Näinpäs kummallista unta.

Olin siinä vähän niin kuin näytelmäarvostelija ja katselin teatteri-aitiosta kaikenlaisia hengentuotoksia. Useimmat niistä olivat puisevia ja tylsiä näytelmiä mutta joukkoon sattui helmi.

Kyseessä oli kolminäytöksinen ”Rasavilli iloittelu Säätytalossa”. Näytelmä meni ulkomuistista jotenkin näin. (Anteeksi mahdolliset virheet. Otan tässä tulkinnallisen vapauden selostaa sen mitä ihan selvästi unessa näin).

**

Näytelmän sankari oli Antti niminen opiskelija, joka juhli ensimmäistä vappuaan.

Säätytalolla.

Hän halusi tuhlata omat, säästetyt, ja vieraat rahat mahtavaan juhlintaan.

Juhliin mukaan tuli Toveri Li Lystikäs, joka tykkäsi siitä, että voi potkia opiskelijajärjestön ovia ja rikkoa sen ikkunoita. Säännöt olivat vain ”sikoja” varten eikä se väkivalta ollut niin pahaa jos se oli oikeanlaista.

Toinen juhlija oli Toveri Lampsuhuuli, joka taas tykkäsi teoreettisesta siisteydestä mutta ei tykännyt siivota opiskelijajärjestön asuntolan käytäviä eikä pihoja. Lampsuhuulen mielestä ihmisen elämän tarkoitus on maksaa sähkölaskuja.

Kolmas juhlija oli teekkari Toveri Jussi Lestakas joka taas viis välitti siitä mitä tapahtui Antille. Jussi ei koskenut viinaan ja siksi hän otti vain hänelle varatut rahat ja käytti ne toisiin tarkoituksiin.

Antti möi, lainasi, kiristi ja oli lopulta peeaa

Antti investoi kaiken juhliin.

Hän möi opiskelija-asuntolansa grillin, pihamökin, pesukoneet, ja autopaikat.

Tässä unessa juhlan alku tapahtui Säätytalolla ja se kesti pari kuukautta.

Pitsataksit rullasivat ja tsupparit toivat lisää olutta. Nyt ei oltu köyhiä tai kipeitä.

Kun rahat oli juotu ja rallattelu oli loppu, oli Anterolla jo suunnitelma – hän halusi ottaa pikavippejä.

Ongelmana oli vain se, että hän ei saanut enää rahaa edes ”Kiskuri & Kelmi” yhtiöltä.

Lopulta rahat olivat loppu ja Antti joutui ostamaan vapisevaan krapula-aamuun makkarat ja ranskalaiset taskuun unohtuneella vitosella.

Sitten tuli mieleen äiti.

Lainaisikohan se äiti, joka oli aina säästänyt hänelle rahaa?

Sitten Antti sai ajatuksen!

Ei hänen tarvitsisi pyytää lainaksi! Hän möisi äiti-muorin asunnon ja saisi siitä rahaa yltäkyllin.  Ei se äiti muista sitä, että sen asunto on myyty.

Uni päättyi siihen että krapulainen Antti joutui ostamaan myymänsä tavarat kolminkertaisella summalla takaisin.

Antti-parka!

**

Olipa se kummallinen uni!