Alla oleva teksti valaisee kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon ja varapuheenjohtaja Elina Lepomäen linjauksia Euroopan Unioniin liittyen, jonka lisäksi teksti nostaa esiin faktan, jonka mukaan kokoomuksen ja vihreiden suurin yhteinen nimittäjä on pyrkimys edistää EU:n siirtymistä liittovaltioksi.

Liittovaltiohanke on selkeästi tärkein liima, jonka voimalla kokoomus ja vihreät harjoittavat poliittista kimppakivaa nyt ja myös tulevaisuudessa.

Toki kokoomuksella ja vihreillä on muutakin yhteistä kuin pakkomielle liittovaltiosta, esimerkiksi kova into tukea yhteiskunnan turvallisuutta ja taloutta rapauttavaa haitallista maahanmuuttoa ja monikultturismia, jotka ovat rakennuspalikoita liittovaltiokehityksen edistämisessä.

Haitallinen maahanmuutto ja monikultturismi heikentävät kansallisvaltion sisäistä koheesiota, joten niiden edistäminen helpottaa liittovaltiokehityksen etenemistä. Riitainen, heikon koheesion omaava valtio, joka kaiken lisäksi velkaantuu hurjaa tahtia, on huomattavasti vahvaa kansallisvaltiota helpompi "kaapata" Brysselin keskushallinnon alaisuuteen. 

Kokoomus ei ollut mukana perussuomalaisten alulle panemassa ja kristillisdemokraattien ja Liike Nytin tukemassa EU:n elpymispakettia koskeneessa välikysymyksessä. Puolueen poissaoloa ei ole syytä ihmetellä, kun tarkastelee, millaisia kommentteja kokoomuksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan suunnasta on lausuttu viime vuosina.

Iltalehti 18.5.2018:

”Petteri Orpo: Suomi aikoo pulittaa yhä enemmän rahaa EU:lle - ja se on ilon ja onnen paikka (otsikko)

Valtiovarainministeri Orpo Päivärinta-ohjelmassa 18.5.2018: - Me olemme yhdessä ministerivaliokunnassa linjanneet, että Suomi on valmis maksamaan enemmän. ”

Verkkouutiset 18.1.2018:

"– On mahdollista, että joudumme valitsemaan, haluammeko syventää EU:n integraatiota vai pysyä paikoillaan, Orpo sanoi tänään torstaina puhuessaan Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa.

Orpon mukaan valintatilanne saattaa liittyä pysyvään taakanjakomekanismiin, jolla turvapaikanhakijoita uudelleensijoitetaan, euroalueen budjettiin tai johonkin muuhun.

– Suomi saattaa joutua valitsemaan. Pitäisikö meidän valita tie, joka vie syvempään integraatioon, vai pitäisikö meidän lyödä jarrut pohjaan? Minulle vastaus on ehdottoman selvä. Meidän täytyy olla mukana siinä ryhmässä, joka valitsee Euroopan integraation syventämisen tien huolimatta mahdollisesta lyhyen aikavälin pinteestä, Orpo linjasi. "

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Lepomäki on kertonut liittovaltiokantansa useaan otteeseen sen jälkeen, kun osallistui Bilderberg-kokoukseen 7 - 10.6.2018 Italian Torinossa.

Ennen Torinon Bilderbergiä Lepomäki oli kritisoinut liittovaltiohanketta useaan otteeseen alkaen 5.12.2012 kirjoittamastaan blogikirjoituksesta Uuden Suomen Puheenvuoro-palstalla.

Blogissaan (5.12.2012), jonka otsikko on "Suomi ei kaipaa liittovaltiota", Lepomäki toteaa selkeästi esimerkiksi seuraavaa: 

"Erityisesti pienen jäsenvaltion kannalta liittovaltio tarkoittaa selvää demokratiavajetta. Suomi ei ole Saksa edes pienoiskoossa. Se tarkoittaa suomenkielellä sitä, ettei meillä ole eikä meille tule merkittävää päätösvaltaa siihen, mihin unionia jatkossa kehitetään. Siksi päätös on kannaltamme varsin binäärinen: ollako vai eikö olla tuon liittovaltion pohjoisin provinssi."

Lepomäki on poistanut kyseisen blogin, mutta tekstin voi edelleen lukea tästä linkistä.

Bilderberg-kokouksen jälkeen Lepomäen takki kääntyi totaalisesti.

Välittömästi Torinon kokouksen jälkeen, 13.6.2018, Demokraatti-lehti otsikoi: 

"Kokoomuksesta vaatimus: ”On otettava askelia kohti Euroopan liittovaltiota”"

Lisää kokoomuksen liittovaltiokannasta saatiin tietää, kun Lepomäki ja perussuomalaisten Laura Huhtasaari istuivat 28.7.2020 MTV:n aamussa keskustelemassa EU:n liittovaltiokehityksestä.

MTV:n uutisaamussa Lepomäki kertoi, että "eurooppalaisessa traditiossa liittovaltio tarkoittaa vallan hajauttamista".

Lepomäki haluaa, että EU-tasolle (Brysseliin) saadaan "aitoja toimivaltuuksia".

Hän kertoi, että "me kokoomuksessa kannatamme 1) yhteistä puolustusunionia (yhteinen armeija), 2) pankkiunionia, 3) pääomamarkkinaunionia ja 4) ilmastonmuutoksen vastaista unionia".

Lisäksi Lepomäki totesi puolueen kannattavan 5) yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa ja sitä, että EU:lla olisi 6) verotusoikeus jäsenvaltioihin.

On täysin selvää, että Orpo, Lepomäki ja kokoomus kannattavat liittovaltion muodostamista, joka tarkoittaa merkittävän päätösvallan siirtämistä pois Suomelta ja muilta EU-jäsenyyden omaavilta kansallisvaltioilta. 

Mikäli kokoomus istuisi keskustan sijalla Marinin hallituksessa, sen [kokoomuksen] edustajat puolustaisivat suurella todennäköisyydellä elpymispakettia sen sijaan, että esittävät nyt oppositiossa monenkirjavia puheita, jotka tuovat mieleen Paavo Väyrysen (kesk) legendaariset lausahdukset ”en ole puolesta enkä vastaan, pikemminkin päinvastoin” ja ”niinhän minä sanoin, mutta en minä sitä tarkoittanut” sekä Anneli Jäätteenmäen (kesk) lyhyeksi jääneellä pääministerikaudellaan lausuman ”olen yrittänyt puhua mahdollisimman totta”.

Kokoomuksen ohella liittovaltioleirissä istuvien vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on tehnyt vuosien ajan selväksi liittovaltiomyönteisyytensä.

Ohisalo oli jo reilut kahdeksan vuotta sitten, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton (ViNO) puheenjohtajana, liittovaltiokehityksen kannalla.

Vihreä Langan artikkelissa (5.12.2012) otsikon ”Vihreät nuoret: EU:sta tehtävä liittovaltio”  alta löytyy ViNOn vasta valitun puheenjohtajan Maria Ohisalon lausunto: 

”Vahva liittovaltio pystyy puuttumaan esimerkiksi ympäristö- ja ihmisoikeusongelmiin tehokkaammin kuin yksittäinen jäsenmaa.”

Ollessaan vihreiden eurovaaliehdokkaana vuonna 2014, toimittaja kysyi Ylen vaalivideolla Ohisalolta ”Sanotko kyllä liittovaltiolle?” Ohisalon vastaus ei jättänyt arvailuille sijaa, hän totesi yksiselitteisesti: ”Kyllä”. 

Vihreä Lanka –lehti kirjoitti 29.5.2019: 

”Yksi väittämistä kuuluu ”Suomen tulee pyrkiä aktiivisesti kehittämään EU:sta liittovaltio".

Ehdokkaista noin puolet on väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä. Yksi tätä mieltä olevista on vihreiden tuleva puheenjohtaja Maria Ohisalo.”

Petteri Orpo on useaan otteeseen painottanut kokoomuksen olevan Suomen johtava EU-puolue. Se, mitä Orpo tarkoittaa johtavalla EU-puolueelle, näyttää kokoomuksen politiikkaa sivusta seuranneen mielestä asenteelta, jonka mukaan Brysselin käskytystä noudatetaan periaatteessa aina, vaikka se olisi suomalaisten kannalta erittäin haitallista.

Ensimmäisenä nousee mieleen vuoden 2015 syksy, jolloin sisäministerinä istunut Orpo katsoi avuttomana vierestä, kun enimmäkseen Irakista saapuneet tuhannet turvapaikkahuijarit astelivat Ruotsin valtion ja suomalaissotilaiden avustamina Haaparannan kautta Tornion vastaanottokeskukseen.

Myöhemmin paljastui, että irakilaisten joukossa oli runsaasti sotilaskarkureita ja karkuun lähteneitä poliiseja. Sen sijaan hätää kärsivät naiset ja lapset, joiden varjolla suomalaismedia ja Suomen poliittinen eliitti perustelivat ”turvapaikanhakijoiden” tuloa, loistivat pääsääntöisesti poissaolollaan.

Suomalaisia kurittavan politiikan suosimisen suhteen kokoomus ei liiemmin poikkea haitallisen maahanmuuttopolitiikan jo muutama vuosikymmen sitten käynnistäneistä demareista, joita edustava ministeri, toveri Tytti Tuppurainen väitti heinäkuussa 2020, että oma kansa ensin –ajattelu on vahingollista.

Niin uskomattomalta kuin tuntuu, Tuppurainenkin on joidenkin suomalaisten eduskuntaan valitsema kansanedustaja ja ministeri. Monen muun kansanedustajan ja ministerin tavoin hän ei tunnu ymmärtävän, että suomalaisen parlamentaarikon tärkein tehtävä on nimenomaan suomalaisten edun puolustaminen.

Sdp:n kera Marinin hallituksessa istuvat keskusta ja rkp kuuluvat EU-parlamentissa Renew Europe -ryhmään, joka on parlamentin liittovaltiomyönteisin koalitio. Keskustan kansanedustajien kiemurtelu EU:n elpymispaketin suhteen (kertaluonteinen, ei enää koskaan jne.) on perin kaksinaamaista puuhastelua, jolla kansalaisia sahataan silmään samaan aikaan, kun puolueen EU-liittolaiset pyrkivät kaikin tavoin edistämään liittovaltiokehitystä.

Tulevaisuudesta kertovaa kristallipalloa katsellessa mieleen nousee näkymä kokoomuksen ja sdp:n liitosta, kun Suomessa käydään seuraavan kerran hallitusneuvotteluja. Mikäli perussuomalaisten kannatus ei kasva reippaanlaisesti, on mitä todennäköisintä, että puoluetta ei oteta mukaan seuraavaan hallitukseen, vaikka se (ps) saavuttaisi vaaleissa ykköspaikan.

Perussuomalaiseen puolueeseen kohdistuvan mahdollisen poliittisen syrjinnän ymmärtää, kun tarkastelee asioita edellä kerrotulla tavalla EU:n liittovaltiokehityksen näkökulmasta.

Suomalaisista puolueista kokoomus, vihreät, keskusta ja sdp ovat käytännössä varmoja liittovaltiopuolueita, joille suomalaiset äänestäjät edustavat lähinnä tukevaa jalustaa ja ponnahduslautaa, joiden avulla haetaan henkilökohtaista asemaa kansainväliselle kentälle. Nykypäivän politiikka on kovin usein raadollista oman edun tavoittelua, josta isänmaallisuus ja itsenäisyyden aito kannattaminen ovat loistaneet poissaolollaan vuosien ajan.

Se tietysti ihmetyttää mistä syystä liittovaltiomyönteisten puolueiden kansanedustajat osallistuvat vuodesta toiseen itsenäisyyden juhlintaan.

On melko skitsofreenista ja paradoksaalista seurata pingviiniasuihin ja juhlakaapuihin pukeutuneiden kansanedustajien maljojen kilistelyä itsenäisyyden kunniaksi, kun tiedostaa, että sama väki pyrkii kaikin tavoin edistämään kehitystä, jonka myötä Suomesta tulee liittovaltion pohjoinen provinssi.