Blogi: Heikki Porkka, pe 25.02.2022 14:10

Hyvä poliitikko - mahdollista tämän päivän Suomessa ja länsimaailmassa?

 

A. Aluksi

Esipuheeksi muutama rivi poliitikoista ja politiikasta, jossa korostuvat ahneus, vallanhimo, piittaamattomuus ja julmuus.

Tiedätkö mitkä asiat yhdistävät Venäjän valtiasta Vladimir Putinia, Ranskan presidentti Emmanuel Macronia ja Kanadan pääministeri Justin Trudeauta?

Ainakin nämä asiat:

1. He kaikki ovat saksalaisen Klaus Schwabin perustaman ja johtaman Maailman talousfoorumin (WEF) toimintaan osallistuneita henkilöitä, niin merkittäviä, että Schwab on ylpeänä mainostanut heitä WEF:n toimintaa esitellessään.

WEF tunnetaan muun muassa kommunismin ja poliittisen vasemmiston (Suomessa myös nykyisen kokoomuksen) vaaliman internationalismin mieleen tuovasta teemasta ”et omista mitään, olet onnellinen”.

WEF:n alaisuudessa toimii myös toinen Klaus Schwabin johtama organisaatio, YGL, Young Global Leaders (Nuoret globalistijohtajat), jonka jäseniksi kutsutaan sopivaksi katsottuja henkilöitä. Siis sellaisia kuin Putin, Macron ja Trudeau.

Suomalaisiksi jäsenikseen YGL on kutsunut ja saanut muun muassa Sanna Marinin (sdp), Annika Saarikon (kesk), Alexander Stubbin (kok), Jyrki Kataisen (kok), Sanni Grahn-Laasosen (kok) ja Pia-Noora Kaupin (kok), joista ketään ei voi syyttää liiasta isänmaallisuudesta ja oman kansan asialla olemisesta. Sen sijaan heitä kaikkia on poliittisen uran aikana yhdistänyt tahto, joka kuljettaa Suomen asioista päättämistä ulkopuolisten vallanpitäjien käsiin.

WEF:n muutama vuosi takaperin lanseeraamaan teemaan, et omista mitään, olet onnellinen, liittyen kannattaa lukea Tanskan entisen ympäristöministerin, sosialidemokraatteja edustavan kansanedustajan ja YGL-jäsenen Ida Aukenin suomennettu teksti, jossa hän esittelee WEF-utopiaa, jonka YGL on kertonut allekirjoittavansa. 

Jos uskot kommunistiseen utopiaan, uskot varmasti myös schwabilaiseen WEF-utopiaan, jonka pauloihin moni läntinen poliitikko, filosofi, kulttuurielämän edustaja ja tieteentekijä vaikuttaa hurahtaneen, kuten tapahtui myös useille vastaavien alojen henkilöille kommunismin ”ilosanoman” leviämisen yhteydessä noin 100 vuotta takaperin.

Ikävä kyllä, vaikuttaa vahvasti siltä, että historia toistaa itseään, vaikka mitään pakkoa siihen ei ole.

2. He (Putin, Macron, Trudeau) ovat toteuttaneet erittäin julmaa politiikkaa oman kansansa toisinajattelijoita kohtaan.

Putin tunnetaan jo vuosien ajan noudatetusta stalinistisesta sisäpolitiikasta, jossa syyllinen tiedetään ja rikos kyllä keksitään. Putinin Venäjällä toteuttamasta politiikasta on valtamediassa satoja artikkeleita, joten en paneudu siihen tämän enempää.

Emmanuel Macron puolestaan kertoi kuluvan vuoden (2022) tammikuussa rokottamattomille, että ette voi enää mennä kahville, teatteriin tai elokuviin.

Macronin mukaan tarkoitus on painostaa rokottamattomia mahdollisimman paljon rajoittamalla heidän osallistumistaan sosiaaliseen elämään. Samaan syssyyn Macron on todennut, että rokottamattomille voi haistattaa paskat. Macronin brutaali ilmaisu tarkoittaa käytännön tasolla sitä, että Ranskan presidentin mielestä [korona]rokottamattomat kansalaiset ovat pohjasakkaa, jota kaikkien ”kunnon ranskalaisten” on oikeus halveksia.

Varsin merkillistä kielenkäyttöä ja moraalioppia johtavan ranskalaispoliitikon suusta. Sivistysvaltionahan Ranskaa on maailmalla pidetty ennen Macronin valtaantuloa.

On makuasia, vertaako Macronin toimintaa Yhdysvalloissa aikoinaan toteutettuun rotuerottelupolitiikkaan, jossa mustat ja valkoiset nauttivat erilaisista kansalaisoikeuksista, vai rinnastaako Macronin ajattelun natsien noudattamaan juutalaispolitiikkaan, jossa rajoitettiin ensin kovalla kädellä juutalaisten oikeutta harjoittaa liiketoimintaa sekä osallistumista samoihin tilaisuuksiin muun väestön kanssa, jonka jälkeen edettiin leiritysvaiheeseen, johon oppi oli haettu kommunistien hallitsemasta Neuvosto-Venäjästä, jossa Lenin oli käynnistänyt väärinajattelijoille tarkoitetut julmat, miljoonia ruumiita tuottaneet rangaistusleirit, joiden toiminnan Stalin laajensi massiivisiin mittasuhteisiin.

Trudeau puolestaan on vangituttanut toisinajattelijoiden johtajia toimien täsmälleen samalla tavoin kuin WEF-toverinsa Putin. Lisäksi Trudeaun vaatimuksesta hallituksen vastaisiin mielenilmauksiin osallistuneiden rekkoja on takavarikoitu ja kansalaisten pankkitilejä on jäädytetty. Uhkana on myös pidätettyjen lasten huostaanotto ja kotieläinten lopetus, mikäli henkilön vankeusaika ylittää tietyn määräajan.

Trudeaun politiikan seurauksena useiden henkilöiden mahdollisuus hankkia ravintoa tai harjoittaa elinkeinoaan päättyy.

Tässä kohdin on hyvä kääntää jälleen katseet natseihin ja kommunisteihin, joiden toimet johtivat samantyyppiseen lopputulokseen. Toisinajattelijat vangitaan ja kansalaisten pariin levitetään pelkoa, jonka varjossa maan johto voi toteuttaa mielihalujaan.

Lännen ja idän politiikka kulkevat näin ollen tietyllä tavalla käsi kädessä, mutta sen sijaan, että valtamediassa käytettäisiin Macronista ja Trudeausta nimitystä totalitaristi tai tyranni, kuten Putinia ansaitusti kutsutaan, heitä on mainostettu liberaaleina johtajina, joiden johdolla kansakunnat kulkevat kohti valoa.

Muistaa kannattaa, että Neuvosto-Venäjällä, sittemmin Neuvostoliitossa, murhaavaa politiikkaa harjoittanutta Leniniä kutsuttiin rauhan mieheksi ja Stalinia markkinoitiin Isä aurinkoisena, jonka johdolla kansalaisten elämästä tehdään ihanaa ja kaunista.

Alkulauseiden lopuksi vielä muutama rivi Sanna Marinin hallituksesta, joka ei aidosti usko tieteeseen, kun puhutaan koronasta. Sen sijaan Marinin hallituksen koronaohjenuorana on ideologinen, tietynlainen totalitaristinen ajattelu, jota opposition kokoomus tukee.

Ideologian päämääränä vaikuttaa olevan vallanpitäjien halu saada kansalaiset täydellisen kontrollin ja valvonnan alle. Kiinan mallista puhutaan ja sitä kohti askelletaan EU-komission tahdon mukaisesti.

Hallitus ja kokoomus haluavat edistää Brysselin toivomaa rokotepassia, joka voidaan tulevaisuudessa laajentaa koskemaan kaikkea kansalaisten henkilökohtaista elämää mukaan lukien lompakko. Puhutaan digitaalisesta identiteetistä, jota voidaan hyödyntää matkapuhelimen avulla.

Marinin hallituksen ja kokoomuksen tukema politiikka mahdollistaisi tulevaisuudessa trudeaulaisen kansalaisten sorron, mikäli toisinajattelijat koettaisiin niin pahoin väärinajattelijoiksi, että heidän argumenttejaan ei enää kyetä kumoamaan vasta-argumentein. Lompakon jäädyttäminen lainsäädännön pikaisten toimien ja operaattorille annetun käskyn voimalla on tehokas keino saada kansalainen täydellisesti vallanpitäjän tossun alle.

Elämän kurjistaminen on vallanpitäjän vanha konsti yksittäisen kansalaisen tai kansanryhmän kuriin saattamiseksi – kysykää vaikka eduskunnan äärivasemmistolaisilta, joita löytyy erityisesti vihreistä ja vasemmistoliitosta. He edustivat neuvostoaikana kantaa, jonka mukaan sota on rauhaa ja neuvostoaseet rauhan aseita.

Muistaa kannattaa politiikan ikuinen totuus, jonka mukaan poliittiset pyrkyrit tapaavat rakastua valtaan, johon juuttuvat usein niin syvälle, että heidän ajattelunsa ja oikeustajunsa vaurioituvat pahoin päätyen lopulta ylinarsistiselle ja psykopaattiselle tasolle.

B. Onko ”hyvä poliitikko” naivistinen sanapari vai tulevaisuuden tosiasia?

Alla oleva teksti edustaa oletettavasti useiden lukijoiden mielestä naivia ajattelua. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että naivismi on taidemuotona hieno asia, mutta yhteiskunnallisten asioiden käsittelyssä erittäin huono elementti.

Kirjoituksen aihe kimmahti mieleen, koska sieluun tuli tunne, että poliittisessa ilmapiirissä on tapahtumassa jotain sellaista, jota vanhaan konsensusjargoniin tottuneet poliitikot eivät ymmärrä. Toivon mukaan tunne on oikeanlaatuinen.

Poliitikko on sana, joka luo monelle ihmiselle mielikuvan kieroilevasta ja sanansa syövästä persoonasta, jolle mikään ei ole pyhää, paitsi oma etu.

Entäpä jos lähestyy tätä epäilemättä melko inhottua ammattinimikettä toiselta kantilta. Ajatuksella, millainen mielikuva syntyy henkilöstä, jota voi pitää ihannepoliitikon mallina.

Kuvitelmani ihannepoliitikosta on häivähdys lapsuuden ja varhaisnuoruuden ajatusmaailmasta, jolloin oletin, että ne, jotka hoitavat Suomessa kaikkien suomalaisten yhteisiä asioita, omaavat jollain tavoin korkeamman moraalin kuin muut ihmiset.

Monta vuosikymmentä kestänyt politiikan seuraaminen on karistanut kuvitelmat ja uskomukset mielestä. Jalat ovat tanakasti maan pinnalla, mutta aina saa silti toivoa ja kuvitella.

C. Hyvä ja huono

Epärehellinen ja/tai tunteiden kautta yhteiskunnallisia asioita lähestyvä ihminen on politiikassa ikuinen opportunisti, tuuliviiri, joka kääntyy aina sinne, missä kuvittelee lämmittävän lounatuulen puhaltavan. Hän ei piittaa siitä, että uusi suunta voi olla täysin päinvastainen, jota hän on aiemmin kertonut edustavansa.

Oma käsitykseni ihannepoliitikosta edustaa päinvastaista kuin opportunistin toiminta.

Poliitikon tehtävä ei ole kaikkien kansalaisten miellyttäminen, hänen tehtävänsä on olla mukana tekemässä positiivisia päätöksiä asioista, joita on omille äänestäjilleen luvannut.

Tulevaisuuteen ja uudistuvaan kansalaisten asioiden hoitoon valmistautuvan hyvän poliitikon tunnusmerkit piirtyvät kolmen ärrän ympärille: rehellinen, rohkea ja rationaalinen.

Mitä nämä kolme sanaa pitävät sisällään?

C1. Rehellinen

Rehellinen poliitikko on ihminen, jonka sanaan voi luottaa. Hän ei keksi selityksiä tai kiertele vastauksen kanssa, vaan kertoo perustellusti ja avoimesti mielipiteensä.

Hän kertoo myös, jos ei tiedä asiasta riittävästi voidakseen olla jotain mieltä. Hän ei ryhdy ”säveltämään” vaan kykenee olemaan rehellinen myös tietämättömyytensä edessä.

Rehellinen poliitikko ei edes yritä kumartaa joka suuntaan, koska tietää, ettei kykene tarjoamaan kaikkea hyvää kaikille.

Rehellinen [ja viisas] poliitikko ymmärtää, että hänen on priorisoitava eli keskityttävä tärkeimpinä pitämiinsä asioihin. Vähemmän tuntemiensa aihealueiden suhteen hänen on usein luotettava muihin samaa poliittista viitekehystä edustaviin ihmisiin.

Kukaan ei kykene olemaan kaikkien tieteiden tohtori.

C2. Rohkea

Rohkea poliitikko on ihminen, joka uskaltaa ajaa oikeaksi kokemiaan asioita.

Rohkea poliitikko ei pelkää epäonnistumista, koska hän tiedostaa, että mahdolliset negatiiviset kokemukset ovat usein hyödyksi.

Hän ymmärtää, että on väärin olla tekemättä mitään, kun oivaltaa mahdollisuutensa vaikuttaa yhteiskunnan tulevaisuuteen positiivisesti. Väliaikainen takapakki ei lannista vaan kannustaa häntä yrittämään entistä huolellisemmin ja sisukkaammin.

Rohkea [ja älykäs] poliitikko kykenee löytämään yhteiskunnasta elementit, jotka luotsaavat kansalaisten elämää hyvään suuntaan. Hän ei kaihda tehdä työtä havaintojensa eteen.

Rohkea [ja älykäs] poliitikko uskaltaa nähdä myös tulevaisuutta uhkaavat tekijät riittävän ajoissa. Ennakoiva toiminta saa usein voimakkaan vastareaktion yhteiskunnassa, mutta rohkea poliitikko ei luovuta.

Rohkea poliitikko saa useimmiten myös vastustajiensa kunnioituksen. Varsinkin, jos hän kykenee toistuvasti osoittamaan olevansa oikealla tiellä pyrkiessään toimimaan kansakunnan edun mukaisesti.

Rohkea [ja älykäs] poliitikko on usein pragmaattinen idealisti, joka kulkee omaa tietään ja joutuu sen vuoksi kestämään huomattavasti enemmän kritiikkiä kuin nöyrästi käskyjen mukaan toimiva poliittinen eläin.

C3. Rationaalinen

Sanat, äänet ja kuvat, joilla halutaan liikuttaa ihmisen mieltä toivottuun suuntaan, ovat olleet poliittisen propagandan ja viestinnän sekä markkinoinnin välineitä jo ammoisista ajoista.

Nykyään ihmisiin pyritään vaikuttamaan yhä enemmän tunteiden kautta (=manipulointi).

Värikäs ja välillä voimakkaasti tunteisiin vetoava puhe ja esiintyminen kuuluvat poliittiseen kulttuuriin aivan samalla tavoin kuin muuhun elämään. Siinä ei sinänsä ole mitään pahaa tai väärää. Poliittisesta retoriikasta on kuitenkin kyettävä erottamaan faktat, joita yritetään joskus piilottaa tunteikkaan puheen alle.

Tunteiden varassa tehdyt poliittiset päätökset ovat tuhoisia mille tahansa yhteiskunnalle.

Rationaalinen, järkeen perustuva politiikka on ainoa oikea tapa tehdä poliittisia päätöksiä.

Tunteet ja romantiikka kuuluvat parisuhteeseen ja vapaa-ajan kanssakäymisiin.

Rationaalinen poliitikko perustaa yhteiskunnalliset päätöksensä faktoihin.

D. Joka vanhoja muistelee sitä ….

Politiikassa vaikuttava persoona asettautuu joskus kilpikonnapuolustukseen menneistä puhuttaessa.

Vanhojen poliittisten päätösten ihmettelyn tai kyseenalaistamisen vastareaktiona saattaa kuulla, että nyt pitää suunnata katse eteenpäin ja unohtaa menneet.

Minkä vuoksi politiikkaan liittyvät menneet tulisi unohtaa? Siksikö, että jotkut asiat ovat niin vaikeita sietää?

Kyse lienee usein siitä, että yrittämällä mitätöidä menneisyyden merkityksen poliittinen toimija pakenee vastuutaan aiemmin tekemistään päätöksistä ”eteenpäin katsomisella”.

Missä vaiheessa poliittisen päätöksenteon historia voidaan unohtaa? Oma mielipiteeni on, että ei koskaan. Ainoastaan sillä, että ymmärtää historiasta kumpuavat syy - ja seuraussuhteet, voi edes osin käsittää, miksi joku toimii tavallaan tai miksi asiat ovat nykyisellä mallilla.

Poliitikko vaikuttaa päätöksillään lähes kaikkien kansalaisten tulevaisuuteen, siksi hänen kaikkia toimiaan politiikassa, niin menneitä, nykyisiä kuin tulevia, täytyy voida tarkastella avoimesti ja kriittisesti.

Sen sijaan poliittisen vaikuttajan, kuten kenen tahansa henkilön, yksityiselämä ei kuulu kenellekään.

Rehellinen, rohkea ja rationaalinen poliitikko ei kaihda keskustelua tulevista tai aiemmin tehdyistä päätöksistä. Hän ei häpeä myöskään sitä, että on joskus tehnyt virheellisen ratkaisun. Virheen kieltämisen sijaan hän pyrkii aktiivisesti korjaaman sen, mitä korjattavissa on.

Järjetön ja nykyisin edelleen voimassa oleva poliittinen tapa, jossa laki tai asetus saatetaan päätösprosessin loppuun asti huolimatta siitä, että se on matkan varrella havaittu puutteelliseksi, huonoksi tai jopa maan edun vastaiseksi, ei kuulu hyvän poliitikon työkalupakkiin.

 

Heikki Porkka pe 25.02. 14:10

Heikki Porkka

Ulkosuomalainen, jonka mukaan realismi ja tosiasioiden tunnustaminen ovat ainoat oikeat lähtökohdat yhteiskunnallisista asioista päätettäessä.

tuoreimmat

Epäluottamuksen tunne sisäministeriä, Yleä ja Poliisihallitusta kohtaan on terve ilmiö

su 27.11. 11:17

Röyhkä, Porkka, Kurikka ja kumppanit sosialistista totalitarismia vastustamassa

to 24.11. 18:59

Miksi maahanmuutosta kirjoittaminen on vähentynyt ja miksi Yle on Suomen vaarallisin media

ke 23.11. 10:56

Kokoomus pettää AINA, jos pelkona on EU-komission tahdon kyseenalaistaminen

to 10.11. 09:46

Venäjämieliset uussuomettuneisuuden pauloissa

la 05.11. 11:08

Etnojengit ovat Suomessa, vastuu on päätöksiä tehneillä poliitikoilla

ti 01.11. 11:07

Orpo, Sarvamaa ja unkarilainen tuoremehu

ke 26.10. 11:36

Arvojen pohjasta aitoihin arvoihin - vallankumous käynnissä

ti 27.09. 12:24

Äärioikeistolainen, laitaoikeistolainen

ma 26.09. 16:53

Virossa oikeus kumosi jo kolmannen kerran koronarokotteista kieltäytyneiden irtisanomispäätöksiä

su 25.09. 17:24

blogit

Vieraskynä

Alistamisemme menetelmät

ma 08.08.2022 23:48

Juha Ahvio

Yhteiskunnan perustus on perhe

pe 25.11.2022 19:47

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Miksi Yhdysvallat haluaa Suomen ja Ruotsin Natoon?

pe 20.05.2022 17:31

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Globalismi oli kaunis ajatus

ti 15.11.2022 19:33

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Espoon virkamiehet kieltävät jengiytymisilmiön

su 27.11.2022 03:41

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Sota-Lintilän horinat - Taivaan lahja Putinille?

su 11.09.2022 13:29

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Hups, Maailman Talousfoorumin (WEF) dystooppinen Suuri Resetti taisi juuri sortua omaan näppäryyteensä?

su 20.11.2022 14:41

Heikki Porkka

Epäluottamuksen tunne sisäministeriä, Yleä ja Poliisihallitusta kohtaan on terve ilmiö

su 27.11.2022 11:17

Tapio Puolimatka

Asiantuntijalausunto liittyen hallituksen esitykseen laiksi sukupuolen vahvistamisesta (HE 189/2022 vp)

pe 02.12.2022 22:26

Olli Pusa

Suomi ja korruptio

to 24.11.2022 23:32

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01.2022 23:48

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44