Kirjoituksen otsikko voisi yhtä hyvin olla ”Jotain rajaa nyt siellä Yleisradiossa ja yliopistoissa”.

Yleisradion aamutelevision lähetys torstaina 14.3.2019 kertoi jälleen kerran millaisessa kuplassa toimittajat ja ”asiantuntijat” viettävät aikaansa.

Studiossa istui Ylen toimittajan lisäksi kaksi professoria, toinen Tampereen yliopistosta, toinen Helsingin yliopistosta.

Ylen toimittaja: ”Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on nyt ensimmäistä kertaa mukana vaaleissa puheenjohtajana näissä tenteissä. Hän on johtanut puoluettaan Brysselistä ja ollut vähemmän ehkä kotimaassa esillä kasvoillaan. Onko tästä haittaa vai hyötyä puolueelle?”

Puheviestinnän professori Juha Isotalus, Tampereen yliopisto: ”Näkisin, että ei se ainakaan eduksi ole, että puolueen puheenjohtaja ei ole kovasti esillä. Jos yhtä passiivinen linja on seuraavan kuukauden kuin on tätä aktiivista kampanjointiaikaa, niin näkisin, että se ei ole kyllä hyväksi. Mutta mielenkiintoinen tässä on mielestäni se, että perussuomalaisia on aikaisemmin johtanut Timo Soini eduskuntavaaleissa ja Soinin ja Halla-ahon tyyli on kyllä hyvin erilainen - viestinnällisesti.”

Viestinnän professori Juha Herkman, Helsingin yliopisto: ”Niin, siis Halla-ahohan on menestynyt nimenomaan blogiensa ansiosta ja tällaisessa, niin kuin some-viestinnän ansiosta. Ja toistaiseksi mä en ole ihan varma onko sillä [Brysselistä johtamisella] ollut kovinkaan paljon merkitystä tän kampanjoinnin kannalta. Kannattajakunta varmaan ajattelee asioista tietyllä tavalla ja muodostaa yhteisöjä ja antaa tukensa. Mutta voi olla että täs  niin kun nyt kun kampanjointi pääsee kunnolla vauhtiin - kuukausi aikaa vaaleihin - niin silloin pitäisi puheenjohtajan varmaan olla esillä – hyvinkin.”

Tosiasiassa Jussi Halla-aho on esiintynyt [tai esiintyy 17.3. mennessä] viimeisten kuukausien aikana julkisissa tilaisuuksissa ainakin seuraavilla paikkakunnilla:

Benalmadena, Fuengirola, Harjavalta, Heinola, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Iisalmi, Ikaalinen, Imatra, Joensuu, Joroinen, Juuka, Juva, Jyväskylä, Jämsä, Kajaani, Kankaanpää, Kannus, Kaustinen, Kemi, Kemijärvi, Keuruu, Kihniö, Kirkkonummi, Kittilä, Kokemäki, Kokkola, Kolari, Kotka, Kouvola, Kuhmo, Kuopio, Lahti, Lapinlahti, Lappeenranta, Laukaa, Leppävirta, Lieksa, Liminka, Lohja, Mikkeli, Muhos, Muonio, Muurame, Naantali, Nastola, Nurmes, Oulu, Parkano, Pelkosenniemi, Pietarsaari, Pihtipudas, Pori, Pornainen, Porvoo, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Salla, Savonlinna, Savukoski, Seinäjoki, Siilinjärvi, Sodankylä, Sotkamo, Suomussalmi, Tammisaari, Tampere, Tornio, Turenki, Vaasa, Varkaus, Veteli, Viitasaari, Virrat, Ylivieska, Ähtäri ja Äänekoski.

Halla-aho on vieraillut yllä mainituilla paikkakunnilla yleisötilaisuuksissa ja toritapahtumissa, joillain paikkakunnilla useampaan kertaan.

Yllä oleva listaus pitää sisällään 77 suomalaista (+ kaksi espanjalaista) paikkakuntaa, mutta lista ei ole täydellinen ja Halla-ahon kiertue jatkuu vaalien kynnykselle asti, joten paikkakuntia ilmestyy roppakaupalla lisää.

Uskallan sanoa, että yhdenkään muun eduskuntapuolueen johtaja ei ole kiertänyt Suomessa viimeisen puolen vuoden aikana kansalaisten parissa niin paljon kuin Jussi Halla-aho.

Massamedian toimittajien ja yliopistoväen harhakuva siitä, että Halla-aho on passiivinen tai että hänen kasvonsa eivät näy kuten puoluejohtajalle kuuluu, johtunee siitä, että toimittajat ja professorit elävät omassa kuplassaan, josta seuraavat elämää vain massamedian välityksellä.

Ja kuten hyvin tiedetään, valtamediasta on vaikea löytää toimitusta, joka suhtautuu myötämielisesti perussuomalaisiin ja Halla-ahoon.

Toinen mielenkiintoinen asia on perussuomalaisten kannatuksen muutoksen esitystapa julkisuudessa. Perussuomalaiset sai 17,7 prosenttia annetuista äänistä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Taloustutkimuksen gallupin mukaan puolueen kannatus laski hurjaa vauhtia sen jälkeen, kun turvapaikkakriisi alkoi toden teolla elokuussa 2015. Lokakuun 2015 mittaus antoi perussuomalaisille prosenttiluvun 9,8 ja marraskuussa se oli pudonnut entisestään lukemaan 8,9.

Halla-aho astui perussuomalaisten ruoriin kesäkuussa 2017, jonka jälkeen puolueesta irtautui 20 kansanedustajan loikkariryhmä, joka otti myöhemmin käyttöönsä nimen ”siniset”.

Ensimmäinen Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kannatuksesta kertova luku on heinäkuun 2017 prosentti, joka oli Taloustutkimuksen gallupin mukaan 8,1.

Tätä lähtökohtaa ajatellen perussuomalaisten viimeisen puolen vuoden (syyskuu 2018 – helmikuu 2019) nousu on ollut hurja. Taloustutkimuksen mukaan perussuomalaisten kannatus on noussut kyseisenä kuuden kuukauden aikana prosenttiluvusta 9,3 lukemaan 13,3.

Halla-ahon puheenjohtajakauden aikana perussuomalaisten gallupkannatus on kasvanut yli 60 prosenttia. Kuinka moni media on nostanut esiin näin huiman suosion nousun?

Millä tavoin mediassa olisi reagoitu, jos vihreiden kannatus olisi kasvanut samanlaista kyytiä? Entä vasemmistoliiton kohdalla, millaisia reaktioita toimittajakunnan kirjoittelussa ja puheissa olisi nähty? Vihreät ja vasemmistoliiton nostan esiin siksi, että tutkimusten mukaan ne ovat toimittajien enemmistön suosikkeja.

On todennäköistä, että perussuomalaisten kannatus on selkeästi suurempi kuin gallupit kertovat. Taloustutkimuksen kyselyssä lähes 40 prosenttia vastaajista ei kerro puoluekantaansa, joka puolestaan kertoo joko siitä, että kansalaiset miettivät edelleen kenelle antavat luottamuksen, tai toisaalta siitä, että yksittäiset henkilöt eivät halua kertoa kannatuksensa kohdetta, koska pelkäävät leimautumista.

Leimautumisen pelko saattaa johtua siitä, millä tavoin massamedia demonisoi vuosien ajan useita perussuomalaisten edustajia, eritoten Jussi Halla-ahoa.

Jotta tilanteen paradoksaalisuuden ymmärtää täysin, täytyy tiedostaa, että läntisessä Euroopassa ja Suomessa on toteutunut juuri se kehitys, josta Halla-aho on kirjoituksissaan ja puheissaan varoittanut vuosien ajan.

Massamedian edustajilta on syytä kysyä vakavasti, ovatko he edelleen sitä mieltä, että tosiasioiden kertominen on rasismia?

Ja toisaalta toimittajakunnan enemmistöltä pitäisi kysyä ovatko he nyt tyytyväisiä, kun ulkomaan ”tuliaiset” ovat toteuttaneet terrori-iskun ja surmanneet myös muulla tavoin suomalaisia sekä syyllistyneet järkyttävään määrään seksuaalirikoksia? Saldo on järkyttävä myös siksi, että kyse on virallisen tiedon mukaan turvaa hakemaan tulleista henkilöistä!!

Toimittajakunnan enemmistö on tukenut kehitystä kritiikittömästi. Erityisen kyseenalaista on ollut kansalaisten täysin rahoittaman Yleisradion toimittajien asenteellinen uutisointi, koska erityisesti Ylen tehtävänä on uutisoida asioista monipuolisesti, vaikka todellisuus ei vastaisi toimittajien näkemyksiä ja toiveita.