Päivän HS:n vieraskynässä Helsingin Yliopiston etnisten suhteiden professori Suvi Keskinen kirjoitti historiasta periytyvästä rakenteellisesta rasismista. Kirjoituksessa jauhettiin samaa kaikille jo ennestään tuttua asiaa mm. siirtomaakaudesta ja ikivanhojen oppikirjojen kehitysmaakuvauksista.

Kirjoituksen oli twitteröinyt eteenpäin esimeriksi Jari Taponen ja joka näin taas kerran poliisin uniformussa astui oikeusviranomaisten tontiltaan pois. Rakenteellisen rasismin purkaminen ei ole oikeusviranomaisten, vaan poliitikkojen tehtävä.

Historiasta

Suomessa on todellakin historiasta periytyvää rasismia. Kielirasismia. Suomen kohdalla, kielirasististen rakenteiden määrä ja vaikutus on kokonaisuutena tarkasteltuna kertaluokkia suurempaa, kuin nyt muissa esillä olleissa rakenteellisen rasismin muodoissa. Kielirasismi vain tuntuu olevan tutkijoiden ja eritoten vihervasemmistolaisten poliitikkojen kohdalla tabu. Kielirasismin vastustaminen ei sovi hyväihminen-signaloinnin profiiliin.

1800-luvun puoleen väliin asti suomenkielisen peruskoulutuksen järjestäminen oli kielletty. Suomenkielistä  yliopistokoulusta vastaan nikoteltiin aina 1940-luvulle asti. Suomi kuulemma oli liian alkeellinen kieli korkeakouluopetukseen. Tämä näkyy vieläkin koulutustasoeroissa suomen- ja ruotsinkielisten välillä.

1800-luvulle asti yksinomaa Ruotsi oli Suomen hallintokielenä. Yksityistetn yritysten päällikkö- ja johtotason tehtäviin valittiin vain ruotsinkielisiä miehiä; Suomenkieliset kelpasivat kyllä työntekijöiksi lantaa luomaan. Lähinnä suomenkielisiä Suomalaisia myytiin lähi-itään (sivulause: samoihin maihin, mistä nyt meille tulee turvapaikanhakioita) orjiksi jopa vielä 1700-luvulle asti.

Suvi Pitkänen kirjoitti vieraskynässään historiasta, jolloin Ruotsillakin oli pari siirtomaata ja kuinka talouden kautta Ruotsi hyötyi länsimaiden imperialismista. Näin todellakin oli asia. Siirtomaista ja orjuuden ajasta hyötyi nimenomaa sen ajan eliitti. Suomen tapauksessa maatamme hallinnut ruotsinkielinen eliitti. Lantaa luonut maaseudun väki - suomenkielinen enemmistö - kuoli nälkään, kuten aina ennenkin. Ei paljon Kainuun perukoille ollut Ruotsin-vallan aikaisesta Karibian hetkellisestä siirtomaa-ajasta hyötyä. Eivät siirtomaat ja orjuus hyödyttäneet suomenkielistä enemmistöä, joka itse oli ensin Ruotsin ja sen jälkeen Venäjän vallan aikana paremminkin orjan ja riistetyn siirtomaaväestön asemassa. Ja nyt saman orjuutetun suomenkielisen vähemmistön pitäisi  maksaa tuon ajan ruotsinkielisen hallitsevan eliitin velkoja !

Nykyajasta

Missään muussa maailman valtiossa ei enää 2000-luvulla ole tilannetta, missä väestön 5%:n vähemmistö pakottaa 95%:n enemmistön opiskelemaan äidinkieltään. Tämä on siis suoraan ruotsinkielisen hallintoajan jäänteitä - rakenteellista rasismia.

Suomessa ruotsinkielisten säätiöiden määrä ja säätiöiden koko on suhteettoman suuri. Vaikka osan säätiöistä voisi kuvata olevankin kieliriippumattomia, niin moni säätiö sivuvaikutuksenaan edistää ruotsinkielen asemaa. Siis nimenomaa kieleen sidottuna. Ei ole sattumaa, että vaikka Suomen verotuksen kokonaistaso on korkea ja Suomessa pyritään verottamaan vähän kaikkea mahdollista, niin säätiöihin liittyvä verotus on poikkeuksellisen löysää. Ruotsinkielisen pääoman peruja tämäkin eli rakenteellista kielirasismia; kielirasismi-termi samoin ymmärrettynä, kuin millä tavoin sillä lyödään Suomenkielistä valtaväestö  suhteessa maahanmuuttajiin.

Ruotsinkieli on hallintomme toinen virallisista kielistä. Tämän seurauksena hallinnon kustannukset ovat merkittävästi korkeammat, kuin  mitä ne olisivat yksikielisissä valtioissa. Oma arvioni on, että ylimääräiset kustannukset ovat vuositasolla useita miljardeja euroja. Ylimääräiset kustannukset tulevat tuhansien eri pienten purojen kautta; oli kyse sitten tulkeista, tuplapaperimäärän painamisesta, katukylteistä tai vaikkapa Yleisradion sellaisen kalliin teknologian käyttöpakosta, mitä ei yksikielisessä valtioissa olisi pakko hankkia. Ja tässä siis 95% väestöstä maksaa extraa väestön 5%:n tarpeiden palvelemisesta. Voidaanko tässä sitten ylimääräisten elatustaakkojen (verottaminen) lykkääminen enemmistön maksettavaksi tulkita kielirasismiksi vai pelkästään vähemmistön onnistuneen painostuksen, kiristyksen ja lobbauksen tulokseksi. Sellaisen vähemmistön, joka aiemmin on suvereenistä pitänyt valtaa. Minusta sekin on rakenteellista rasismia siinä, missä Suomen valtaväestöä syytetään rakenteellisesta rasismista maahanmuuttajia kohtaan.

Eroaako moneen julkisen sektorin virkaan vaadittava ruotsinkielen taito siitä, kun muihin työpaikkoihin vaaditaan suomenkielen taitoa ja mikä suomenkielen puute tulkitaan rakenteelliseksi rasismiksi. Kuinka innokkaasti  media tutkiikin nimen tai kielitaidon vaikutusta työpaikan saamiseen, mutta vaikenee julkisen sektorin työpaikkoihin liittyvästä kielirasismista.

Lasten eriarvoistumisesta ollaan oltu viime vuosina huolissaan. Kuinka erilaiset kotiolot vaikuttavat lasten mahdollisuuksiin opiskella ja pärjätä elämässään. Tämä on nostettu nyt esiin maahanmuuttajien osalta. Ilmiöhän on todellakin ollut olemassa koko Suomen historian ajan. Kielirasistisessa Suomessa ei vain ole paljon kiinnostanut tutkia syitä, miksi ruotsinkieliset kotitaloudet ovat olleen suomenkielisempiä kotitalouksia varakkaampia, miksi ruotsinkielisten kotitalouksien vanhemmilla on parempi koulutustaso ja mitä tälle pitäisi tehdä. Asiasta huolestuttiin vasta nyt maahanmuuttaja-aaltojen myötä. Tiedän myös kuntia, missä ruotsinkieliselle perusopetukselle annettaan lasta kohden suuremmat määrärahat, kuin mitä annetaan suomenkieliselle perusopetuspaikalle; tekosyitä kyllä aina löytyy.

Eritoten RKP:n, SDP:n ja Vasemmistoliiton nimenomaa ruotsinkieliset jäsenet ovat erityisen usein profiloituneet rasismin ja rakenteellisen rasismin vastustajiksi. Koskahan aloittavat oman pesän siivoamisen rakenteellisen rasismin ajatuksista vai johtuuko aiheen esillä pitäminen suomenkielisiin kohdistuen heidän huonosta omasta tunnosta.

Axel Olof Freudenthal (k. 1911) oli suomenruotsalainen svekomaani.  Freudenthal harrasti rotuoppeja ja uskoi suomalaisten alempiarvoisuuteen. Freudenthalin teorioissa kieli, kansallisuus ja rotu olivat yhdistettyinä. Näiden pohjalta hän väitti, että ruotsinkieliset ovat rodullisesti ylivertaisia tavalla, joka voidaan rinnastaa sen aikaisiin arjalaisiin rotuoppeihin Euroopassa. Freudenthal oli avainhenkilöitä RKP:n perustamisessa. RKP jakoi Freudenthal-mitaleita aina vuoteen 2007 asti. Kun nyt miettii tätä nyky-yhteiskunnan intoa jahdata äärioikeistoa, fasisteja ja natseja - nähdä niitä joka paikassa - niin ei voi kuin ihmetellä kuinka rauhassa media ja muut puolueet ovat antaneet kielirasistisen RKP:n olla, elää ja vaikuttaa.

Olen otsikkotasolla samaa mieltä Suvi Keskisen kanssa. Suomessa todellakin on historian peruja rakenteellista rasismia ja ne ovat purkamatta