Kirsi Piha (kok) MTV:n aamussa 17.2.2021 : ”Et jos me suhtaudutaan ahdasmielisesti ja ennakkoluuloisesti erilaisuuteen, niin miten me voidaan kuvitella, että tänne halutaan muuttaa? Tai Helsingissä haluaa joku huippuosaaja vaikka asua perheineen, jos täällä tuntuu siltä, että on epämiellyttävä olla, tääl on ennakkoluuloja, tääl on tosi ahdasmielinen tunnelma ja, ja tota ikkunan alla kulkee sitte natsikulkue. Niin nää asiat linkittyy toisiinsa ja se ois hyvä huomata, et me ei voida niinku ajatella, että me niinku kategorioidaan ihmisiä, ja sit et me niinku otetaan hyviä ja ei oteta jotain muuta. Et tää liittyy tähän asenneilmapiiriin.”

Kumpi on todennäköisempää, se, että kohtaat Helsingin kaduilla väkivaltaisen monikulttuurisen maahanmuuttajajengin, vai se, että kohtaat siellä natsimarssin?

Väitän, että väkivaltaisen monikulttuurisen maahanmuuttajajengin kohtaaminen on melko todennäköistä, sen sijaan natsimarssista puhuminen tulevien vuosien Helsingissä edustanee Kirsi Pihan poliittista pelotteluagendaa, jolla hän lietsoo pelon ilmapiiriä helsinkiläisten mieleen.

Jussi Halla-aho (ps) puolestaan toteaa kampanjavideollaan: ”Helsingin ei tarvitse olla sateenkaaripääkaupunki eikä ilmastopääkaupunki. Helsingin ei tarvitse olla monikulttuurinen eikä monikielinen. Sen sijaan Helsingin pitää olla turvallinen, siisti, viihtyisä ja kohtuuhintainen kaupunki omille asukkailleen. Lapsille, nuorille, opiskelijoille, työssäkäyville, yrittäjille ja eläkeläisille. Sellainen Helsinki on houkutteleva myös investoinneille, turisteille ja uusille veronmaksajille.” 

Kirsi Piha on aiemmin kertonut edustavansa vastakkaista arvomaailmaa kuin Halla-aho!

Viimeisen viidentoista vuoden aikana Helsingissä on tapahtunut useita ryöstöjä ja vakavia pahoinpitelyjä, joiden toteuttajat ovat olleet etnisesti erilaisia, toisin sanoen monikulttuurin edustajia.

Kyllähän suomalaisetkin pahoinpitelevät ja ryöstävät, toteaa suvaitsevaiseksi itseään kutsuva henkilö. Niinpä, mutta millä verukkeella suvaitsevainen kannattaa politiikkaa, joka edistää Ruotsin mallin mukaista kehitystä, jonka mukaan yhä useampi seksuaalirikollinen tai muun väkivallan / rikollisuuden tekijä omaa nimen, jolla ei ole mitään tekemistä etnisten suomalaisten nimien kanssa?

Kuten useimmat suomalaiset muistavat, valtamedia nosti pitkäkestoisen ja massiivisen metelin, kun kansallissosialistien järjestön PVL:n (Pohjoismainen vastarintaliike) jäsen potkaisi syrjäpolulle ajautunutta helsinkiläistä nuorta miestä rintaan Helsingin asema-aukiolla. Myöhemmässä vaiheessa helsinkiläisnuori menehtyi, mutta ei suinkaan kansallissosialistin potkuun, vaan oman vastuuttoman toimintansa vuoksi.

Luotettavaksi itseään tituleeraavaa suomalaista valtamediaa ei kiinnostanut se, miten asiat oikeasti menivät, vaan kansalaisille tuputettiin valheellista käsitystä, jonka mukaan syrjäpolulle ajautunut ja erittäin päihderiippuvainen nuori mies menehtyi kansallissosialistin potkun seurauksena.

Natsilippuja kulkueessaan heilutellut kansallissosialistinen PVL on nykyisin kielletty järjestö enkä ole vielä toistaiseksi lukenut mistään median mainostamien äärioikeistolaisten väkivallanteoista toisin kuin etnisten jengien tekemistä ryöstöistä ja pahoinpitelyistä, joita on riittänyt tasaiseen tahtiin.

Useat suomalaiset muistavat varmasti myös sen, kuinka tummapintaisten, etnisesti erilaisten jengi hakkasi Kaivopuistossa kaveriaan auttamaan menneen suomalaisnuoren, joka menehtyi sittemmin pahoinpitelyssä saamiinsa vammoihin.

Helsingin poliisi ei ole vieläkään onnistunut saamaan tekijöitä syytteeseen. Miten olisi, jos kyseessä olisivat olleet etnisesti suomalaiset vaaleaihoiset ja kohteena tummapintainen maahanmuuttajanuori?

Entä millaisella volyymilla media painostaisi Helsingin poliisia syyllisten löytämiseksi ja oikeuteen saattamiseksi? Tapauksen ympärillä on vallinnut jo pitkään kumiseva hiljaisuus, joka kertoo omaa kieltään siitä, kuinka suojeleva suomalainen valtamedia on toiseutta edustavien tummapintaisten ulkomaalaistaustaisten nuorten suhteen.

Haitallisen maahanmuuton aiheuttamista vakavista seurauksista piittaamatta pormestariehdokas Kirsi Piha kertoo olevansa monikulttuurisuuden vakaa kannattaja, jollainen on Pihan tavoin pormestarin titteliä tavoitteleva vihreiden Anni Sinnemäki.

Kirsi Pihan mielestä ”erilaisuutta ja erilaisia kulttuureja ei kannata lähestyä pelon kautta, vaan avoimin mielin ja kiinnostuksesta ja uteliaisuudesta”.

Kuinka moni helsinkiläinen kannattaa monikulttuurisuutta, jonka myötä Suomeen ja Helsinkiin rantautuu paljon henkilöitä juuri niistä kulttuureista, joista saapuvien suhteen sopeutumisennuste on kaikkein heikoin ja joiden alttius rikollisuuteen, varsinkin seksuaalirikoksiin, on kaikkein korkein?

Suhtautuuko helsinkiläisten enemmistö tulijoihin uteliaan avoimin mielin, vaikka ennusmerkit ovat erittäin negatiiviset?

Koko maassa tapahtuneista ilmoitetuista seksuaalirikoksista vuonna 2018 joka neljäs, 25,8 prosenttia, oli ulkomaalaisen tekemä.

Ulkomaalaisten yliedustus on huomattava, sillä heidän osuutensa koko väestöstä oli tuolloin alle viisi (5) prosenttia. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä vuoden 2018 lopussa oli 7,3 prosenttia. Ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten prosenttiluvut ovat Tilastokeskuksen kertomia.

Helsingin osalta ulkomaalaisten osuus vuonna 2018 ilmoitetuista raiskausrikoksista oli peräti 53,8 prosenttia. Vuoden 2019 lopussa Helsingin ulkomaalaistaustaisten prosenttiosuus kaupungin väestöstä oli 16,5. 

Vuoden 2017 alussa keskusrikospoliisi julkisti tilaston, jonka mukaan ”vuonna 2016 tuhatta Suomessa oleskelevaa irakilaista kohden oli 12,9 seksuaalirikosepäilyä. Afganistanilaisten vastaava luku oli 10,9. Tuhatta Suomen kansalaista kohtaan vastaava luku oli 0,3”.

Keskusrikospoliisin kertoma tieto tarkoittaa, että trendin jatkuessa samanlaisena irakilaisten todennäköisyys syyllistyä seksuaalirikokseen on 43-kertainen ja afgaanien 36-kertainen suhteessa suomalaisiin.

Lisäksi on hyvä tiedostaa, että esimerkiksi kaikki Oulussa paljastuneen groomingin tuomitut olivat joko turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Keskusrikospoliisin mukaan Oulun tapaus on vain jäävuoren huippu.

Grooming on prosessi, jossa aikuinen houkuttelee ja manipuloi lapsen seksuaalisiin tekoihin. Britanniassa, groomingin eurooppalaisessa ykkösvaltiossa, sitä ovat harjoittaneet erityisesti islamilaisista valtioista lähtöisin olevat miehet.

Suvaitsevaisen henkilön ei kannattane tässä kohdin vilautella rasismikorttia tai todeta, että kyllähän suomalaisetkin?

Entä millaiset ovat tulevaisuuden näkymät Helsingissä? Väestökehityksen osalta ennustetaan (sivu kolme) ”vieraskielisen väestön määrän kasvavan vuoteen 2030 mennessä 164 000 – 170 000 henkeen, joka olisi noin 23 prosenttia kaupungin koko väestöstä. Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien arvioidaan nousevan suurimmaksi kieliryhmäksi”.

Piha ja hänen kanssaan samanmieliset pormestariehdokkaat ovat heittäneet jo vuosia sitten romukoppaan vanhan poliittisen viisauden, jonka mukaan ennakointi on paras turvallisuuden takaaja.

Sama ennakoinnin viisaus pätee myös talouteen. Tietoinen ja vapaaehtoinen taloudellisen lisätaakan tilaaminen ulkomailta edustaa puhdasta typeryyttä, joka [typeryys] vaikuttaa olevan nykypäivän merkittävä teema poliittisessa päätöksenteossa.

Suomessa ei ole oletettavasti ainoatakaan nuorta tai aikuista normaalin järjen omaavaa kantaväestön edustajaa, joka ei tiedosta haitallisen maahanmuuton ja monikulttuurisuuden tavoittelun tuomia ongelmia.

Ei Piha voi olla täysin tietämätön kehityksestä, jonka myötä Suomi on seurannut Ruotsin maahanmuuttomallia 15 – 20 vuoden viiveellä. Tästä huolimatta hän vihjailee, että maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta kritisoivat suhtautuvat ahdasmielisesti ja ennakkoluuloisesti ”erilaisuuteen”. Erilaisuudella Piha viittaa monikulttuurisuuskehitykseen, jonka haitallinen maahanmuutto on tuonut mukanaan.

Piha antaa ymmärtää, että kriittisten halajamassa Helsingissä olisi epämiellyttävä olla, koska siellä olisi ennakkoluuloja ja ahdasmielinen tunnelma, jonka lisäksi natsit marssivat kaupunkilaisten ikkunoiden alla.

Lisäksi Piha sanoo, että emme voi kategorioida ihmisiä meihin ja heihin. Häneltä jää huomaamatta, että hän itse harrastaa kyseistä kategorioimista kovin innokkaasti leimaamalla kriittiset (lue: realistit) ahdasmielisiksi.

Pihan sanoista saa käsityksen, jonka mukaan maahanmuutto ei saa olla valikoivaa. Onko Piha aidosti sitä mieltä, että kaupunki tai valtio ei voi harjoittaa valikoivaa maahanmuuttoa?

Hassu ja vaarallinen ajattelutapa, sillä nimenomaan valikoivalla maahanmuutolla voidaan ehkäistä sekä talouteen että turvallisuuteen kohdistuvia ongelmia, joita haitallinen maahanmuutto ja monikulttuurisen yhteiskunnan tavoittelu ovat luoneet.

Piha on natsipuheineen täysin pihalla siitä, millaisessa kaupungissa hän asuu ja elää.

Onko Pihan tietämättömyyden syynä se, että hän liikkuu piireissä ja seuduilla, joiden vuoksi hän ei joudu kosketuksiin tavallisten helsinkiläisten arkielämän todellisuuden kanssa, vai johtuuko hänen ilmiselvä maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvä sokeutensa median harjoittamasta aivopesusta, jonka mukaisesti hyvät ihmiset kannattavat monikulttuurisuutta ja haitallista maahanmuuttoa, kun taas pahat ihmiset vastustavat niitä.

Sen sijaan, että Kirsi Pihaa huolestuttaisivat haitallisen maahanmuuton turvallisuuteen ja talouteen synnyttämät vakavat ongelmat, häntä tympäisee suvaitsemattomuuden kasvaminen. Pihan asenteesta muodostuu mielikuva, jonka mukaan hän elää elitisminsä luomassa utopistisessa kuplassa, jossa kieltäydytään näkemästä tavallisten kansalaisten kokemaa todellisuutta.

Haluavatko helsinkiläiset aidosti jatkaa nykyisellä linjalla, jonka myötä esimerkiksi turvattomuus ja sosiaalimenot kasvavat entisestään? Jos näin, siinä tapauksessa heillä on useita vaihtoehtoja, sillä kokoomuksen Pihan ja vihreiden Sinnemäen lisäksi ainakin Paavo Arhinmäki (vas) ja Nasima Razmyar (sdp) ovat vankkoja haitallisen maahanmuuttopolitiikan ja monikulttuurisuuden kannattajia.

Muutosta politiikkaan on kuitenkin turha odottaa, jos luottaa niihin, jotka ovat nykyisen kehityksen luoneet ja sitä edistäneet.