Diktaattorit pitävät lapsista.

He haluavat poseerata heidän kanssaan, halailla heitä, ottaa valokuvia tai pakottaa taitelijat luomaan teoksia, jossa diktaattori ”antaa lapsille hyvän lapsuuden”.

Kyse on hyveheilutuksesta tai moraalipatsastelusta (virtue signalling), joka pehmentää armottoman poliittisen todellisuuden karua pintaa.

Myös demokratioissa koviin arvoihin pyrkivät poliitikot rakastavat lapsia. Mikä antaakaan paremman säväyksen kuin poliitikon hieman itkua pidättelevä olemus ja mankuva ääni, joka kertoo, että tämän päättäjän puolue on täynnä rakkautta surkeita ja heikkoja lapsia kohtaan?

Eihän se ole mikään laskelmoiva poliitikko – sehän on ihminen!

Heikkojen ja haavoittuvien lapsien puolustaminen on meillä verissä – ihmislaji on selvinnyt kun se on pitänyt huolta jälkikasvusta. Se, joka vastustaa sitä on sydämetön hirviö.

Ministeri Ohisalo ja vihreä projekti – Pekka Linnaan hinnalla millä hyvänsä!

Viher-puolue on valinnut hyveheilutuksen omaksi leipälajikseen. Sen tarkoitus on profiloida vihreä väki ”sydänpuolueeksi”.

Tarkoituksena on myös viedä huomio pois puolueen oman ”darlinkin” – Pekka Haaviston mahdollisista lainrikkomuksista. Pekasta on nyt pakko tulle pressa. Muuten se ei onnistu enää!

Toisaalta, kyse on myös omien rivien rauhoittamisesta; kiihkeimmät olisivat halunneet julistaa Kehä III yläpuolisen alueen eli muun Suomen ”apartheid” kansallispuistoksi ja korottaa bensan hinnan verotuksen pilviin ym. Se ei vielä tässä kuussa kuitenkaan onnistunut, joten oli annettava heille jotain riemuittavaa.

Muille hallituspuolueille tämä Ohisalon ”ohari” aiheuttaa hammasten kiristelyä, sillä he eivät pääse nyt loistamaan.

Lasten puolustaminen on periaatteessa kunnioitettavaa politiikkaa. Hyveheilutuksen ongelmana on kuitenkin se sama mikä oli pääministeri Sipilän lupauksella antaa oma talonsa turvapaikanhakijoille – todellisuus on aivan toisenlainen.

Vihreä puolue – järjenkäyttö kielletty!

Ohisalon antama lupaus maksaa veronmaksajille maltaita. Näiden 175 tulijan ylläpitäminen Suomessa ei ole halpaa. Tällä kustannuserällä olisi ollut mahdollista rakentaa paikanpäälle taloja, joissa on sähköt ja vedet – useille tuhansille lapsille. Tällainen arkinen kaivojen rakentelu tai terveydenhoidon perusjärjestäminen ei ole kuitenkaan niin mediaseksikästä. Siitä ei tule skuuppeja eikä lööppejä. Se on sitä arkielämää, josta ei heru pointseja. Se ei myöskään mahdollista hyveheilutusta.

Se on myös vaikeaa. Alueella toimivat ihmissalakuljettajat ja rikolliset ovat vaikeita yhteistyökumppaneita. Nämä rikolliset eivät halua, että leirien ihmisten elämä helpottuu tai että sinne rakennetaan kouluja. Heidän kannaltaan se, että rikas Suomi ottaa nämä muutamat ”armopakolaiset” on mitä parasta mainosta. ”Me kuljetamme sinut ja ennen kaikkea lapsesi tänne. Maksa meille tuhansia niin me kuljetamme. Lapset ensin! Tämä reitti toimii. Sitten perheet tulevat mukana”. Rikolliset ihmiskauppiaat ovat jo epäilemättä riemuinneet Ohisalon lupauksista!

Moraalinen hyve-heilutus ei myöskään ota huomioon, että maailmassa on miljoonia lapsia ilman vettä, turvaa, ruokaa ja suojaa. Eikö tärkeintä olisi suojella mahdollisimman suurta joukkoa lapsia? Hyveheilutus ei kuitenkaan toimi jos pelastetaan nämä kaikki.

Hyveheilutuksessa on siten kyse nykyajan farisealaisuudesta ja ulkokultaisuudesta, jota tehdään veronmaksajien rahoilla. Ohisalo ei ota näitä lapsia omaan kotiinsa. Eikä kukaan vihreä tee niin – näin epäilen. Samaan aikaan Suomessa on lapsia, joille ei saada sijaiskoteja ja vanhukset jatkavat hiljaista kuihtumista ”esperöitymällä”.

Ohisalon silmänkääntötempussa on myös mukana pikantti säväys Töölön, Kruunuhaan ja Punavuoren uusaatelisesta ajattelusta.

Aatelisilla oli aikoinaan tapana hankkia itselleen ”eksoottinen nuubialainen”, joka hyvin vaatetettuna kertoi siitä, että tämä villi oli nyt vihdoin saatu sivistyksen pariin. Erilaista ihmistä ”jaloa villiä” oli sitten kiva ihailla. Vähän niin kuin sannikoida!

 Hyveheilutus vahvistaa omia ajatuksia ja estää rationaalisen ajattelun

Ohisalon temppu onnistui.

Ihan samalla tavalla kuin Sipilän lupaus oman talonsa lahjoituksesta. Valtamedian toimittajat kyynelehtivät ja ehkä peräti ahdistuvat onnesta.

Omat kuplat ovat innoissaan. Myös hallitus voi hyve-heiluttaa veronmaksajien rahoilla, jotka ovat jo lopussa. Pekan mahdolliset rötökset unohtuvat. Mariasta tulee sankari.

Ja pahikset ovat pahiksia! Niitä voi nyt vihata ihan vapaasti ja reilusti!

Nehän vihaa lapsia!

Kaksi jalkaa on paha – neljä jalkaa on hyvä!