Tänään (14.4.2019) on vaalipäivä, jonka seurauksena suomalainen politiikka kokee muutoksen. Mihin suuntaan ja keiden eduksi, sen ratkaisee vaalien tulos.

Miten vaaleissa lopulta käy, se nähdään illalla kello 20:00 alkaen.

Hitaasti tapahtuvan yhteiskunnallisen muutoksen ensimmäisiä selkeästi näkyviä merkkejä oli nettiportaali Hommaforumin perustaminen vuoden 2008 joulukuussa. Maahanmuutto monine säikeineen oli Homman pääteemana alusta alkaen.

Valtamedia antoi pitkään ymmärtää, että Hommaforum on vain muutamien turhautuneiden ja vieraskammoisten peräkammarin poikien keskustelupalsta, jonka rooli on yhteiskunnallisesti mitätön.

Todellisuus oli täysin toisenlainen, sillä forumin keskustelijoiden ydin kattoi suomalaisen yhteiskunnan kaikki kerrokset ja oli erittäin kansainvälinen kirjoittajien asuinpaikkojen näkökulmasta katsottuna. Etelä-Afrikka, Yhdysvallat, Saksa, Italia, Britannia, Ruotsi, Tanska, Viro ja monet muut länsimaiksi katsottavat valtiot ovat olleet Suomen lisäksi aktiivien asuinmaita.

Hommaforumin tunnetuin kirjoittaja on Jussi Halla-aho, jonka Vieraskirjan pohjalta keskustelualusta syntyi Matias Turkkilan aktiivisuuden ansiosta.

Jussi Halla-ahon poliittisen aktivoitumisen seurauksena perustettiin myös Muutos 2011 –puolue, jonka pääteema oli Sveitsin mallin mukainen suora demokratia. Puolueen taustalla olevan yhdistyksen perustamisrekisteriin nimetyt henkilöt olivat Juha Mäki-Ketelä, Heikki Porkka ja Jiri Keronen. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Mäki-Ketelä.

Hommaforumilla runsaasti näkyvyyttä saaneiden Mäki-Ketelän ja Kerosen lisäksi Muutoksen puheenjohtajina ehtivät istua maahanmuuttokriittisten piirissä tunnettu Jari Leino sekä Marjukka Kaakkola ennen vuonna 2015 tapahtunutta puoluerekisteristä poistamista. Aktiivisena muutosmiehenä vaikutti myös Tapio Äyräväinen, joka toimii nykyisin perussuomalaisten riveissä.

Muutospuolueen eräänä merkittävänä konkreettisena tekona pidetään kannattajakorttien keräämistä Jussi Halla-ahon EU-vaaliehdokkuutta varten. Kortit kerättiin, koska heräsi epäilys, jonka mukaan perussuomalaiset ei nimeä Halla-ahoa ehdokkaaksi Timo Soinin lupauksia antavista vihjailuista huolimatta.

Loppujen lopuksi Halla-ahoa ei nimetty, mutta hän ei ryhtynyt myöskään Muutos 2011 –puolueen ehdokkaaksi, koska ei halunnut aiheuttaa eripuraa maahanmuuttokriittisten joukossa.

Merkittävän yhteiskunnallisen muutoksen merkkeinä voidaan pitää myös viimeisen viiden vuoden aikana syntyneitä lukuisia nettijulkaisuja, joista maahanmuuttokriittisen väen piirissä tunnetuimpia ovat olleet provosoivilla teksteillään mainetta niittänyt MV-lehti sekä vuonna 2015 perustettu Kansalainen ja vuoden 2017 tammikuussa aktiivisen toimintansa aloittanut Oikea Media.

Oikean Median ensimmäiseen laajaan suunnittelukokoukseen osallistui useita henkilöitä Jukka-Pekka Rahkosen ja Marko Hamilon johdolla. Olin yksi läsnä olleista, mutta päädyin lopulta vain blogien kirjoittajaksi, jossa roolissa toimin edelleen. Oikean Median alkuperäisestä tarkoituksesta kertoo tarkemmin Marko Hamilo blogitekstissään. 

Hamilo oli allekirjoittaneen ja Olli Immosen tavoin mukana myös elokuussa 2015 ulkosaaristossa luonnon helmassa järjestetyssä neljän hengen tapaamisessa, joka organisoitiin Immoseen kohdistuneen vihakampanjan seurauksena. Tapaamisen ensimmäisenä päivänä tuli kuluneeksi tasan kymmenen vuotta siitä, kun Matti Vanhasen I hallitus kirjasi monikulttuurisuuden edistämisen Yleisradiolakiin.

Olli Immoseen kohdistunut vihakampanja sai alkunsa Facebook-päivityksestä, jossa Immonen totesi monikulttuurisuuden olevan painajainen. Monikulttuurisuudella tarkoitetaan maahanmuuttokriittisten keskuudessa fundamentaalisen islamin tunkeutumista länsimaiseen yhteiskuntaan.

Juha Sipilän hallituksen aikana toteutuneet monet surulliset asiat ovat todistaneet konkreettisesti Immosen olleen täsmälleen oikeassa. Ikävä kyllä, kaikesta jo tähän mennessä tapahtuneesta huolimatta suomalaisten puolueaktiivien ja kansanedustajien enemmistö on nukkunut ruususen unta.

Tänä iltana Suomessa nähdään konkreettisesti kuinka laajalla rintamalla suomalaisten herääminen on tapahtunut. Kuinka moni on herännyt todellisuuteen, jonka mukaan monikulttuurinen Unelma on kaikkea muuta kuin suositeltava kehityssuunta rauhaan ja tasapainoon kurkottavalle valtiolle.

Käy vaaleissa miten tahansa, varmaa on ainakin se, että kuluvan vuoden aikana käynnistyy jonkinlainen yhteiskunnallinen muutosprosessi. Suomalaisessa yhteiskunnassa pitkään jatkunut kuohunta muuttaa muotoaan riippumatta siitä mikä puolue saa vaaleissa eniten kannatusta.

Varmaa on myös se, että kaikki eivät ole tyytyväisiä vaalin tulokseen. Demokraattisessa päätöksenteossa prosessit kulkevat jaksoittain, joskus tyynessä ilmanalassa, toisinaan hieman tuulisemmassa.

Hyvää vaalipäivän iltaa kaikille lukijoille!