Venäjän hyökkäys Ukrainassa näyttää kulminoituvan siihen, että sen ”vapaaehtoissotilaat” eivät halua taistella.

Ja ilman taisteluhalua mikään armeija ei voita.

Kyse on huonosti suunnitellun seikkailun epäonnistumisesta. Heikot signaalit (weak signals) antoivat ymmärtää tämän jo keväällä. Isolla rahalla rekrytoitujen ja hätäisesti koulutettujen asevelvollisten kuriton joukkio ei ollut hallinnassa eikä se kykene taistelemaan ilman materiaalista etua.

Sota paljasti myös Venäjän sotamateriaalin heikkouden. Läntinen tekniikka päihittää tarkkuudessa ja tappavuudessa itäisen tekniikan. Kuten niin usein ennenkin Venäjän historiassa.

Kuten Harkovan suunnan vastahyökkäys todistaa, venäläiset sotilaat eivät halua kuolla huonosti johdetussa sodassa vieraalla maalla.

Poliittisessa mielessä sodan käänne syyskuussa 2022 on tuhoisa Putinin sekurokratialle. Sen ainoa mahdollisuus on nyt julistaa ulkoinen ja oikea sota tai käyttää taktisia ydinaseita. Se tarvitsee epätoivoisesti jostain Taivaan lahjana provokaatiota tai merkkiä, että ”isänmaa on vaarassa”.

Muussa tapauksessa edessä on hallinnon väkivaltainen kaatuminen tai palatsivallankumous. Niistä enemmän seuraavassa artikkelissani: ” Venäjällä alkaa Ukrainan sodan jälkeen sekurokratian sisällissota?” (”https://www.centrumbalticum.org/julkaisut/pulloposti/venajalla_alkaa_ukrainan_sodan_jalkeen_sekurokratian_sisallissota.6711.news”).

Lintilän pitäisi erota horinoittensa takia

Totean tässä ihan historian tutkijana & Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen pitkäaikaisena yliopistolehtorina (en PS:n puoluesihteerinä) että ministeri Lintilä tarjosi Putinille Taivaan lahjan.

Hän lahjoitti naapurin sotahaukoille provokaation syyn väittämällä suoraan ministerinaitiosta, että ”Suomi on fyysisesti sodassa Venäjän kanssa” (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/eec3749b-134a-4577-a1c4-39aa526e4192).

Ministeriaitiosta tulla lupsahtaa harvoin näin majesteettisen tolloa lausuntoa. Se on faktisesti epätotta sillä Suomi ja Venäjä eivät ole fyysisesti sodassa.

Ainoastaan eduskunta voi julistaa sodan – joten siinä mielessä se on myös perustuslainvastainen teko.

Lintilän höpertely ja horina on myös poliittisesti niin ennen kuulumattoman ääliömäistä, niin että se oikein soi.

Se tarjoaa Putinin sotahallinnolle sen kipeästi kaipaaman syyn tehdä Ukrainan sodasta ulkomainen sota.

Voin näin akateemisen καθῆσθαι korkeudesta todeta: Lintilä on Suomen poliittisen historian epäonnistunein poliitikko ja hänen ajattelematon horinansa on kansallinen vahinko – vähän kuin koko Marinin hallitus.

Pitäisikö sotavääpeli Lintilän erota? Voisiko hän ministerin viran ulkopuolella tehdä jotain sellaista mitä hän osaa paremmin?

Lintilän ”pölö” lausunto on selitettävissä vain sillä, että hallitus haluaa epätoivoisesti lakaista sotamaton alle omat epäonnistumisensa energiapolitiikassa. Kansalaiset parkuvat sähkölaskujen suuruutta ja hallitus on paniikissa. Se on epäonnistunut Uniper-neuvotteluissa, Fortumin kanssa ja yleensäkin kaikessa mahdollisessa.

Marinin hallituksen vihreä siirtymä on ollut siirtymää ”vihreää kurjuutta” kohden jo paljon ennen Ukrainan sotaa. Lausunto on linjassa vihreiden harjoittaman omien virheiden peittelyn ja keskustan ”vienon kuolinkorinan” ts. kannatuksen laskun kanssa.

Kaikella rakkaudella ja kunnioituksella epäilen, että Keskusta on siirtymässä puoluekartassa takiaispuolelle ja sen ministerien lausunnoissa alkaa esiintymään koko ajan yhä enemmän tällaisia sammakoita.

Ruotsin vaalit – ajat muuttuvat

Myös länsinaapurissa tapahtuu. Näyttää siltä, että ruotsalaiset nyt tällä kertaa uskaltavat valita sen vaihtoehdon, joka on kansallisesti parempi. Viime kerralla ruotsalaiset viime hetkellä vetivät kannatuksensa takaisin mutta nyt kansallinen turvallisuuskriisi on niin paha, että jotain tehdään.

Onko sosiaalidemokraattien valtakausi lopussa?

Dosentti Arto Luukkanen

(tämä blogi edustaa kirjoittajan akateemisen kokemuksen pohjalta kirjoitettua mielipidettä eikä edusta PS:n virallista kantaa).