta”. Koraanista löytyy käytännössä ristiriitaisia määräyksiä, kukin voi poimia mitä haluaa. Mutta koraani on ohje muslimeille, vääräuskoiset ovat alempiarvoisia ja heitä koraanin määräykset eivät koske. Vääräuskoisille muslimi saa valehdella ja pettää vapaasti, heitä saa sortaa ja terrorisoida. Jos tuo ei ole rasismia, miten se määritellään?

Jos Euroopassa on ”rasistista” suhteutumista muslimeihin, onko se reaktiota muslimien rasismiin eurooppalaisia kohtaan? Sitä kylvää mitä niittää. Asiasta ei saa kuitenkaan Suomessakaan puhua, se on rasismia. Innokkaasti kerrotaan historian kauhuista, esimerkiksi orjakaupasta. Mutta sitä ei saa kertoa, että islaminuskoiset arabit käytännössä hoitivat orjakauppaa. Euroopasta he möivät orjiksi arviolta miljoona ihmistä. Suomalaisiakin myytiin paljon. Isovihan aikaan Suomesta ryöstettiin lähinnä venäläisten toimesta kymmeniä tuhansia naisia ja lapsia ja heidät myytiin orjiksi, osin islaminuskoisten arabien toimesta. Mutta meille hoetaan meidän syyllisyyttämme ja velkaamme heille? Jäikö jokin luvattu orjaerä toimittamatta? Miksi tästä ei saa puhua?

Ehdotan siirtymistä normaaliin päiväjärjestykseen, Hesarin tilausten lopettamista ja pahimmilla propagandakanavilla mainostavien boikotointia.