Ilmastonmuutoksesta on keskusteltu viime aikoina kriittiseenkin sävyyn. Vastikään tehtiin Pariisin ilmastosopimus, jossa erityisesti Eurooppa kantaa suuren taakan hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Kiina ja Intia eivät sopimuksen mukaan lupaa mitään ja USA sanoutui Trumpin kaudella irti sopimuksesta, mitä  erityisesti Euroopassa paheksuttiin suuresti.

Minua on tässä hämmentänyt se, että on hyvin vaikeaa löytää tietoja siitä, mitä tuo sopimus lopulta tuo tullessaan. Samaan aikaan on myös ennustettu pikkujääkauden tuloa parin vuosikymmenen päästä auringon aktiivisuusmuutosten vuoksi. Ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta  propagoivat ovat mm. selittäneet, että tuon takia ihmiskunnalla olisikin nyt muutama vuosikymmen enemmän aikaa torjua muutosta ja siksi ilmaston lämpeneminen ei näy muutamaan vuosikymmeneen (eli ilmastontutkijoiden elinaikana...).

Edelleen minua ihmetyttää se, että ei löydy kunnollisia taloudellisia arvioita siitä, paljonko rahaa tuohon (mahdollisesti täysin turhaan?) prosessiin uppoaa ja kuka sen maksaa? Eteeni tuli professori Antero Järvisen mielipidekirjoitus Lapin kansassa. Siinä hän tanskalaisen ympäristötaloustieteilijä Bjorn Lomborghin arvioiden pohjalta toteaa, että seuraavien 15 vuoden aikana tuon sopimuksen velvoitteet maksavat VUODESSA 800-1600 miljardia euroa, josta EU:n osuus on kolmannes. Suomelle tuosta tulee vuosittain 4-8 miljardin lasku vuodessa ja se merkitsisi tavalliselle palkansaajalle 200-300 euron pienennystä kuukausipalkasta. Ja lopputulos olisi niin merkityksetön, ettei sitä edes pystyttäisi luotettavasti mittaamaan.

 

NÄKÖKULMA Lapin Kansa 29.3.2018

Antero Järvinen

Pariisin ilmastosopimus hyväksyttiin YK:n ilmastokokouksessa joulukuussa 2015 ja se astui voimaan 4.11.2016. Sopimus, jonka on ratifioinut Suomen lisäksi 143 maata, ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita.

Osapuolet sitoutuvat pelkästään valmistelemaan, tiedottamaan, ylläpitämään ja saavuttamaan ilmoittamansa päästötavoitteet. EU-maita ja muutamia muita kehittyneitä länsimaita lukuun ottamatta muut maat, muun muassa Kiina ja Intia, eivät ole ilmoittaneet vähentävänsä hiilidioksidipäästöjään. Ensimmäinen kokonaistarkastelu sopimuksenvaikutuksista tehdään 2023. Sopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdenasteen verrattuna esiteolliseen aikaan. Määrittelemättä jäi, tarkoitetaanko tällä 1700-lukua vai jotain aiempaa vuosisataa.Tavoitteena on pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen vuosisatamme loppuunmennessä. Sopimuksen hinta-hyötysuhdetta, paljonko ilmastotalkoisiin 2016-2030 uhrattavilla varoilla saataisiin alennettua maapallon keskilämpötilaa, on tutkittu hyvin vähän.

Käyttäen ilmastotalousmallinnuksia tanskalainen ympäristötaloustieteilijä Bjørn Lomborg on arvioinut, että Pariisin ilmastosopimuksen talkoot maksaisivat globaalisti 0,8-1,6 biljoonaa euroa eli 800-1 600 miljardia euroa joka vuosi 15 vuoden ajan. Summasta kolmannes lankeaisi EU:n maksettavaksi.

Koska Suomen bruttokansantuote on noin 1,5 prosenttia EU-maiden koko bkt:stä, meille kohdistuvat ilmastotalkoot voisivat maksaa uusina menoina 4-8 miljardia euroa vuodessa. Tämä olisi 7-14 prosenttia Suomen valtion budjetista (56 miljardia euroa 2018). Keskituloiselle veronmaksajalle (3 600 euroa/kuukausi) tämä tietäisi verojen kiristymisenä 200-300 euron menetystä kuukausittain käteen jäävässä palkkapussissa.

On hämmästyttävää, että näistä taloudellisista vaikutuksista ei ole juuri esitetty arvioita julkisuudessa. LOMBORGIN käyttämien mallinnusten mukaan tällaisella vuosibudjetilla lämpötila olisi vain 0,05 astetta ilmastomallien ennustamaaviileämpi vuonna 2100. Jos talkoita jatkettaisiin 2100 asti eli 85 vuotta ja globaalisti noin 100 000 miljardin euron taloudellisin kokonaiskustannuksin, lämpötilaa saataisiin alennettua ennustetusta 0,17 astetta.

Sekin olisi niin vähän, että emme kykenisi eroa luotettavasti mittaamaan, saati aistimaan. Harmillisesti emme vielä tiedä, pystyvätkö ilmastomallit luotettavasti ennustamaan tulevaa ilmastoa lähes 100 vuoden päähän. Emme saa luotettavia sääennusteitakaan viikkoa pidemmille jaksoille, vaikka ne tuotetaan samankaltaisilla mallinnuksilla.