Blogi: Vieraskynä , pe 23.03.2018 19:57

Länsimaisen sivilisaation voittokulku

Moderni maailma on täysin länsimaisen sivilisaation tuote. Sosiologi ja vertailevan uskontotieteen tutkija Rodney Stark vastaa teoksessaan How the west won kysymykseen, miksi tiede ja teknologia nousi kukoistukseen vain lännessä. Kun keskitytään länsimaiden kulttuuriin, tulee herkästi syytöksiä etnosentrisyydestä, mutta modernisaatiosta on mahdotonta saada tietoa ilman Euroopan historian tuntemusta ja vertailua muihin maanosiin. Miksi juuri Euroopassa saivat alkunsa luonnontieteet, demokratia, kuvaavat taiteet, kapitalismi, kehittynyt teknologia. Poliittisesti  korrekteissa ja relativistisen kulttuurikäsityksen omaksuneissa instituutioissa lännen ainutlaatuinen kulttuuri ja ylivoima on koettu läntisen hegemonian ja alistamisen puolusteluna. On vähätelty kristinuskon merkitystä tieteen nousussa ja lietsottu kristinuskonvastaisuutta.

Aikana ennen Kristusta, jolloin idän suuret imperiumit Mesopotamiasta Kiinaan keskittyivät valtataisteluihinsa ja pienen eliitin loistoon, syntyi Kreikan itsenäisten kaupunkivaltioiden piiriin edistyksen ja vapauden keidas, mistä läntinen sivilisaatio sai alkunsa. Sen perintö jäi elämään senkin jälkeen kun uudet nousevat imperiumit katkaisivat sen elinvoiman. Starkin teoksen näkökulmia on pienten eheiden yhteisöjen joustavuus uuden omaksumisessa verrattuna laajoihin yhtenäisyyden puutteesta kärsiviin valtiollisiin alueisiin. Esimerkiksi 1500-luvun Espanja, joka siirtomaista ammentamistaan kulta- ja hopea-aarteista huolimatta ei pystynyt pitämään valtakuntansa taloutta tasapainossa. Kaarle V:n uskonkiihko ajoi hänet kahakoihin laajan valtakuntansa joka kulmalla, vasta hänen jälkeensä tullut hajaannus ja kansallisten alueitten irtaantuminen alkoi luoda kehitystä ja vaurautta.

Kreikassa ei ollut idän tyrannien pakkovaltaa, ei komentotaloutta, ei orjina taisteluuun alistettuja, vaan kotejaan ja omaisuuttaan puolustavia vapaita miehiä, joiden avulla voitiin lyödä lukumäärältään moninkertaiset persialaisjoukot, ja rakentaa demokratiaa, missä vapaus innovaatioihin ja ajatteluun, järjen käyttöön aina maailmankaikkeuden salaisuuksien avaamiseen asti kukoisti.

Juutalaisiin kreikkalainen filosofointi teki vaikutuksen toisin kuin persialaisiin ja egyptiläisiin, jotka sivuuttivat sen täysin. Varhaiset kristityt omaksuivat juutalaisten asenteen ja ajatukset, lisäsivät vielä juutalaisten rationaaliseen Jumalaan näkökulman, jonka mukaan tietomme Jumalasta ja hänen luomistyöstään on edistyvää. Usko sekä järkeen että kehitykseen on olennaista lännen nousussa. Kreikkalaista filosofiaa ja kristillistä teologiaa yhdistää varmuus järjen jumalallisesta lahjasta, joka kirkkoisä Justinus Marttyyrin (100-165) mukaan ”kylvää totuuden siemenet Jumalan kuvaksi luotuihin ihmisiin”. Lännessä omaksuttiin myös kirkkoisä Augustinuksen (354-430) käsitys historian edistyvästä luonteesta.

Stark pitää Rooman imperiumia välinäytöksenä lännen nousussa. Roomassa ei ollut samassa määrin yksilönvapauksia kuin Kreikassa. Orjat tekivät työt ja kansalle järjestettiin ajankulua, roomalaiset kykenivät kuitenkin hyödyntämään kreikkalaisten keksintöjä. Kristianisaatio oli tervehdyttävin asia Rooman valtakaudella, se vähensi sotaisuutta, mutta sitä on myös syytetty  Rooman antautumisesta ”barbaareille”. Tosiasiassa pohjoisen heimot olivat jo roomalaistuneet, kääntyneet kristinuskoon, eikä Rooma Alarikin käsiin joutuessaan menettänyt sivistystään. Rooma luhistui, ei sivilisaatio. Miljoonat entisen imperiumin asukkaat eivät unohtaneet hallitsemaansa tietoa, eikä alkava keskiaika ollut niin pimeä kuin väitetään.

Pimeän keskiajan myytin ovat luoneet 1700-luvun intellektuellit kristinuskon tahraamiseksi:  taikausko ja tietämättömyys olivat heidän mielestään heikentäneet kulttuuria ja tiedettä. Vaikka kaupunkiväestö väheni, ei länsi vajonnut takapajuisuuteen, koska takamaille syntyi kaupan ja teollisuuden keskittymiä. Tavaranvaihdon tuotteet vaihtuivat Rooman aikojen ylellisyystuotteiden sijasta käytännöllisiksi lasin, villan, raudan kaltaisiksi välttämättömyystavaroihin. Pohjoisessa oli myös kehitetty arkipäivän tarpeisiin mm. tehokas rauta-aura, saippua, hakaneula, nauhakengät, housut.

Hajaannus kasvoi pohjoisen heimojen etsiessä uusia asuinalueita, mutta hajaannus ei ollut välttämättä kielteinen asia, koska se heikkojen hallitsijoiden aikana tuki kehitystä ajamalla ihmisiä muuttamaan vapauksien ja mahdollisuuksien houkuttelemana. Normannit kykenivät luomaan toimivia hallintoalueita, ja lisäämään sivistyksellistä pääomaa. Kristinusko toisin kuin muut sivilisaatiot ei uskonut kohtaloon, vaan ihmisen omaan tahtoon luoda elämänsä, millä oli käyttäytymistä parantavat vaikutukset moraalin kannalta, haluttiin antaa ihmisille mahdollisuus tehdä valintoja, mistä taas seurasi mm. orjuuden kieltäminen. Vapaus synnytti myös kapitalismin jo ennen 1200-lukua, Italian kaupunkivaltioista tuli pankkitoiminnan, kaupan ja teollisuuden suurkeskuksia.

Arabian niemimaalla oli kehittynyt 600-luvulla uusi profeetta Muhammedin uskonto, mikä levittäytyi väkivaltaisesti itään Mesopotamiaan ja Pohjois-Afrikan kautta Eurooppaan. V. 732 Toursin (ja Poitiers’n) luona frankkien kuningas Kaarle Martel (688-741) löi muslimiarmeijan. Arabi-historioitsijat ovat tuskin maininneet tapausta, nykyiset länsimaiden tutkijat ovat vähätelleet yhteenoton merkitystä, aiemmin lännessä tuota voittoa pidettiin ratkaisevana, 1800-luvulla historioitsija Hans Delbrük kirjoitti ”Maailmanhistoriassa ei ole yhtään tärkeämpää taistelua”. Yhtenäinen kristikunta puolusti kulttuuriaan myös ristiretkien avulla, niitäkin on tahallisesti väärinymmärretty, ja kristittyjen väkivalta nostettu esille unohtaen muslimien raakuudet. Muslimit lyötiin Wienin porteilla kahteen kertaan vuosisatoja myöhemmin, ja tappioista huolimatta jotkut viime aikojen historioitsijat ovat viitanneet ottomaanien sotilaalliseen paremmuuteen eurooppalaisiin nähden. Eurooppa oli sotilaallisesti, aseistukseltaan ja taktiikkansa puolesta lähes lyömätön, sen sai kokea Suleiman, joka lähti kostamaan Maltan Johanniittain ritarikunnalle laivojensa häirinnän Välimerellä, eikä 50 000:n miehen armeijalla kyennyt saamaan 4000:ta saarta puolustavaa miestä antautumaan.

Islam ei suosinut kehitystä, se käänsi katseensa menneisyyteen. Universumi on luonnostaan irrationaalinen - Allah toimii tahtonsa mukaan, tieteen kokeilut ovat turhia ja jumalanpilkkaa, koska  ne viittaavat Allahin vallan ja auktoriteetin rajoituksiin. Muslimien tieteen ”kultainen aikakausi” on myytti, sivistystä ylläpitivät alistetut juutalaiset ja kristityt. Myös muslimien suvaitsevaisuus valloittamissaan maissa on osoittautunut paikkansapitämättömäksi. Muslimeille jäi valloitusten jälkeen pääsy kreikkalaiseen viisauteen, mutta Aristotelesta he lukivat kuin Koraania, kunnioitettuna auktoriteettina, jonka kanssa olevaa ristiriitaista tietoa ei hyväksytty. Muslimien kulttuuri ei koskaan yltänyt eurooppalaiselle tasolle. Suuresti arvostettu islamin arkkitehtuurikin näyttää kääntyneen pääasiassa dhimmien saavutuksiksi. Itäisten dhimmi-yhteisöjen lopullinen tuhoutuminen 1300-luvulla tapahtui islamin opin alkaessa tukahduttaa muut uskonnolliset käsitykset harhaoppeina, ja dhimmien kadottua, muslimeille jäi kulttuuri, joka oli niin takapajuinen ettei se kyennyt edes kopioimaan läntistä teknologiaa, vaan he joutuvat ostamaan sen lännestä, ja jopa palkkaamaan länsimaalaiset käyttämään sitä.

Starkin mukaan ns. tieteellistä vallankumousta ei tapahtunut, vaan Euroopan tieteen edistyminen oli ollut jatkuvaa. Isaac Newtonin (1642-1727) mukaan ”Jos olen nähnyt pidemmälle, olen seisonut jättiläisen olkapäillä” kertoo siitä, ettei hän aloittanut tyhjästä. Hänen havaintojaan olivat edeltäneet Wilhelm Occamilaisen ja Jean Buridanin kokeet. Käsitys, että kristinusko tukahdutti tieteen kehitystä syntyi valistuksen järjen palvonnan aikana, vaikka juuri kristinusko oli puoltaessaan järjenkäyttöä ja kannattaessaan ihmisen vapaata tahtoa synnyttänyt tiedonjanon ja tieteellisen edistyksen.

Skolastiikka keskiajalla perustetuissa yliopistoissa on mainettaan parempaa. Skolastikoille sitoutuminen tietoon syntyi kristillisestä sitoutumisesta teologiaan, mikä on erittäin rationaalinen tiedonala, jolla oli juurensa juutalaisuudessa ja kreikkalaisessa filosofiassa. Keskiajalla on pitkä lista loistavia fyysikkoja, jotka  edistivät läntistä tietoa tavalla, mikä johti suoraan kopernikaaniseen ”vallankumoukseen” ja 1500- ja 1600-luvun tavattoman hienoihin tieteellisiin saavutuksiin. Eurooppa kunnostautui kehittämällä uusia innovaatioita ja keksintöjä. Jos jotain oli muualla maailmassa keksitty (ruuti, kompassi, mekaaninen kello) niin vasta eurooppalaiset saattoivat keksinnöt loppuun ja ymmärsivät niiden hyötykäytön. Protestantismin nousu ei aiheuttanut niin suurta jakolinjaa vapaa-ajattelun ja ahdasmielisyyden välillä kuin on annettu ymmärtää. Niin katolisten kuin protestanttien joukosta nousi tutkijoita, joiden henkilökohtainen uskonvarmuus oli lähes sääntö.

Euroopan suunnattoman teknologisen etumatkan luonnollinen seuraus oli siirtomaiden hankkiminen. Halpaa niiden ylläpito ei eurooppalaisille valtioille ollut, vain yksittäiset kansalaiset loivat kaupan avulla niillä vaurautta. Espanja oli poikkeus, eikä sekään kyennyt nostamaan kansaa Amerikan aarteilla köyhyydestä. Käsitys siirtomaista Euroopan hyvinvoinnin lähteenä on tieteellisesti kumottu. Hallinto, koulutuksen lisääminen, terveydenhuolto oli siirtomaaisäntien vastuulla. Sellaiset kauheudet, joita Belgian kuninkaan Leopold II:n Kongossa tapahtui, olivat poikkeuksia, eikä itsenäisyys ja kongolaisten oma hallinto ole tilannetta juuri parantanut, sarja itsevaltaisia afrikkalaistyranneja on pitänyt siitä huolen.

Kolonialismia ja lähetyssaarnaajia on jopa syytetty modernisaation tuomisesta kehittymättömiin maihin. Robert Woodberryn tutkimus osoittaa, että protestanttien lähetystyö on kantanut hedelmää: siellä missä läntisen maailman ulkopuolella 1920-luvulla oli tihein lähetyssaarnaajien verkosto, siellä ovat tänä päivänä vakaimmat demokratiat ja sitä alhaisempi on niiden kansakuntien lapsikuolleisuus.

Länsimaiden voittokulku ei ollut vailla virheitä, mutta se on kyennyt korjaamaan horjahduksiaan, ja löytänyt aina tien vapauden, järjen ja ihmisarvon kunnioittamiseen. Monia kielteisiä asioita ymmärtää vasta näkökulmaa vaihtamalla. Teollisen vallankumouksen saama leima lapsityön riistäjänä paljastaa sen, ettei teollisuus aloittanut lapsityön käyttöä, vaan lopetti sen tekemällä sen näkyväksi, jo v. 1833 tuli Britanniassa ensimmäinen laki lapsityövoiman käytön rajoittamiseksi, ja tänään ei länsimaissa lapsityövoimaa sallita.

Länsimaisen sivilisaation historiaa ei enää opeteta Yhdysvaltain yliopistoissa. Kaikkialla länsimaissa ihmiset ovat tulleet yhä tietämättömimmiksi lännen sivilisaation kehityksestä, siitä prosessista, kuinka moderni maailma syntyi. Filosofiaa ja taiteita kyllä opetetaan, mutta kristinuskon osuutta tapahtumiin pidetään piilossa tai vääristellään. Starkin kirja sopii yliopistojen tieteen ja ajattelun historiaa käsitteleville kursseille. Jonne Kytölä on blogissaan Isona minusta tulee viisas yksityiskohtaisemmin käynyt läpi Rodney Starkin teoksen lukuja useamman blogimerkinnän verran. Kannattaa lukea. 

 

Stark, Rodney, How the West won: the neglected story of the triumph of modernity. 2.ed. Wilmington, DE, ISI-books, 2017.

 

Kirjoittaja on Hilkka Axelsen, eläkkeellä oleva kirjastonhoitaja, FM yleinen historia.

 

 

Vieraskynä pe 23.03. 19:57

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Vieraskynä

Oikean Median vieraskynä -blogiin poimitaan mielenkiintoisia kirjoituksia henkilöiltä, jotka kirjoittavat harvemmin tai eivät voi omalla nimellään kirjoittaa valitsemistaan aiheista.

tuoreimmat

Kirja-arvio: Kiinalainen juttu

su 18.11. 00:00

GCM-Sopimus uhkaa Euroopan turvallisuutta

to 15.11. 23:36

Naistennis ja feminismi

su 11.11. 01:16

Saako Sexpon pedofiliaohjelmaa kritisoida?

su 28.10. 21:39

Seksuaalikasvatus ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö

ke 24.10. 23:27

Julkisen palvelun median arvopohja: Tanska

la 13.10. 23:10

Tervetuloa koulutuspolitiikkaan, konservatiivit!

su 30.09. 14:36

Seksuaalikasvatus ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö

ti 25.09. 22:03

Suojeleeko oikeus ns. kansanryhmää sananvapauden kustannuksella?

su 16.09. 21:32

Kaikki mielipiteet ovat sallittuja, mutta toiset ovat vielä sallitumpia kuin toiset?

su 09.09. 00:15

blogit

Vieraskynä

Kirja-arvio: Kiinalainen juttu

su 18.11.2018 00:00

Juha Ahvio

Sananvapaus on uhattuna Suomessa

to 06.12.2018 13:01

Professorin Ajatuksia

Strasbourgin tapaus saattoi pelastaa Macronin

ke 12.12.2018 23:32

Jukka Hankamäki

Tapahtuneiden tosiasioiden edessä

ma 10.12.2018 23:34

Petteri Hiienkoski

Ylen sokeat politrukit "natsijahdissa"

pe 07.12.2018 05:29

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Afrikan tulevaisuus huumeiden varjossa

su 09.12.2018 15:21

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Suomen johto GCM pakokauhussa?

ke 12.12.2018 23:36

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Strasbourgilla ratsastaen

ke 12.12.2018 11:16

Olli Pusa

Länsimaiden perikato?

su 02.12.2018 22:56

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

Agendatoimittajat turvautuvat jo natsien propagandajohtaja Göbbelsin oppeihin

la 08.12.2018 18:28

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Kieliparkamme on vaarassa

ke 12.12.2018 23:33

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40