Kun laskutaidottomat poliitikot tekevät hallitusohjelman ja kertovat siitä laskutaidottomille toimittajille, mikä tahansa saadaan näyttämään mahdolliselta. Tosin se, että lisävelkaantumista kutsutaan jakovaraksi ei mene läpi muille, kuin vain Yleisradion toimittajille.

Vaikkapa se, että hallitusohjelmassa todetaan, että työllisyysastetta pyritään nostamaan ja se lisää valtion tuloja. Tiedoksi kaikille, että nykyisellä laskutavalla työllisyysaste nousee automaattisesti, elleivät työpaikat Suomessa vähene reippaasti. Siis vaikka maahan ei syntyisi yhtään uutta työpaikkaa, työllisyysaste kohoaa. Se johtuu siitä, että eläkkeelle siirtyvä ikäluokkaa on työmarkkinoille tulevaa suurempi koko hallituskauden ajan. Onko vaikeaa ymmärtää?

Työssäkäyvä ikäluokka pienenee seuraavan runsaan kymmenen vuoden aikana noin kahdellasadalla tuhannella. Eli työtä tehdään kaksisataa tuhatta miestyövuotta vähemmän. Kun kansakunnan elintaso on suoraan verrannollinen kansakunnan tekemään kokonaistyöpanokseen, miten joku luulee, että elintaso säilyy ennallaan jos työtä tehdään huomattavasti vähemmän?. Tuottavuuden pitäisi nousta joka ikisessä suomalaisessa työpaikassa samana aikana reaalirahassa vähintään kymmenellä prosentilla, jotta polkisimme edes paikallaan. Jos joku kilpailijamaamme ilkeyksissään lisää myös tuottavuuttaan, niin meidän on lisättävä vielä tuo kymmenen prosenttia enemmän.

Hallitusohjelmassa luvataan myös tuhlata entistä enemmän rahaa kolutukseen. Se, että virallisessa ohjelmassa lukee panostaa eikä tuhlata, on varmaankin kirjoitusvirhe. Kun tarkastellaan osaamistasetta, eli maahanmuuttajien ja maasta pakenevien saamien koulutusvuosien määrää, voidaan todeta, että maasta pakenee tällä hetkellä vuosittain ainakin neljäkymmentätuhatta opintovuotta ja maahan muuttaa arviolta viisi tuhatta opintovuotta. Eli me koulutamme verovaroillamme osaajia muulle Euroopalle. Ellemme pysty tarjoamaan hyvin koulutetuille suomalaisille nuorille haastavia työtehtäviä ja kilpailukykyistä nettopalkkaa kotimaassa on luonnollista, että parhaasta päästä kyvyt katoavat muille markkinoille. Yksinkertaistettuna voidaan todeta, että meillä on pätevät opettajat, kykenevät nuoret ja seinätyhmät poliitikot.

Hallitusohjelman teollisuuspoliittista tasoa kuvaa se, että nykyisessä digitaalisessa maailmassa miljardein panokset kohdistetaan maaliikennehankkeisiin, ei tietoliikennehankkeisiin. Mikä kiire kenelläkään on Turkuun? Miten luulette hallituksen analysoivan yritystukia? Mämmintekokoneille miljardi ja toinen hevosreen vuolijoille?

Toivon, että Antilla on sen verran selkärankaa, että vaatii hallitukseen edes yhden, joka tietää jotain kansantaloudesta, eli Vesa Vihriälän. Vaan mahaako Antilla olla kanttia hyväksyä itseään huomattavasti osaavampi Vesa? Saanen epäillä. Jos vielä älyäisivät ottaa demareiden riveistä Ville Skinnarin TEM:iin, niin Suomella on jotain toivoa. Muuten mennään pelehtimistieteen maisterin kaunaisilla opeilla tai Mikan iltalypsyluonteella.

Työministeriksikin pitäisi löytää jostain sellainen poliitikko, joka ymmärtää, ettei työpaikkoja synny ilman, ellei jonkun kannata niitä synnyttää. Siis omilla rahoillaan, ilman verorahoilla annettua tukea. Ei kannattavia yksityisiä työpaikkoja politikoimalla tähän maahan synny. Politikoimalla ja ammattiyhdistysten ohjeilla voidaan synnyttää vain kannattamattomia työpaikkoja tai yrittää estää kannattavien syntyminen.

Jari Isokallio

Teksti lainattu Jari Isokallion blogista 29.5.2019