Helsingin Sanomat kertoo Pääkirjoitus-osion alla joka ainoan pääkirjoituksen yhteydessä seuraavat asiat:

”Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.”

Viimeisimmän (HS 10.12.2021) pääkirjoituksen otsikkona lukee: ”Perussuomalaiset luovuttaa kielisodassa”. 

Pääkirjoituksen ingressin mukaan ”perussuomalaiset [puolue] on luopumassa ”pakkoruotsin” vastustamisesta.

Lisäksi ingressissä kerrotaan, että puolueen ”kielipoliittinen ohjelma uusitaan ennen ensi eduskuntavaaleja”.

Pääkirjoituksen viimeisessä kappaleessa Helsingin Sanomat väittää perussuomalaisten siivoavan kielipoliittisen ohjelmansa ennen seuraavia eduskuntavaaleja, jotta se [kielipoliittinen ohjelma] ei olisi esteenä mahdolliselle hallitusyhteistyölle ei-sosialististen puolueiden kesken.

Pääkirjoituksessa viitataan Hufvudstadsbladetin 3.12.2021 julkaisemaan perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran haastatteluun, jossa HS kertoo Purran todenneen, ettei perussuomalaisten pakkoruotsiin kohdistuva arvostelu kohdistu ruotsinkielisiin tai ruotsin kielen asemaan.

Riikka Purra on ottanut tänä aamuna (10.12.2021) twitterissä kantaa Helsingin Sanomien pääkirjoituksen oikeellisuuteen.

Twitterissä Purra toteaa selkeäsanaisesti Helsingin Sanomien valehtelevan: 

”HS valehtelee pääkirjoituksessaan ja väittää, että PS on luopumassa pakkoruotsin vastustamisesta. HBL:n haastattelussa kysyttäessä vastasin, että PS vastustaa edelleen pakkoruotsia (mutta ei ruotsin kieltä tai ruotsinkielisiä). Uusi kielipoliittinen ohjelma ei tätä muuta.”

Toisessa viestissään Purra ihmettelee millaisessa fyysisessä ja henkisessä tilassa HS:n väki kirjoittelee valheellisia tekstejään:

”2/2 On muuten ihmeellinen tunne avata aamulla lehti ja nähdä Hesarin pääkirjoituksessa väitettävän puolueen linjan olevan jotakin, mitä se ei ole. Täyttä puutaheinää alusta loppuun. Kännissäkö te näitä juttujanne kirjoitatte?”

Kuten tämän tekstin alkuosasta selviää, Helsingin Sanomat kertoo pääkirjoitustensa heijastavan lehtensä päälinjaa.

Mielenkiintoista, ihan oikeastiko lehden päälinjana on valheeseen perustuva viestintä?

Yksityisenä mediana Helsingin Sanomat voi toimia kuten haluaa, mutta yleensä valheilla on jonkinlaiset jäljet. Median kohdalla valehtelusta kiinni jääminen tarkoittaa yleensä kyseiseen mediaan kohdistuvan luottamuksen heikkenemistä.

Kuten Maaseudun Tulevaisuus –lehden 27.10.2021 julkaisemasta kyselystä tiedämme, Yleisradion harjoittama harhaanjohtava ja joskus jopa valheellinen viestintä on jo rapauttanut sen luotettavuutta ainakin maaseutupaikkakunnilla ja muiden kuin vihreiden ja poliittista punaväriä tunnustavien puolueiden kannattajien keskuudessa.

Maaseudun Tulevaisuuden teettämä kysely tarjosi lisätodisteen siitä, että Ylen valitsema uutisointi- ja viestintätapa palvelee enimmäkseen punavihreitä puolueita ja niiden äänestäjiä.

Kysyttäessä ”saatko Ylen ohjelmista ja palveluista mielestäsi riittävästi vastinetta maksamallesi Yle-verolle”, tyytyväisimpiä Ylen viestintään olivat vihreiden kannattajat (76 % vastasi kyllä), toiseksi tyytyväisimpiä vasemmistoliittoa (71,8 %, kyllä) äänestävät ja kolmanneksi tyytyväisimpiä sosialidemokraateille (71,2 %, kyllä) luottamuksensa antaneet.

Kyselyn tulos ei ollut itselleni yllätys, sillä Yle on jo pitkään osoittanut syvää halveksuntaa valkoihoista kantaväestöä kohtaan ja kuten tiedämme, maaseudulla asuu lähinnä etnisiä vaaleaihoisia suomalaisia.

Miksi nostin ihonvärin jälleen esiin? Siksi, että Yle on painottanut jo vuosien ajan nimenomaan ihonväriä luokitellessaan ihmisiä erilaisiin arvoryhmiin.

Yleläisen arvohierarkian ylimmäisellä tasanteella ovat olleet toistuvasti muut kuin valkoihoiset [miehet] ja toisaalta pahnan pohjalta ovat aina löytyneet etniset valkoihoiset suomalaiset miehet.

Intersektionaalinen feminismi ja woke-ideologia – erityisesti heteroseksuaalisiin miehiin ja vaaleaihoisiin ihmisiin aggressiivisesti kohdistuvat totalitaristiset ideologiset suuntaukset ovat nimenomaan vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n kannattamia - ovat jo pidempään toimineet Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan merkittävänä ohjenuorana, kun suomalaisia on ohjattu ”oikean ajattelun” tielle.

Toisaalta Ylen suosio nimenomaan vihreiden äänestäjien parissa kertoo selkeästi sen, miksi vihreät (puolue) ei enää tarvitse omaa mediaa ääriaatteensa levittämisen tueksi.

Valehtelusta on tullut merkittävä elementti suomalaiselle poliittiselle ja medialliselle kentälle. Ja toisin kuin media on pyrkinyt väittämään, juuri se, itselleen ”luotettavan median” arvon antanut valtamedia, syyllistyy toistuvasti suoraan valehteluun tai vaihtoehtoisesti erittäin valikoituneen tiedon jakamiseen.

Poliitikkojen valehtelu nykyisessä mitassa ei olisi mahdollista, mikäli valtamedia toimisi hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Aito journalismi EI tarkoita olennaisen tiedon pimitystä ja valehtelua, vaan nimenomaan avointa viestintää sekä asioiden ja ilmiöiden esittelemistä monesta suunnasta, ei ainoastaan toimittajan tai toimituksen haluamasta näkökulmasta.

Hyvää journalismia pitäisi vaatia nimenomaan Yleisradiolta, jonka toiminnan rahoittamiseen osallistuvat kaikki Yle-veroa maksavat suomalaiset henkilöt ja yritykset. Yksityinen mediasektori toimii kuten tahtoo, sen suhteen kansalainen voi aina ”äänestää jaloillaan” toisin kuin eduskunnan säätämän pakkoveron voimalla kansalaisia manipuloivan Ylen kohdalla.